Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

Jehová Diospa yarichishcacunaca alimi can

Jehová Diospa yarichishcacunaca alimi can

“Mandaj Dios yachachishca shimicunaca, imatapash pactachij cashpami, yanga runataca, alipacha yachajushcata ruran.” (SAL. 19:​7)

1. a) Tandanajuicunapica ¿imatata cutin cutin yachajupanchi? b) Chai temacunata yachajunaca ¿imamandata ali can?

VILLAJUN revistata preparajushpaca ¿nachu huaquinbica pensaripashcanchi: “Cutinmi cai tematallata yachajugrijushcanchi” nishpa? Shinallata, ña unaillaguta testigo de Jehovacunahuan tandanajushpaca ricuparianguimi Diospa Reinomanda, Jesús salvashcamanda, villachinamanda, feta charinamanda, juyaita ricuchinamandaca cutin cutinmi yachajupashcanchi. Shinapash cai temacunata cutin cutin repasanami ñucanchitaca shinlli feta charichun, ‘Diospa Shimita’ pactachichun ayudashca (Sant. 1:22).

2. a) Hebreo shimipica ¿imatata “yarichishcacuna” nin? b) Diospa leycunaca ¿imamandata gentecunapa leycunamanda ashtahuan ali can?

2 Hebreo shimipi “yarichishcacuna” nishpaca, Taita Diospa yachachishcacunamanda o Taita Dios paipa llactaman cushca leycunamanda, mandashcacunamandami parlajun. Gentecuna churashca leycunaca siempremi cambian. Chaimandami ricuriajuna can ali cajta o nali cajta. Shinapash Jehová Diospa leycunaca siempremi ali can. Taita Diospa ñaupa leycunata cunanbi ñana catishpapash chai leycunaca alimi carca. Salmo 119:144​pica ninmi, Taita Diospa ‘yachachishcacunaca na tucuri causaita causaicamanmi’ ali can nishpa.

3, 4. a) ¿Imacunatata Jehová Diosca yarichin? b) Israelitacuna Taita Diosta uyashpaca ¿imata tucunman carca?

3 Jehová Diosca yarichingapaj munashpami huaquinbica advertenciacunata cun. Israelitacunapa ejemplota ricupashunchi. Jehová Diosca profetacunata cachashpami paicunataca cutin cutin advirtirca. Ña Canaán alpacunaman yaicugrinajujpica Moisesca cashna nishpami israelitacunataca advirtirca: ‘Cangunapa shungupi pandarinata, Diosmanda anchurishpa, shuj dioscunatara sirvishpa, paicunapa ñaupajpi cungurinataca cuidarinami canguichi. Chashna rurajpica, Mandaj Diosca nina japirinshnami ninandapacha fiñaringa’ nishpa (Deut. 11:​16, 17). Bibliapica cutin cutinmi Jehová Diosca paipa llactata advirtirca.

4 Jehová Diosca ashtaca viajetami israelitacunataca ñucata manllaichi, cazuichi, ñucapa shutita jatunyachinami canguichi nishpa yarichirca (Deut. 4:​29-31; 5:​28, 29). Paipa yarichishcacunata uyajpica ninandami Taita Diosca paicunata bendiciana carca (Lev. 26:​3-6; Deut. 28:​1-4).

¿IMATATA ISRAELITACUNACA RURARCA?

5. Jehová Diosca ¿imamandata rey Ezequiastaca ayudarca?

5 Jehová Diosca paipa nishcata pactachishpami israelitacunataca ashtaca huatacunata cuidariajurca. Shuj punllaca Asiria llactamanda rey Senaqueribmi Judá llactaman yaicushpa rey Ezequiaspa cuenda mandangapaj munajurca. Chaita ricushpami Jehová Diosca jahua cielomanda shuj angelta cachamushpa Senaqueribpa ‘ninan shinlli soldadocunataca’ shuj tutapilla tucuchirca. Chaimandami rey Senaqueribca pingai tucushpa paipa huasiman tigrarca (2 Rey. 19:35; 2 Crón. 32:21). Rey Ezequías ‘Mandaj Diosmanda na anchurishpa catijujpimi’ Jehová Diosca paita ayudarca (2 Rey. 18:​1, 5, 6).

