Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

‘¿Khitiraki Amuyasiri Cheqap Uywatasti?’

‘¿Khitiraki Amuyasiri Cheqap Uywatasti?’

“¿Khitiraki amuyasiri, cheqap uywatasti, khitirutï uywiripajj utapankirinakjjaru uchawayi [ukasti] [...]?” (MAT. 24:45, MT)

1, 2. ¿Khiti toqnämas Jesusajj jichhürunakan manqʼa churaskistu, kunatsa uk uñtʼañajj wali askejja?

“JILATANAKA, kunapachatï yanaptʼa munkayäta ukhapuniw Bibliat apstʼat qellqatanakanjja suma yatichäwinak katoqta” sasaw mä kullakajj wal yuspärasin kawkhantï oraqpachan yatiyasiñapatak pʼeqtʼasiski ukar qellqatayna. ¿Jumajj jupjam sarakirïtati? Jïsa, waljaniw ukham sispachätanjja. Cheqas ukham sirjja walja kutiw istʼtanjja.

2 Bibliat apstʼat qellqatanak tiempopar katoqatasajja, kuntï Jesusajj tama pʼeqtʼirjamajj Diosar yupaychañ toqet manqʼa churañataki arsuwaykäna uk phoqhaskatapwa uñachtʼayistu. ¿Khiti toqnämas uk churaski? Jesusajj apnaqäwipanjjasin jiwasampëjjani ukhajj kuna chimpunakas utjañapäna uka toqet parlkasajja, ‘amuyasiri cheqapa uywataruw’ (MT) utajankirinakaru ‘horasaparu manqʼa churañapataki’ uttʼayä sasaw jupajj säna (Mateo 24:45-47 liytʼasiñapawa). * Aka qhepa urunakanjja, Jesusajj uka uywata toqew cheqpach arkirinakapar manqʼa churaski. Ukhamasti uka uywatajj khitisa uk uñtʼañasajj wali askiwa. Kunattejj uka toqew Diosar yupaychañ toqen chʼamañchtʼatäñäni ukat Diosampis sum apasirakiñäni (Mat. 4:4; Juan 17:3).

3. ¿Kunsa qellqatanakasajj amuyasiri cheqapa uywatat nayrajj qhanañchäna?

3 Ukhamajja, ¿amuyasiri cheqapa uywatat Jesusajj parlkäna uk kunjamsa amuyañasa? Nayrajja, akanakaw qellqatanakasan qhanañchasïna: ‘Jesusajj Pentecostés 33 maranwa amuyasiri cheqapa uywatarojj utapankirinakjjaru uttʼayi. Ukat uka marat aksarojj kawkïr ajllitanakatï aka Oraqen jakapki ukanakaw amuyasiri cheqapa uywatajja. Utapankirinakajj pachpa ajllitanakäpjjewa, ukampis sapa mayniw ukham uñjatäpjje. Ukat 1919 maranwa uka uywatarojj “taqe kunatejj jupan utjki ukanakjjaru”, mä arunjja, kunatï aka Oraqen Diosan Apnaqäwipat nayrar sartayañatak utjki ukanakjjaru uttʼayi’ sasa. Ukampisa, uka toqet Diosat maytʼasisin sumpach yatjjatasajja, kuntï Jesusajj amuyasiri cheqapa uywatat parlkäna uk machaqat qhanañchasiñ  wakisitapwa uñachtʼayistu (Pro. 4:18). Jichhajj Jesusan uka uñachtʼäwipat yatjjatañäni, ukat alajjpacharu sarañataki jan ukajj aka Oraqen jakañatak suytʼäwinïskstansa, kunatsa uk yatiñajj wakisi uk yatjjatarakiñäni.

¿KUNAPACHAS UKA UÑACHTʼÄWEJJ PHOQHASI?

4-6. ¿Jesusajj uñachtʼäwipan amuyasiri cheqapa uywatat parlkäna ukajj 1914 mara qhepatwa phoqhasiñ qalltaskäna sasajj kunatsa sissna?

4 Amuyasiri cheqapa uywatat uñachtʼäwejja, janiw Pentecostés 33 maran phoqhasiñ qalltkiti, jan ukasti aka qhepa urunakanwa qallti. Kunjamsa Bibliajj uk amuytʼañ yanaptʼistu uk yatjjatañäni.

