Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Maj timokauakan maj techyektali Jiova keman techmelaua

Maj timokauakan maj techyektali Jiova keman techmelaua

“Ika motayolmajxitilis tinechojtokaltis, uan satepan tinechueyitalis.” (SAL. 73:24)

1, 2. 1) ¿Toni moneki tikchiuaskej uan ijkon uelis tikpiaskej se kuali uikalis iuan Jiova? 2) ¿Keniuj techpaleuis keman tikitaskej neskayomej itech Biblia tein kinextia keniuj tataman tanankilijkej keman Jiova kinmelauak?

“SEMI kuali maj nimotoki iuan Dios. Niktemoua nepaleuil iuan toTajtsin Jiova akin okachi Ueyi Taixyekankej.” (Sal. 73:28.) Ika nejin tajtolmej, akin kijkuiloj Salmo kinextij ke takuaujtamatia iuan Dios. ¿Toni kiuikak maj kijtouani nejon tajtolmej? Keman kiitak ke akin amo yolkualmej kipiayaj yolseuilis, semi motayokoltiaya. Yejua kijtoj: “Nenkaj nikchipaua noyolo uan nimomapajpaka porin nikneki niknextis ke amo nikchiuani tein amo kuali” (Sal. 73:2, 3, 13, 21). Sayoj ke keman kalakik ‘kampa kiueyichiuayaj Dios’, kipaleuij maj kipata itanemilil uan maj amo kipolouani ikuali uikalis iuan Dios (Sal. 73:16-18). Tein kipanok nejon takat akin amo kikauak Dios kimachtij se taman tein motelneki: komo aksa kineki kipias se kuali uikalis iuan Dios, moneki mosentilis iniuan itekitikauan Jiova uan kichiuas tein tayolmajxitia (Sal. 73:24).

2 Tejuan no tiknekij tikpiaskej se kuali uikalis iuan Dios akin melauak uan yoltok. Sayoj ke, motelneki maj tikselikan keman Jiova techyolmajxitis uan techmelauas. Ijkon timokaujtoskej maj techyektali uan tikyolpaktiskej. Ne uejkauj, Dios ika iueyi teiknelilis, miakpa kichiaya maj taltikpakneminij uan akin nemiaj itech xolalmej kiselianij keman kinmelauaya. Nejon neskayomej tein moajsij itech Biblia, ijkuiliujtokej “para tejuan ika timomachtiske” uan “para technejmachtis [...] ten axkan tinentinemij tech nijin tonalme” (Rom. 15:4; 1 Cor. 10:11). Nejin tein axkan ika timomachtitij ika nejmachkayot, techpaleuis maj okachi kuali tikixmatikan Jiova uan technextilis keniuj techpaleuia komo timokauaj maj techyektali.

KENIUJ JIOVA KIKUI TANAUATIL KEMEJ SOKIKONCHIUJKEJ

3. ¿Toni neskayot tikajsij itech Isaías 64:8 uan Jeremías 18:1-6 tein kinextia tanauatil tein kipia Jiova iuan taltikpakneminij? (Xikonita taixkopin itech ipeujyan tamachtilis.)

3 Keman Biblia ika tajtoua tanauatil tein kipia Jiova iuan taltikpakneminij uan akin nemij itech xolalmej, kikui nejin neskayot: “Jiova, tejua titoTajtsin. Tejuan timochiuaj kemej sokit uan tejua timochiua kemej se sokikonchiujkej; uan tinochin titechchijchiuak ika momay” (Is. 64:8). Se sokikonchiujkej kikui sokit uan ueli kichijchiua tapalkat tein kinekis, uan sokit amo ueli kijtoua keyej ijkon kichijchiuaj. No ijkon panoua iuan taltikpaknenkej uan Dios. Ijkon kemej sokit amo ueli kiiluia sokikonchiujkej toni taman tapalkat maj kichijchiua, tejuan amo no ueli tikiluiaj Dios keniuj moneki techyektalis (xikonixtajtolti Jeremías 18:1-6).

