Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Kesempwalki Siohwa eh Ketin Sapan oh Toupahrek

Kesempwalki Siohwa eh Ketin Sapan oh Toupahrek

“[Siohwa] kin kupwur mwahu ong aramas akan koaros oh kin ketin kalahngan ong wiepen nin lime kan koaros.”​—MEL. 145:9.

1, 2. Dahme kitail kak wia kohkohlahte?

 MONIKA, sister men me pwopwoudkier kereniong sounpar 35, koasoia: “Ngehi oh ei pwoud uhdahn esehla mwahu emenemen. Ahpw mendahki se pwopwoudkier sounpar tohto, se pil kin diarete soahng kapw kan duwen emenemen kiht!” Tohto rehtail kak nda soahngohte duwen atail pwoud de kompoakepatail kan.

2 Kitail kin perenki kalaudehla atail ese irail me kitail kin poakohng. Ahpw atail esehla Siohwa, Kompoakepah me keieu mwahu en ahneki, kin wahdo peren me laudsang. Kitail sohte kak esehla soahng koaros duwen ih. (Rom 11:33) Kitail pahn kak suksukuhlki duwen sapwellimen Siohwa irair kaselel kan kohkohlahte oh kalaudehla atail kesempwalki irair pwukat.​—Ekl. 3:11.

3. Dahme kitail pahn sukuhlki nan iren onop wet?

3 Iren onop en mwoweo sewese kitail en kalaudehla atail kesempwalki sapwellimen Siohwa irair kaselel riau. Kitail sukuhlki me e mengei en keiong mpe oh e sohte ketin lipilipilki aramas. Nan iren onop wet, kitail pahn sukuhlki duwen Siohwa eh kupwursapan oh toupahrek. Met pahn sewese kitail en wehwehkihla mwahu me Siohwa “kin kupwur mwahu ong aramas akan koaros oh kin ketin kalahngan ong wiepen nin lime kan koaros.”​—Mel. 145:9.

SIOHWA KETIN KUPWURSAPAN

4. Soangen aramas dah me sapan?

4 Soangen aramas dah me sapan? Mahsen en Sises me kileldi nan Wiewia 20:35 kin sewese kitail en ese soangen aramas dah men me: “Kihwei kaperen sang ale.” Eri aramas sapan men kin perenki kihda eh ahnsou, eh kehl oh kepwe me e ahneki pwehn sewesehki meteikan. E kin sapan, kaidehn pwehki e kin kisakiski kisakis pweilaud kan, ahpw pwehki ni eh kin kihwei mehkot, e kin wia met sang eh mohngiong. (Wadek 2 Korint 9:7.) Sohte emen me sapan laudsang Siohwa, atail “Koht en peren.”​—1 Tim. 1:11, NW.

5. Ia duwen Siohwa eh ketin kasalehda me e ketin kupwursapan?

5 Ia duwen Siohwa eh ketin kasalehda me e ketin kupwursapan? Paipel mahsanih: “E kin kupwur mwahu ong aramas akan koaros.” E kin ketikihong aramas koaros, pil irail kan me sohte kin kaudokiong ih, dahme re anahne. E “kin ketin dakerki sapwellime ketipin pohn me suwed oh me mwahu kan, oh kin ketin kamwerehdi keteu pohn me lelepek kan oh me dipan akan.” (Mad. 5:45) Ihme kahrehda Pohl kak ndaiong ekei me kaidehn Kristian me “sang ni doadoahk mwahu me e kin ketin wia,” Siohwa “kin ketikihong kumwail keteu sang nanleng oh e pil ketikihong kumwail wahnsahpw ni ahnsou kan me konehng. Oh e pil ketikihong kumwail mwenge, oh pil audehkihda nan mohngiongimwail kan peren.” (Wiewia 14:17) E sansal me Siohwa ketin kupwursapan ong koaros.​—Luk 6:35.

6, 7. (a) Ihs me Siohwa kin uhdahn kupwurperenki apwalih? (b) Karasaras dahieu me kasalehda me Koht ketin apwalih anahn akan en sapwellime ladu kan?

6 Siohwa kin uhdahn ketin kupwurperenki ketikihong sapwellime ladu kan dahme re anahne. Nanmwarki Depit koasoia: “Ni ei pwulopwul, oh met ni ei mahlahr, I saikinte kilang aramas mwahu men me KAUN-O ketin likidmeliehla, de nah seri kan pekipeki ar tungoal kisin mwenge.” (Mel. 37:25) Kristian lelepek tohto pehmehr nan arail mour duwen Siohwa eh kin ketin apwalih irail.