5 Amuyasiri cheqapa uywatat parlki uka uñachtʼäwejja, Jesusajj ‘apnaqäwipankjjasin jiwasampëjjani’ (NM) ukat ‘akapach tukuskani’ uka toqet chimpunak arskäna uka profecia taypinkarakiwa (Mat. 24:3). Uka profecian qalltapajj Mateo 24:4-22 qellqatan jikjjatasi, ukat pä phoqhasïwiniwa. Nayrïrejja, 33 marat 70 marakamaw phoqhasiwayi. Payïrejja, jichhürunakanwa sumpach phoqhasiskaraki. Ukhamajja, ¿amuyasiri cheqapa uywatat Jesusajj parlkäna uka uñachtʼäwejj pä phoqhasïwiniwa sañti munpacha? Janiwa.

6 Mateo 24:29 qellqatan jikjjataski uka arunakat nayraqatarojja, kunanakatï jichhürunakan pasañapäki uka toqetwa Jesusajj parläna (Mateo 24:30, 42, 44 liytʼasiñapawa). Kunatï jachʼa tʼaqhesïwin paskani uka toqet parlkasajja, Jesusajj akham sänwa: “[Jaqenakajj] jaqen Yoqaparusti uñjapjjarakiniw qenayjjan jutaskiri jachʼa chʼamapampi” sasa. Ukatjja, qhepa urunakan jakir jaqenakan amuyasipjjañapatakejj akham sasaw ewjjtʼäna: “Janiw yatipktati kunürutejj Tatitojj jutkan ukjja” ukat “Jaqen Yoqapasti jan amtat horasaruw jutani” sasa. * Qhepa urunakan kunanakas pasani uka toqet parlkasaw Jesusajj uñachtʼäwipan amuyasiri cheqapa uywatat parläna. Ukhamasti, uka arunakapajj 1914 maran qhepa urunakajj qalltkäna uka qhepatwa phoqhasiñ qalltaskäna. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

7. Yawthapiñ horasajj qalltkäna ukhajja, ¿kuna wakiskir jisktʼa jisktʼasiñas wakisïna, ukat kunatsa?

7 Jesusan aka jisktʼapat mä jukʼa amuytʼam: ‘¿Khitiraki amuyasiri cheqap uywatasti?’. Nayrïr patak maranakanjja, ukham jisktʼasiñajj janiw wakiskänti. Kunjamtï pasïr yatichäwin yatjjatawayktanjja, apostolonakajj milagronakwa lurapjjäna ukat yaqhanakarus milagro lurapjjañapatakiw qollan ajayu katoqayapjjäna, ukhamatwa Diosan yanaptʼatäpjjatap uñachtʼayapjjäna (Hech. 5:12). Ukhamajj khitinak toqes Jesusajj uwijanakapar pʼeqtʼaski uk jisktʼasipjjañapajj janiw wakiskänti. Ukampis 1914 maranjja, janiw ukhamäjjänti. Uka maraw yawthapiñ horasajj qalltäna. Ukat ukhaw jan wali qorampi trigomp jaljañ tiempojj purinirakïna (Mat. 13:36-43). Ukampis yawthapiñ horasajj qalltkäna ukhajja, Jesusan cheqpach arkiripäpjjtwa siri kʼari cristianonakajj waljaw utj-jjäna. Ukatwa akham jisktʼasiñajj wakisjjäna: “¿Khitinakas trigor uñtat cristianöpjje, mä arunjja, ajllit cristianöpjje ukajj kunjamatsa yatisispa?” sasa. Jesusan uñachtʼäwipaw uka jisktʼar qhanañchi. Ajllit cristianonakajja, Diosar yupaychañ toqet chʼamañchtʼatäpki ukanakawa.

¿KHITIS AMUYASIRI CHEQAPA UYWATAJJA?

8. ¿Kunatsa amuyasiri cheqapa uywatajj ajllit cristianöpjjañapa?