4. ¿Kinchikaujkapata Dios taltikpakneminij uan akin nemij itech altepemej? Xikonmelaua.

4 Jiova kinextij iuan Israel tein moajsik ne uejkauj ke ueli kichiua tein se sokikonchiujkej kichiua ika sokit. Sayoj ke moajsi se teisa tein semi taman. Se sokikonchiujkej ueli kikui sokit uan ika kichijchiua tapalkat tein kinekis. ¿No ijkon kichiua Jiova? ¿Kinchikaujkapata taltikpakneminij oso akin nemij itech altepemej uan ijkon kinchiua sekin yolkualmej uan oksekin amo yolkualmej? Biblia tanankilia ke amo. Jiova kintayokolia taltikpakneminij se teisa tein motelneki: kinkaua maj kiixpejpenakan toni kichiuaskej. Uan yejuatsin amo kikui itanauatil kemej ueyi taixyekankej uan ika kinchikaujkauia maj kitakamatikan. Yejua ika, taltikpakneminij moneki kinekiskej maj Jiova kinpata kemej kineki (xikonixtajtolti Jeremías 18:7-10).

5. ¿Keniuj Jiova kikui itanauatil iniuan akin senkis amo mokauaj maj kinyektali?

5 Sayoj ke, ¿keniuj kitekitiltia itanauatil Jiova kemej Ueyi Sokikonchiujkej iniuan akin senkis amo kinekij maj kinyektali? Keman sokikonchiujkej kiouijmaka kichijchiuas se tapalkat tein kineki, xa monekis ika nejon sokit kichijchiuas okse taman tapalkat oso kitamotas. Nejon miakpa panoua porin yejua amo yekmaueli. Sayoj ke nejon amo keman kipanoua Sokikonchiujkej Jiova (Deut. 32:4). Keman aksa amo mokaua maj Dios kiyektali, nochipa itajtakol taltikpaknenkej. Jiova kikui itanauatil iniuan taltikpakneminij kemej tanankiliskej ijkuak kineki kinyektalis. Akin mokauaj maj kinyektali mochiuaj kemej teisa tein kualtia. Kemej neskayot, tokniuan taixpejpenalmej mochiuaj kemej tapalkamej “ten semi kualtsin tachijchiu uan takualnextil”, tein kijtosneki ke ‘kinueyiyolijneliaj’. Sayoj ke akin senkis kiixnamikij Jiova, mochiuaj tapalkamej akin “kiseliske tatsakuiltilis” (Rom. 9:19-23).

6, 7. ¿Keniuj tataman tanankilijkej David uan Saúl keman Jiova kinmelauak?

 6 Se taman kemej Jiova kinyektalia taltikpakneminij yejua keman kinyolmajxitia oso kinmelaua. Uelis tikitaskej keniuj kikui itanauatil iniuan akin kinyektalia, komo timomachtiaj tein kichiujkej omen akin yekinika tekiuajtikej ompa Israel: Saúl uan David. Keman David auilnemik iuan Bat-seba, tein kichiuak kijtakoj yejua uan oksekin. Maski katka tekiuaj, Jiova kimelauak ika chikaujkayot uan kititanik itanauatijkauj Natán maj kimatiltiti se tanauatil tein semi teyolkokoj (2 Sam. 12:1-12). ¿Keniuj tanankilij David? Semi moyolkokoj uan yekmelauj moyolnonotsak, uan yejua ika Dios kinextilij teiknelilis (xikonixtajtolti 2 Samuel 12:13).

 7 Sayoj ke Saúl akin achto tekiuajtik, amo kuali kiselij keman Jiova kiyolmajxitij. Yejuatsin kiiluij tanauatijkej Samuel maj kinauatiani Saúl maj kinixpolo nochin amalequitas uan inintapialuan. Saúl amo kitakamatik nejon tanauatil uan kikauak maj yolto tekiuaj Agag uan tapialmej tein okachi kualtsitsin. ¿Keyej? Se taman porin kitelnekia moueyichiuas (1 Sam. 15:1-3, 7-9, 12). Keman Samuel kitemoj kipaleuis tekiuaj maj tanemili kemej monekia, amo moyolyemanij uan ijkon Ueyi Sokikonchiujkej Jiova ueliskia kiyektalis. Ta kiitak ke amo motelnekia tein kiyolmajxitij uan motenpaleuij ke nejon tapialmej ueliskia motemakaskej kemej netetayokolil. Nejon kiuikak maj Dios akin melauak kiixtopeuani kemej tekiuaj uan amo kemanok kipiak se kuali uikalis iuan Jiova (xikonixtajtolti 1 Samuel 15:13-15, 20-23).