7 Karasepe, sounpar kei samwalahr ako, pioneer men me ede Nancy lelohng irair apwal ehu. E anahne tala 66 pwehn kak pwainla pweinen imweo rahnohte mwuri. Ahpw sohte nah uwen mwohnio. E nda: “I kapakapki kahpwal wet, oh eri kohla doadoahk wasahn mwenge nin duwen waitress men. I sohte kasik ien alehdi kisakis en mwohni (tip) sang aramas akan me kohdo mwenge pwehki nan wihko sohte kin kalapw kedirepw. I pwuriamweikihla aramas tohto kohdo pwohngo ni wasahn mwengeo. Ahnsou me I nek ei doadoahk oh kapatapene tip me I alehdi, koaros patpene wiahda tala 66.” Nancy kamehlele me Siohwa me ketin sewese en alehdi dahme e uhdahn anahne.​—Mad. 6:33.

8. Ia sapwellimen Siohwa kisakis sapan me keieu laud?

8 Aramas koaros kak alehdi sapwellimen Siohwa kisakis sapan me keieu laud. Kisakis dahieu met? Meirong en sapwellime Ohl. Sises mahsanih: “Pwe iei uwen Koht eh ketin loalloale sampah, me e ketikihdohki Sapwellime Iehros, pwe mehmen me kin pwosonla ih en dehr salongala, a en ahneki mour soutuk.” (Sohn 3:16) Nan ire wet, “sampah” kin wehwehki aramas koaros. Eri Siohwa kin ketikihong koaros me pilada ren ale sapwellime kisakis sapan me keieu laud. Koaros me kasalehda ar pwoson Sises pahn ahneki mour soutuk! (Sohn 10:10) Met wia mehn kadehde keieu laud me Siohwa ketin kupwursapan.

KEN SAPAN DUWEHTE SIOHWA

9. Ia duwen atail kak sapan duwehte Siohwa?

 9 Ia duwen atail kak sapan duwehte Siohwa? Duwehte Siohwa eh kin ketikihong kitail soahng tohto pwehn kaperenda kitail, kitail pil men kihong meteikan mehkan me pahn kaperenda irail. (1 Tim. 6:17-19) Kitail kin perenki kisikise kompoakepatail kan oh atail peneinei oh pil sewese irail me anahne sawas. (Wadek Deuderonomi 15:7.) Dahme kak sewese katamankin kitail en kin sapan? Ekei pilada me ni arail kin alehdi kisakis ehu, re pahn rapahki ahnsou mwahu en kisikise emen. Sapwellimen Siohwa aramas tohto rahnwet kin wia mehn kahlemeng mwahu ni ar kin sapan.

10. Ia ehu ahl me keieu mwahu me kitail kak kasalehda sapan?

10 Ehu ahl me keieu mwahu me kitail kak kasalehda sapan iei sang ni atail doadoahngki atail ahnsou oh kehl pwehn sewese oh kangoange meteikan. (Kal. 6:10) Ke kin sapan ni ahl wet? Ele ke kak idek rehmw: ‘I kin kasalehda me I men rong meteikan? Ma emen peki rehi ien sewese ih wia mehkot de kohla wahdohng reh mehkot, I pahn men sewese? Mie pak me kerendo I kin kapinga tohn ei peneineio de emen nan mwomwohdiso?’ Ni atail kin “kihwei,” kitail kin karanihala Siohwa oh pil kompoakpatail kan.—Luk 6:38; Lep. Pad. 19:17.

11. Ia ekei ahl me kitail kak sapan ong Siohwa?

 11 Kitail pil kak sapan ong Siohwa. Paipel kin kangoangehkin kitail en kawauwihki Siohwa atail dipwisou kan “me keieu mwahu.” (Lep. Pad. 3:9) Soahng “keieu mwahu” pwukat kin iangahki ahnsou, kehl de mwohni me kitail kak doadoahngki nan sapwellime doadoahk. Pil seri pwulopwul kan kak esehla sapan ong Siohwa. Pahpa men me ede Jason koasoia: “Ni ahnsou me se kin toukihda mwohni ni Wasahn Kaudok, se kin mweidohng nait seri ko ren kihdiong mwohnio nan koakon en sawas. Re kin perenki wia met pwehki ni arail kihdi mwohnio, re kin ‘kisekisehki Siohwa mehkot.’” Ma seri kan pohnese ni arail pwulopwulte me en kisikise Siohwa kin kaperenda irail, re pahn pousehlahte sapan ong ih ahnsou me re laudla.—Lep. Pad. 22:6.