8 Ukhamajj amuyasiri cheqapa uywatajja, oraqen jakapki uka ajllit cristianonakäpjjañapawa. Jupanakaruw ‘reyir serviri tukuyat sacerdotenakjam’ uñtʼasi, ukat jupanakaruw “Diosan muspharkañ luräwinakap yatiyapjjaña[pa]taki” uttʼayasiwayi. ‘Diosarakiw jupanakarojj chʼamakat irpsusiwayi suma muspharkañ qhanapar mantjjapjjañapataki’ (1 Ped. 2:9). Ukatwa, ‘reyir serviri tukuyat sacerdotenakjamajj’ jupanak pachpa jilat kullakanakar cheqa yatichäwinak yatiyapjje (Mal. 2:7).

9. ¿Taqe ajllitanakat amuyasiri cheqapa uywatäpjje? Qhanañchtʼam.

 9 ¿Aka Oraqen jakiri taqe ajllitanakat amuyasiri cheqapa uywatäpjje? Janiwa. Janiw taqe ajllitanakajj oraqpachankir jilat kullakanakar Bibliat apstʼat qellqatanak churañ yanaptʼapkiti. Trigor uñtat ajllit cristianonak taypinjja, tamanakapanjj irpir chuymanjama jan ukajj irpir chuymaninakan yanapiripjamaw irnaqtʼapjje. Jupanakajja, utat utwa yatiyapjje ukat tamanakapansa yatichapjjarakiwa, ukhamarusa oraqpachan yatiyasiñapatak pʼeqtʼasipki ukankirinakan ewjjtʼanakaparus taqe chuymaw istʼapjje. Ukampis janiw oraqpachankir jilat kullakanakarojj Diosar yupaychañ toqet manqʼa churañan yanaptʼapkiti. Ukhamarusa, ajllitanak taypinjja altʼat chuymani kullakanakas utjarakiwa, jupanakajj janipuniw tamanjja yatichirinakjam tukuñ munapkaspati (1 Cor. 11:3; 14:34).

10. ¿Khitis amuyasiri cheqapa uywatajja?

10 Ukhamajj ¿khitis amuyasiri cheqapa uywatajja? Nayrajja, Jesusajj mä jukʼa jaqenak toqekiw waljanir manqʼa churäna, ukhamarakiw uka uywatajj ajllit cristianonakat mä jukʼanikïpjje, ukat jupanakaw 1919 marat aksarojj Diosar yupaychañ toqet manqʼa wakichapjje ukat churapjje. Qhepa urunak qalltkäna ukhat aksarojja, kawkïr ajllitanakatï amuyasiri cheqapa uywatäpki ukanakajj oraqpachan yatiyasiñapatak pʼeqtʼasipki uka cheqanwa mayachtʼat irnaqtʼasipki. Aka qhepa maranakanjja, uka uywatajj Jehová Diosan Qhanañchirinakapan Oraqpachan Jilïr Irpirinakapa sasin uñtʼatarakiwa. Ukampis ak amuytʼañäni, amuyasiri cheqapa uywatajj waljanïkaspas ukhamsa amuyañjamäkchejja, ‘uywata’ siski uka arojj mayachtʼat mä uywatatakwa parli. Ukhamajja, Oraqpachan Jilïr Irpirinakajj mayachtʼataw kuns amtapjje.

¿KHITINAKAS UTANKIRINAKÄPJJE?

11, 12. 1) ¿Kuna pä luräwsa amuyasiri cheqapa uywatajj katoqe? 2) ¿Kunapachas Jesusajj uka uywatarojj utapankirinakjjar uttʼayäna, ukat khitinakarus ajllïna?

11 Jesusan uñachtʼäwipatjja, ak qhanañchtʼañaw wakisiraki, amuyasiri cheqapa uywatajj luräwinakwa katoqe. Nayraqatjja, utankirinakjjaruw uttʼayasi. Ukatjja, taqe kunatejj utanin utjki ukanakjjaruw uttʼayasiraki. Niyakejjay Jesusan uka uñachtʼäwipajj aka qhepa urunakan phoqhasiskchejja, uka pä luräwjja 1914 maran Cristojj Diosan apnaqäwipan apnaqañ qalltjjäna uka qhepatwa katoqañapäna.