Saúl kiitak ke amo motelnekia tein Jiova kinauatij uan amo kikakik. ¡Amo mokauak maj kiyektaliani! (Xikonita  párrafo 7)

David motelyolkokoj uan kiselij keman Dios kimelauak. Mokauak maj kiyektaliani. ¿No ijkon tikonchiua? (Xikonita  párrafo 6)

DIOS AMO TECHIKOTASOJTA

8. ¿Toni techmachtia keman tikitaj keniuj tanankilij xolal Israel keman Jiova kitemoj kiyektalis?

8 Jiova amo sayoj kichia maj sejse taltikpaknenkej mokaua maj kiyektali, ta no akin nemij itech altepemej. Itech xiuit 1513 achto itech totonaluan, ikoneuan Israel akin yekin kiskaj Egipto kampa kinteltekitiltiayaj, kiselijkej netenkaualis tein Dios kichiuak iniuan. Israel katka ixolal taixpejpenal uan kipiak tatiochiualis maj Ueyi Sokikonchiujkej Jiova kiyektaliani. Sayoj ke xolal senkis kichiuaya tein amo kuali iixpan Dios, uan no kinueyichiuayaj tiotsitsin tein kinpiayaj itech altepemej tein kinyoualouayaj. Miakpa Jiova kintitanik itanauatijkauan maj kinpaleuitij maj mopatakan, sayoj ke yejuan amo kinkakkej (Jer. 35:12-15). Kemej yejuan amo tatakamatkej, monekik kiseliskej tatsakuiltilis tein semi chikauak. Kemej tapalkamej tein kiixtaliaj maj ixpoliuikan, asirios kiixpolojkej tekiuajyot tein kiyekanaya majtakti uejueyi kalyetouanij tein moixmatia kemej Israel, uan babilonios moaxkatilijkej tekiuajyot tein kiyekanaya ome uejueyi kalyetouanij tein moixmatia kemej Judá. ¡Semi motelneki tein techmachtia nejon! Keman Jiova techmelaua, sayoj techpaleuia komo timokauaj maj techyektali.

9, 10. ¿Keniuj tanankilijkej ninivitas keman kikakkej tein Dios kinnejmachtij?

9 Jiova no kinchiak akin nemiaj Nínive, yekinika altepet itech nochi asiria, uan ijkon ueliskiaj kikakiskej itanejmachtilis. Kiiluij Jonás: “Ximoketsa, xiyouj itech ueyi altepet Nínive, uan xikinilui ke nochi tein amo kuali tein kichiujtokej ajsikya noixpan”. Nínive ixpoliuiskia (Jon. 1:1, 2; 3:1-4).

10 Sayoj ke keman Jonás kiteixmatiltij nejon tanauatil, “tein nemiaj Nínive peuak kineltokaj Dios, uan monauatijkej maj mosauakan uan maj motakentikan ika tojmit nochin tein uejueykej uan tein konemej”. Inintekiuaj “moajokuik kampa tekiuajtia uan mokixtilij itaken tein kikuia itech itekiuajyo, motakentij ika tojmit uan motalij itech koujnex”. Kemej ninivitas mokaujkej maj Dios kinyektali uan moyolnonotskej, Jiova kintapojpoluij (Jon. 3:5-10).

11. ¿Toni kualneskayot tein kipia Jiova monextia keman tikitaj keniuj mouikak iuan Israel uan Nínive?