SAPWELLIMEN SIOHWA WIEWIA KAN KIN TOUPAHREK

12. Ia wehwehn en wia mehkot ni ahl pahrek?

12 Pil ehu sapwellimen Siohwa irair kaselel iei me e kin ketin toupahrek nan sapwellime wiewia kan. Ia wehwehn en wia mehkot ni ahl pahrek? (Lep. Pad. 21:3) Emen me kin wia mehkot ni ahl pahrek kin men uhpah meteikan. E sohte anahne pwakih koasoandi ehu ahnsou koaros. E sohte kakos de lemei. E kin kadek ong aramas oh uhdahn song en wehwehki arail irair kan. E kin men rong meteikan oh ma konehng, e kin mweidohng ren alehdi de wia dahme re men wia.

13, 14. (a) Ia duwen Siohwa eh ketin kasalehda me sapwellime wiewia kin pahrek? (b) Dahme ke sukuhlki sang sapwellimen Koht wiewia ong Lohd duwen toupahrek?

13 Ia duwen Siohwa eh ketin kasalehda me e ketin toupahrek nan sapwellime wiewia kan? E kin ketin medewe pepehm en sapwellime ladu kan, oh e kin kalapw ketin mweidohng ren wia mehkot ni ahl me re mwahuki. Karasepe, medewehla sapwellimen Siohwa wiewia ong ohl pwung Lohd. Ni ahnsou me Siohwa ketin kupwurehda en kasohrehla kahnimw en Sodom oh Komora, e ketin padahkihong Lohd ni sansal en tangalahng nahna kan. Ahpw pwehki kahrepe kei, Lohd peki rehn Siohwa en ketin mweidohng ih en kohla ehu wasa tohrohr. Nna medewehla met! Lohd pekipeki rehn Siohwa en ketin wekidala Sapwellime kaweid ko!​—Wadek Senesis 19:17-20.

14 Ni omw wadek duwen Lohd, ele ke medewe me eh pwoson me luwet de e sapeik. Siohwa uhdahn kak ketin mweidohng ih en momourte sohte lipilipil wasa e kohla ie. Eri sohte kahrepen Lohd en masak. Ahpw Lohd masepwehkada. Siohwa ketin wauneki pepehm en Lohd oh ketin mweidohng en tangalahng ehu kahnimw tohrohr mendahki Siohwa pil ketin kupwurki kasohrehla kahnimw wet. (Wadek Senesis 19:21, 22.) Met kasalehda me Siohwa sohte ketin kakos oh lemei. Sapwellime wiewia kan kin pahrek ahnsou koaros.

15, 16. Ia duwen Kosonnedo me Siohwa ketikihong mehn Israel kan eh kasalehda me sapwellime wiewia kin pahrek? (Menlau kilang tepin kilel nan iren onop wet.)

15 Kosonned me Siohwa ketikihong mehn Israel ko pil kasalehda duwen pahrek en sapwellime wiewia kan. Karasepe, ma mehn Israel men sohte kak meirongki sihmpwul de kuht men pwehki e nohn semwehmwe, e kak meirongki mwuroi riemen de pitsin riemen. Ahpw ia duwen ma mehn Israel men uhdahn semwehmwe oh e sohte kak pwainda pitsin riemen? Siohwa ketin mweidohng en uhd meirongki pilawa amas. Ahpw Siohwa sohte ketin kupwurki pilawa amas sohte lipilipil. Ni lokaiahn Ipru, Kosonnedo koasoia nan Lipai 5:11 me pilawa amaso anahne wia soangen pilawa “me keieu mwahu,” soangen pilawa me mehn Israel ko kin doadoahngki ahnsou me aramas kesempwal men mwemweitla rehrail. (Sen. 18:6) Ia duwen karasaras wet eh kasalehda me sapwellimen Siohwa wiewia kin pahrek?​—Wadek Lipai 5:7, 11.

16 Nna medewehla ma kowe emen mehn Israel oh ke uhdahn semwehmwe. Ni omw wahla pilawa amas pwehn meirongki ni tehnpaso, ke kilang mehn Israel teikan me kepwehpwe wahla mahn akan pwe ren meirongki. Ele ke namenengki me omw mehn meirongo tikitik. Ahpw ke tamanda me ong Siohwa, omw mehn meirongo uhdahn kesempwal. Dahme kahrehda? Nin duwen sapwellimen Siohwa Kosonnedo, ke anahne meirongki pilawa me keieu mwahu. E kin mwomwen me Siohwa ketin mahsanih ong uhk: ‘I ese me ke sohte kak kihda meirong ni uwen laud me meteikan kak wia, ahpw I pil ese me ke meirongkihong ie me keieu mwahu.’ Karasaras wet uhdahn kasalehda me sapwellimen Siohwa wiewia kin pahrek. E sohte kin ketin kasik laudsang dahme sapwellime ladu kan kak meirongki.​—Mel. 103:14.