12 ¿Kunapachas Jesusajj amuyasiri cheqapa uywatarojj utapankirinakjjar uttʼayäna? Uka jisktʼar qhanañchtʼañatakejja, 1914 maran yawthapiñ horasajj purinkäna uka tiemporuw kuttʼañasa. Kunjamtï yatjjatawayktanjja, uka tiemponjj  cristianöpjjtwa siri gruponakajj waljaw utjäna. ¿Kawkïr grupotsa Jesusajj amuyasiri cheqapa uywatar ajllispäna ukat uttʼayaspäna? Uka jisktʼarojja, Jesusajj Awkipampi chika 1914 marat 1919 qallta marakam Diosan uttʼayat templopa, mä arunjja, kunjamsa yupaychasiski uk uñjir jutkäna ukhaw qhanañchasïna (Mal. 3:1). * Jupanakajja, Bibliat Yatjjatiri ukat Diosaru ukhamarak Aruparu taqe chuyma munasiri mä jiskʼa grupor jikjjatasajj wal kusisipjjpachäna. Ukampis qʼomachatäpjjañapaw wakisïna, ukat uka grupojj yantʼata ukat qʼomachat uñjasipkäna ukhajja, altʼat chuymampiw katoqasipjjäna (Mal. 3:2-4). Bibliat taqe chuyma Yatjjatirinakaw trigor uñtat cheqpach cristianöpjjäna. Khä 1919 maranwa Jesusajj uka ajllit cristianonak taypit wakichtʼata jilatanakarojj amuyasiri cheqapa uywatäpjjañapatak ajllïna ukat utapankirinakjjar uttʼayäna.

13. ¿Khitinakarus utankirinakjam uñtʼasiraki, ukat kunatsa?

13 ¿Khitinakas utankirinakäpjje? Khitinakatï Diosar yupaychañ toqet manqʼa katoqapki taqe ukanakawa. Qhepa urunak qalltkäna ukhajja, utankirinakajj ajllit cristianonakäpjjänwa. Qhepatjja, yaqha uwijanakjam uñtʼatäpki uka walja jaqenakaw utankirinakäjjapjjaraki. ‘Mä sapa tamaki’ Cristor arkapki ukanakatjja, jila partejj yaqha uwijanakäpjjewa (Juan 10:16). Ukat amuyasiri cheqapa uywatajj Diosar yupaychañ toqet ‘horasapar’ manqʼa churki ukjja, ajllit cristianonakasa yaqha uwijanakas katoqasipjjarakiwa. Niyakejjay Oraqpachan Jilïr Irpirinakajj amuyasiri cheqapa uywatäpjjchejja, ¿jupanakajj Diosar yupaychañ toqet manqʼa katoqapjjarakiti? Jïsa, katoqapjjarakiwa. Jupanakajj jan tamjamäpki ukhajja, altʼat chuymampiw sapa maynejj Jesusan mayni arkirinakjamäpjjatap amuyasipjje.

Alajjpachana jan ukajj aka Oraqen jakañatak suytʼäwinïskstansa, taqeniw utankirinakjam uñtʼatätanjja ukat Diosar yupaychañ toqet manqʼa horasapar katoqañasas wakisiraki

14. 1) ¿Amuyasiri cheqapa uywatajj kuna luräwsa katoqe, ukat kunsa uñjañapa? 2) ¿Uka uywatarojj kun amuyasiñapatakis Jesusajj ewjjtʼäna? (“Uka uywatatejja jan wali lurkanejja . . .” siski uk recuadro uñjjattʼäta.)

14 Jesusajj amuyasiri cheqapa uywatarojj wali wakiskir luräwi churawayi. Bibliajj qellqaskäna uka tiemponjja, mä uywatajj jan ukajj mayordomojja, uywiripan utapankirinakar uñjañapatakiw uttʼayatäna (Luc. 12:42). Amuyasiri cheqapa uywatajj ukhamarakiw Jehová Diosar taqe chuyma yupaychapki ukanakar uñjañapa. Kuntï lurapjjañapäki ukanakat mä qawqhajj akanakawa: utanin taqe kunatejj utjki ukanak uñjaña, yatiyaña toqet uñjaña, jachʼa tantachäwinakataki ukat yatiyir sarañataki, taman yatjjatañataki ukat sapa mayni yatjjatañataki Bibliat apstʼat qellqatanak wakichaski uk uñjaña. Ukat utankirinakajja, kunanaktï amuyasiri cheqapa uywatajj churki ukanak toqew Diosar yupaychañ toqet chʼamañchasipjje.