11 Maski Israel katka ixolal Dios tein kiixpejpenka, monekik kimelauas. Sayoj ke ninivitas akin Dios amo kichiujka se netenkaualis iniuan, kintapojpoluij keman kinextijkej ke imako Dios katkaj kemej sokit tein yemanik. Nejin ome neskayomej kiyeknextia ke toDios “amo kinextia ke aksa kichikotasojta” (Deut. 10:17).

JIOVA MOTEMAKA KIPATAS TEIN KIIXTALIA

12, 13. 1) ¿Keyej Dios kipata tein kiixtalia kichiuas keman aksa mokaua maj kiyektali? 2) ¿Toni techmachtia keman Jiova moyolpatak iuan Saúl uan Nínive?

12 Kemej Dios ika miak pakilis kineki techyektalis, kinextia ke motemaka kipatas tein kiixtalia. Kemansa, satepan ke teisa kiixtalia ika melaujkayot, kipata keman kiita keniuj tanankiliaj taltikpakneminij. Kemej neskayot, Biblia kinextia ke moyolpatak ‘porin kichiuak maj Saúl taixyekana kemej tekiuaj’ (1 Sam. 15:11). Uan no kinextia ke ijkuak kiitak ke ninivitas moyolnonotskej, “moyolpatak uan amo kintatsakuiltij kemej kijtojka” (Jon. 3:10).

13 Tajtol hebreo tein mokepa kemej “moyolpata”, kijtosneki ke aksa kipata itanemilil oso tein kiixtalijka kichiuas. Tanemilil tein Jiova kipialiaya Saúl mopatak, porin maski kiixpejpenka kemej tekiuaj, satepan kiixtopeuak. Amo kijtosneki ke mopoloj keman kiixpejpenak, ta porin Saúl kinextij ke kipoloj takuaujtamatilis uan amo tatakamatikok. Dios akin melauak no moyolpatak iniuan ninivitas, tein kijtosneki ke kipatak tein kiixtalijtoya kinchiuilis. Semi techyolchikaua tikmatiskej ke Sokikonchiujkej Jiova, motemaka kipatas tein kiixtalia uan semi teiknelia, uan ika miak pakilis kipata tein kinemilia kichiuas komo se tajtakolchiujkej kinextia ke moyolnonotsa.

MAJ TIKSELIKAN KEMAN JIOVA TECHMELAUA

14. 1) ¿Keniuj techyektalia Jiova axkan? 2) ¿Keniuj moneki titanankiliskej keman Dios kitemoua techyektalis?

14 Jiova axkan yekinika techyektalia ika iTajtol uan inechikol (2  Tim. 3:16, 17). Yejua ika, moneki maj tikselikan keman techyolmajxitia oso techmelaua ika nejin ome taman. Maski uejkaujya timoauijkej oso miak tekimej tikpiaskej itech inechikol Jiova, nochipa moneki tikchiuaskej tein techyolmajxitia uan tikauaskej maj techyektali kemej yejuatsin kineki.

15, 16. 1) ¿Keniuj uelis timomachiliskej keman techmelauaj uan kichiua maj tikpolokan seki tekimej itech nechikol? Xikonijto se neskayot. 2) ¿Toni techpaleuis maj amo tiksentokakan amo kuali timomachilikan keman techmelauaj?

15 ¿Keniuj techmelaua Jiova? Kemansa techmachtia tein kichia maj tikchiuakan oso techpaleuia maj tikpatakan totanemilil kemej moneki. Sayoj ke, kemansa monekis maj techmelaua okachi chikauak porin tikchiujkej tein tel amo kuali. Nejon uelis kichiuas maj tikpolokan seki tekimej itech inechikol Dios. Maj tikitakan tein kipanok Dennis, * akin tekitia kemej tayekankej. Yejua kichiuak se ueyi tajtakol porin amo kipiak kuali taixejekolis itech se taman tanamakalis, uan kiselij tamelaualis amo senteixtenoj. ¿Keniuj momachilij youak keman motanauatij itech nechikol ke amo tekitiskiaok kemej tayekankej? Yejua kielnamiki: “Semi amo kuali nimomachilij. Itech 30 xiujmej nikpiak miak tatiochiualismej. Nitekitika kemej precursor regular, nitapaleuij betel uan nikselijka tekit kemej tapaleuijkej itech nechikol uan satepan kemej tayekankej. Yankuixtok niktemakaka yekinika tanojnots itech se ueyi nechikol tein uejkaua eyi tonal. Uan nochi nejon nikpoloj ijsiujka. Semi nimopinaujmatia uan niknemiliaya ke amo ueliskia oksepa nitekitis itech inechikol Dios”.

