Xeen tiʼ baʼax ku taasik

Xeen tu cuadroil baʼax ku taasik

Jéeobaeʼ mantatsʼ ku sáalkuntik in kuuch

Jéeobaeʼ mantatsʼ ku sáalkuntik in kuuch

Yaʼab kʼojaʼanil yaanten, yéetel yaan kʼiineʼ jach yaj in wuʼuyik. Baʼaleʼ Jéeoba, k-Taata yaan teʼ kaʼanoʼ, mix juntéen pʼáatak maʼ u yáantken. Tsʼoʼok maas tiʼ veinte jaʼaboʼob joʼopʼok in beetik in precursorail yéetel yaʼab utsiloʼob tsʼoʼok u taasikten.

Síijen tu jaʼabil 1956 yéetel junpʼéel kʼojaʼanil ku kʼaabaʼtik espina bífida. Tsaʼayten tumen maʼ kʼáal maʼalob u tubo neural in médula espinaliʼ. Tumen u afectarmaj in tejido nerviosoeʼ ku talamtal in xíimbal yéetel ku beetik u yantalten uláakʼ yaayaj kʼojaʼaniloʼob.

Táanil tiʼ in síijileʼ in taataʼobeʼ káaj u tsʼaʼabaltiʼob xook tumen kaʼatúul j-Jaajkunajoʼob, juntúul misionero yéetel u yatan. Tin paalileʼ chéen jujuntúul j-kʼaʼaytajoʼob yaan tu kaajil Usakos (Namibia), le tuʼux síijenoʼ. Le oʼolal teʼ kʼiinoʼob jeʼeloʼ k-muchʼikba chéen ichil k-familia. Ka tu tsʼáaj 7 jaʼaboʼob teneʼ beetaʼabten junpʼéel urostomía, wa joʼol in wíinklil utiaʼal u páajtal in wiix. Tsʼoʼoleʼ ka tu tsʼáaj 14 jaʼaboʼob teneʼ káaj in léekel tumen yaan epilepsia ten. Tumen náach yanil tin wotoch le secundaria tuʼux kin xook yéetel kʼaʼabéet u jach kanáantken in taataʼobeʼ, maʼ tin tsʼoʼoksaj in xookiʼ.

Kex beyoʼ in chʼaʼtukultmaj in maas kaanbal tiʼ Dios. Tin kanaj inglés utiaʼal u páajtal in xokik jujunpʼéel jóoʼsaʼaniloʼob, tumen yaʼabeʼ maʼ sutaʼan ich afrikáans, le idioma kin tʼankoʼ. Tin beetinba publicadora, tsʼoʼoleʼ ka tu tsʼáaj 19 jaʼaboʼob teneʼ okjaʼanajen. Baʼaleʼ jach kʼojaʼanchajen yéetel lúub in wóol, bey úuchik ichil kanpʼéel jaʼab. Tsʼoʼoleʼ tumen le tuʼux kajaʼanen u kʼaj óoltmuba tuláakal máakeʼ, maʼatech in jach jóokʼol kʼaʼaytaj tumen suʼlaken.

Ka tu tsʼáajten junpʼíit maas tiʼ veinte jaʼaboʼobeʼ binoʼon kajtal Sudáfrica, teʼeloʼ tiʼ yáax béeychaj in muchʼkinba yéetel junpʼéel múuchʼuliliʼ. Jach kiʼimak in wóol kaʼachi, baʼaleʼ jach maʼ xáanchajeʼ operartaʼab in colon wa beetaʼabten junpʼéel colostomía.

Ka máan kʼiineʼ tin wuʼuyaj junpʼéel tsoltʼaan tu máansaj juntúul superintendente tiʼ circuito yoʼolal u beetik u precursoril máak. Kʼuch tin puksiʼikʼal le baʼax tu yaʼaloʼ. In wojel kʼojaʼanen, baʼaleʼ tsʼoʼok in wilik bix u yáantken Jéeoba teʼ súutukiloʼob maas yaj in waniloʼ. Le oʼolal tin chupaj in solicitud utiaʼal in beetik in precursora regularil; baʼaleʼ le ancianoʼoboʼ maʼ tu kʼamoʼobiʼ, tumen u yojloʼob jach kʼojaʼanen.

Kex beyoʼ tin tsʼáaj in wóol kʼaʼaytaj. Yéetel u yáantaj in maama bey xan le sukuʼunoʼob teʼ múuchʼuliloʼ, tin chúukbesaj le horaʼob ku kʼáataʼal tiʼ le precursoroʼoboʼ, bey tin beetil ich seis meses. Leloʼ tu yeʼesaj jach taak in beetik in precursorail yéetel kex kʼojaʼaneneʼ jeʼel u páajtal in beetkeʼ. Ka tin kaʼa chupaj in solicitudeʼ kʼaʼami. Káaj in beetik in precursora regularil 1 tiʼ septiembre tiʼ 1988.

Desde teʼ kʼiinoʼ tsʼoʼok in wilik bix u yáantken Jéeoba. In kaʼansik u jaajil tiʼ uláakʼ máakoʼobeʼ, ku yáantken utiaʼal maʼ in sen tuklik baʼax kin muʼyajtik yéetel tsʼoʼok u beetik in maas natsʼkinba yiknal Jéeoba. Jach kiʼimak in wóol tumen tsʼoʼok in wáantik yaʼab máak u meyajt Jéeoba.

Láayliʼ kʼojaʼaneneʼ, baʼaleʼ Jéeobaeʼ mantatsʼ ku sáalkuntik in kuuch (Sal. 68:19). Maʼ chéen tsʼoʼok u beetik in wuʼuyikinba maʼalobiʼ, baʼaxeʼ tsʼoʼok u beetik u binten utsil.