 ¿KUNAPACHAS UTANEJJ TAQE KUNATEJJ JUPAN UTJKI UKANAKJJAR UTTʼAYI?

15, 16. ¿Kunapachas Jesusajj amuyasiri cheqapa uywatarojj ‘taqe kunatejj jupan utjki ukanakjjar’ uttʼayi?

15 ¿Kunapachas Jesusajj ‘taqe kunatejj jupan utjki ukanakjjar’ uttʼayi? Jesusajj akham sänwa: “Kusisiñaniw khiti uywatarutejj utanejj purinisin [jan ukajj qhanañchäwirjamajj ‘jutasina’, NM] taqe kunsa suma phoqhaskiriru jikjjatki ukajja. Qhanakwa sapjjsma, ukhamän ukajja uka uywatarojj utanejj taqe kunatejj jupan utjki ukanakjjaruw uchani, jupan imañapataki” sasa (Mat. 24:46, 47). Kunjamtï amuytanjja, Jesusajj uka uywatar taqe kun sum phoqhaskiri, mä arunjja, Diosar yupaychañ toqet manqʼa churaskiri jikjjatki uka qhepatwa taqe kunatï jupan utjki ukanakjjar uttʼayaraki. Ukhamajja, utapankirinakjjaru uttʼaykäna uka tiempot taqe kunatejj jupan utjki ukanakjjar uttʼayañkamajj tiempow munasïna. ¿Kunjamsa ukat kunapachas Jesusajj amuyasiri cheqapa uywatarojj taqe kunatejj jupan utjki ukanakjjar uttʼayi? Uk amuytʼañatakejj aka pä toqetwa yatiñasa: kunapachas jupajj purini ukat kunanakas jupan utjki ukanakajja.

16 ¿Kunapachas Jesusajj puri? Uka uñachtʼäwipat parlkäna uka nayrajj kuna toqetsa parläna ukaw qhanañchi. Ak amtañäni Mateo 24:30, 42, 44 jiskʼa tʼaqanakanjja, Jesusajj ‘jutaniwa’ siski ukajja, aka qhepa urunak tukuyar Jupajj taripäwi arsuñataki ukat ukarjam phoqhañatak jutkani uka tiempotwa parlaski. * Ukhamasti, amuyasiri cheqapa uywatat parlki uka uñachtʼäwirjamajja, Jesusan ‘puriñapasa’ jan ukajj ‘jutañapasa’ jachʼa tʼaqhesïwi tiemponwa phoqhasini.

17. ¿Jesusan ‘taqe kunatejj jupan utjki’ ukanak taypin kunas jakhutaraki?

17 ¿Kunanakas Jesusan ‘taqe kunatejj jupan utjki’ ukanakajja? Jesusajj “taqe” sasinjja, janiw kunanakatï aka Oraqen utjki ukanakatak parlkänti. Kunattejj alajjpachan jachʼa munañaniwa. Jupajj akham sänwa: “Nayar churatawa taqe munañanïñajja alajjpachansa, akapachansa” sasa (Mat. 28:18; Efe. 1:20-23). Taqe kunatï Jesusan  utjki ukanakatjja, jichhajj Diosan apnaqäwipajj uka taypin jakhutarakiwa, ukat 1914 maratwa uka apnaqäwejj Jesusankjjäna ukat ajllit arkirinakapamp chikaw apnaqarakini (Apo. 11:15).

18. ¿Kunatsa Jesusajj amuyasiri cheqapa uywatarojj taqe kunatï jupan utjki ukanakjjar uttʼayani?

18 ¿Taqe ukanakajj kunsa amuytʼayistu? Kunapachatï Jesusajj jachʼa tʼaqhesïwi tiempon Juezjam jutkani ukhajja, amuyasiri cheqapa uywatarojj utapankirinakar Diosar yupaychañ toqet manqʼa horasapar churaskirwa jikjjatani. Ukatwa Jesusajj taqe kunatï jupan utjki ukanakjjar uttʼayani. Khitinakatï amuyasiri cheqapa uywatäpki ukanakajja, alajjpachankjjapjjani ukat Cristomp chik reyinakjam apnaqjjapjjäni ukhaw uka luräwi katoqapjjani.