17. Soangen kaudok dah me Siohwa ketin kupwurki?

 17 E kin kamweitkitailla ni atail ese me sapwellimen Siohwa wiewia kin pahrek oh me e ketin kupwurki atail kaudok ni atail patohwanohng dahme keieu mwahu. (Kol. 3:23) Emen sister mah mehn Italy me ede Constance koasoia: “I kin ahnsou koaros perenki koasoakoasoiaiong meteikan duwen Sounkapikpei. Ihme kahrehda I pousehlahte kalohk oh wia onop en Paipel rehn meteikan. Pwehki I soumwahu, ekei pak I kin nsensuwedkihla ei sohte kak wia laudsang dahme I kin wia. Ahpw I wehwehki me Siohwa ketin mwahngih ei luwet kan oh me e ketin poakohng ie oh kalahnganki dahme I kak wia.”

KEN TOUPAHREK DUWEHTE SIOHWA

18. Ahl dahieu me pahpa nohno kan kak alasang sapwellimen Siohwa mehn kahlemeng?

18 Ia duwen atail kak wia mehkot ni ahl pahrek duwehte Siohwa? Pwurehng medewe duwen sapwellimen Siohwa wiewia ong Lohd. Siohwa uhdahn sapwellimanki manaman en ketin padahkihong Lohd wasa me e anahne kohla ie. Ahpw Siohwa ketin kadek; e ketin karonge Lohd ni eh kawehwehda eh pepehm, oh e ketin mweidohng Lohd en kohla wasa me e mwahuki kohla. Ma mie noumw seri, ke kak alasang sapwellimen Siohwa mehn kahlemeng? Ele ke kak rong dahme noumw seri kan mwahuki oh ma konehng, wekidala mwomwen omw koasoandi me ke kin mwahuki wia. Ia duwen omw kak wia met? Kahn Iroir en December 1, 2007 koasoia me ni ekei pahpa oh nohno kan ar pahn wiahda koasoandi kan en peneinei, re kin rong dahme neirail seri kan pahn nda. Karasepe, ele irail men wiahda koasoandi ehu duwen iahd me neirail seri kan anahne lellahng imwarailo ni soutik kan. Pahpa nohno kan uhdahn ahneki pwuhng en koasoanehdi met, ahpw ele re kak koasoiapene rehn neirail seri kan mwohn ar koasoanehdi kuloak depe. Nan ekei irair, pahpa nohno kan ele pilada me e sohte sapwung en wekidala kuloak me neirail seri kan anahne miher ni imwarailo, ma met sohte uhwong dahme Paipel mahsanih. Ni pahpa nohno kan ar kin koasoiong neirail seri kan mwohn re wiahda koasoandi kan, seri kan pahn wehwehki mwahu koasoandi ko oh re pahn perenki peikiong.

19. Ia duwen elder kan ar kak song en toupahrek duwehte Siohwa?

19 Elder kan nan mwomwohdiso anahne song en duwehte Siohwa eh kin ketin toupahrek. Re kak wia met sang arail dehr kasik laudsang dahme riarail Kristian kan kak wia. Tamataman me Siohwa pil ketin kesempwalki meirong sang mehn Israel kan me semwehmwe. Ni ahlohte, ekei riatail Kristian kan kak doadoahngki ahnsou tikitik nan kalohk, ele pwehki ar ahneki kahpwal en paliwar de pwehki arail mahlahr. Ia duwen ma re mworusala pwehki re sohte kak wia uwen me re mwahuki? Elder kan kak sewese irail en pohnese me Siohwa ketin poakohng irail pwehki arail papah ih ni uwen arail kak.​—Mark 12:41-44.

20. Ia duwen atail pahn kin toupahrek nan atail papah Koht?

20 Ahpw atail kin toupahrek sohte wehwehki kitail en katikala atail kin papah Koht pwehn ihte ‘kadek ong pein kitail.’ (Mad. 16:22NW) Kitail sohte men papah ni tikitik ni atail kak wia laudsang. Ahpw kitail koaros anahne tamataman dahme Sises mahsanih: “Kumwail nantihong.” (Luk 13:24) Eri kitail anahne toupahrek. Kitail kin wia uwen atail kak koaros en papah Koht, oh pil ni ahnsowohte, kitail en tamataman me Siohwa sohte ketin kasik kitail en wia laudsang dahme kitail kak wia. Ma kitail kin wia met, kitail kak kamehlele me E pahn ketin kupwurperenkihda. Ia uwen mwahu oh kaselel en papah soangen Koht toupahrek menet! Nan iren onop en mwuhr, kitail pahn pil koasoiapene sapwellimen Siohwa irair kaselel riau.​—Mel. 73:28.