16 Dennis monekik mopatas uan kikauas tein kiuikak maj kimelauanij. Sayoj ke, ¿toni kipaleuij maj amo kisentokaniok amo kuali momachili? Yejua tanankilij: “Nikixtalij nimomachtis Biblia, nitanojnotsatiuj uan niyas nechikolmej. Uan no, semi nechpaleuij yolchikaualis tein nechmakakej tokniuan uan tein nikajsik itech toamaixuan. Tamachtilis ‘¿Le gustaría recuperar su privilegio de servicio?’, tein kiualkuik La Atalaya 15 de agosto de 2009, nikitak kemej se amat tein nejua nechijkuilouilijkej kampa Dios kinankilij nonetataujtiluan. Tayolmajxitilis tein okachi nikuelitak yejua nejin: ‘Axkan ke amo tikonpia miak tekit itech nechikol, xikonixtali tikonchikauas mokuali uikalis iuan Dios’.” ¿Keniuj kipaleuij Dennis keman kimelaujkej? Satepan ke panok seki xiujmej kijtoua: “Jiova oksepa nechmakak tatiochiualis maj nitekiti kemej tapaleuijkej itech nechikol”.

17. ¿Keniuj tajtakolchiujkej uelis kipaleuis maj moyolpata komo kikixtiaj itech nechikol? Xikonijto se neskayot.

17 Keman se tajtakolchiujkej kikixtiaj itech nechikol yejua okse taman kemej Jiova tamelaua. Tapaleuia maj amo moijtako nechikol uan uelis kiolinis tajtakolchiujkej maj moyolpata (1  Cor. 5:6, 7, 11). Robert yetoya kalampa itech inechikol Dios ajsitoyaya 16 xiujmej, uan itech nochi nejon xiujmej, itatuan uan iikniuan senkis kiixtalijkej amo mosentiliskej iuan uan nion kitajpaloskej ijkon kemej Biblia tanauatia. Axkan panokya seki xiujmej keman oksepa kiselijkej itech nechikol uan moskaltijtok kemej itekitikauj Dios. Keman kitajtanijkej toni kiolinij maj mokepani iuan Jiova uan inechikol satepan ke panok miak xiujmej, tanankilij ke kipaleuij kiitas ke ichankauan senkis kichiuayaj kemej Biblia tanauatia. Uan no kijtoj: “Komo nochankauan nechnojnotsaskiaj maski sayoj tepitsin uan ijkon kimatiskiaj keniuj nimoajsia, nejon kichiuaskia maj amo nikinteltemouani, uan xa amo necholiniskia maj nimokepa iuan Dios porin niktelneki nimoajsis iniuan nochankauan”.

18. ¿Toni taman sokit moneki timochiuaskej imako Ueyi Sokikonchiujkej Jiova?

18 Xa tejuan amo monekis maj ijkon techmelauakan, sayoj ke ¿toni taman sokit timochiuaskej imako Ueyi Sokikonchiujkej Jiova? ¿Keniuj titanankiliskej keman techmelauas? ¿Titanankiliskej kemej David oso kemej Saúl? Ueyi Sokikonchiujkej yejua toTajtsin. Maj amo tikelkauakan ke “Jiova kimelaua akin kitasojta, ijkon kemej kichiua se tepopaj iuan ikonetsin akin kiselia”. Yejua ika, maj amo tikixtopeuakan keman Jiova techmelauas nion keman techtakakiltis (Prov. 3:11, 12).

^ párr. 15 Mopatakej tokaymej.