19. Kuna luräwtï amuyasiri cheqapa uywatajj katoqki ukajja, ¿maynïr ajllitanakajj katoqapki ukat sipans jukʼampiti? Uk qhanañchtʼam.

 19 Kuna luräwtï amuyasiri cheqapa uywatajj katoqki ukajja, ¿maynïr ajllitanakajj katoqapki ukat sipan jukʼampiti? Janiwa. Mä jiskʼa gruporukis mä tiempon uk katoqapjjañapatak arsusiwaykchejja, mayninakajj katoqapjjarakispawa. Jesusajj janïr jiwayatäkäna uka arumajj kuntï 11 arkirinakapar arsuwaykäna uka toqet amuytʼañäni (Lucas 22:28-30 liytʼasiñapawa). Jupanakan jan jitheqtapjjatapatjja, mä aski churäwi katoqapjjani sasaw Jesusajj säna. Jupanakajj Jesusamp chikaw reyinakjam apnaqanipjjañapäna. Ukampis walja maranak qhepatjja, taqe ajllitanakawa, mä arunjja, 144.000 ajllitanakaw trononakaru jupamp chika apnaqañatak qʼontʼasipjjani sasaw säna (Apo. 1:1; 3:21). Ukhamarakiw Mateo 24:47 qellqatan siski ukarjamajj mä jukʼa jaqenakaru, mä arunjja, kawkïr ajllitanakatï amuyasiri cheqapa uywatäpki ukanakar taqe kunatï jupan utjki ukanakjjar uttʼayañ arsuwayäna. Cheqansa 144.000 ajllitanakaw alajjpachan munañanïña katoqapjjani (Apo. 20:4, 6).

144.000 ajllitanakaw alajjpachan Jesusamp chik apnaqanipjjani ( 19 tʼaqa uñjjattʼäta)

20. ¿Kuna amtampis Jesusajj amuyasiri cheqapa uywatarojj uttʼayawayi, ukat kun lurañsa jiwasajj amtaraktanjja?

20 Jichhürunakanjja, amuyasiri cheqapa uywata toqew Jesusajj kunjamtï nayrajj mä jukʼa jaqenak toqe manqʼa churkäna ukham churaskaraki. Jesusajj amuyasiri cheqapa uywataruw ajllitanakaru ukat yaqha uwijanakaparu aka qhepa urunakan tiempoparu Diosar yupaychañ toqeta manqʼa churañapatak uttʼayäna. ¡Ukham luratapat wal yuspärtanjja! Ukhamajja, amuyasiri cheqapa uywatäpki uka ajllit jilatanakarojj taqe chuyma yanaptʼaskakiñäni (Heb. 13:7, 17).

 

^ tʼaqa 2 2 tʼaqa: Uka qhepatjja, ukar uñtasita yaqha uñachtʼäwit parlkasajja, Jesusajj ‘uywatarojj’ ‘mayordomo’ sarakïnwa (Luc. 12:42-44).

^ tʼaqa 6 6 tʼaqa: Criston ‘jutäwipampi’ (griego arunjja, érkjomai) ukat ‘apnaqäwipankjjasin jiwasampëjjani’ (griego arunjja, parousía) ukampejj janiw pachpäkiti. Cheqansa, apnaqäwipankjjasin jiwasampïñjja qalltawayjjewa ukat jichhaw Juezjam taripañatak jutaskani.

^ tʼaqa 12 12 tʼaqa: “Amtasipjjapunim, nayajj sapürupuniw jumanakampïskta” siski uka yatichäwi aka pachpa revistan 10-12 jananaka, 5 tʼaqat 8 tʼaqakam uñjjattʼam.

^ tʼaqa 16 16 tʼaqa: ‘¿Munapjjtwa yatiña kunapachänisa taqe akanakajja?’ siski uka yatichäwi aka pachpa revistan 7, 8 jananaka, 14 tʼaqat 18 tʼaqakam uñjjattʼam.