Jehovapa yarichishcacunami Josiastaca ayudarca gentecunaman Jehová Diosta aliguta adoranata yachachichun (Párrafo 6​ta ricupangui)

6. Rey Josiasca ¿imashinata Jehovapi confiashcata ricuchirca?

6 Rey Josiaspash 8 huatagucunatalla charishpapash Taita Diostaca tucuipimi cazun carian. ‘Paica, Mandaj Diospa ñaupajpica alitallami rurashpa causajurca. Ali ladomanbash lluqui ladomanbash na anchurishpami catijurca’ (2 Crón. 34:​1, 2). Josiasca yanga dioscunata anchuchishpa Jehová Diosta aliguta adoranata yachachishpami Jehovapi confiashcata ricuchirca. Chaimandami Jehová Diosca paitapash pai mandajuj llactatapash bendiciarca (2 Crónicas 34:​31-33, liingui).

7. Jehová Diospa yarichishcacunata na cazuimandaca israelitacunaca ¿imata tucurca?

7 Israelitacunaca Taita Diospa yarichishcacunapi na tucui horas confiaimandami cutin cutin Jehovapa ali ñanmanda caruyarca. Apóstol Pablo nishca shinaca, huaira shamunshna caiman chaiman apai tucuj cuendami carca (Efes. 4:​13, 14). Jehová Dios advirtishca shinaca na cazuimandami israelitacunaca jatun llaquicunapi urmarca (Lev. 26:​23-25; Jer. 5:​23-25).

8. Jehová Diosca ¿imatata ñucanchicunamanbash cun?

8 Israelitacunaman cuendami Jehová Diosca ñucanchicunamanbash consejocunata, disciplinatapash cun (2 Ped. 1:12). Bibliata liijpimi Jehová Diosca paipa mandashcacunata ñucanchicunaman yarichin. Ñucanchipillami tian, Jehovata cazuna o na cazunapash (Prov. 14:12). Cunanga Jehovapa yarichishcacunapi imamanda confiana cashcata, Jehovapa yarichishcacuna ñucanchita imashina ayudajta yachajupashun.

CAZUIMANDAMI ISRAELITACUNACA CAUSASHPA CATIRCA

9. Jichushca alpa pambacunata israelitacuna purinajujpica ¿imashinata Jehová Diosca paicunata cuidajushcata yarichijurca?

9 Israelitacuna ‘manllanai jichushca pambacunapi’ 40 huatacunata purinajujpica Jehová Diosca paicunata imashina cuidanata, maita rinataca na tucui tucuita villarcachu. Jehová Diosca paipi confiashpa paipa mandashcacunata cazuna ali cashcata yachajuchun, chai chaquishca alpa pambacunata Jehová pushajushcata yarichunmi punllaca shuj jatun pilar fuyuta, cutin tutaca ninashna pilar fuyuta churarca (Deut. 1:19; Éx. 40:​36-38). Shinami israelitacunaca chai jichushca pambacunapi Jehová Dios paicunata cuidajushcata, maita rinata ricuchijushcatapash intindirca. Ashtahuangarin Jehová Dios cuidajpimi ‘paicunapa churajunacunapash na maucayarca, paicunapa chaquipash na punguirca’ (Neh. 9:​19-21).

10. Cunan punllacunapica ¿imashinata Jehová Diosca ñucanchita ayudan?

10 Cunan tiempopi Jehovata sirvijcunapash ñallami shuj paraíso Alpagupi causashun. Shinaca ¿‘jatun manllanai llaqui’ punllacunapica Jehová Diosmi cuidanga nishpa confianchichu? (Mat. 24:​21, 22; Sal. 119:​40, 41.) Paraíso Alpagupi causachun ñucanchicunata ayudangapaca Jehová Diosca ñana shuj jatun pilar fuyuta churanllu. Cunan punllacunapica, paipa organizacionhuanmi ñucanchitaca espiritualmente rijcharia causachun ayudajun. Espiritualmente rijcharia cachunga cutin cutinmi nishca, Bibliata liinami capanguichi, Familiahuan Adorana Tutata charinami capanguichi, tandanajuicunamanbash, villachingapajpash rinami capanguichi nishpa. Shinaca ¿chai nishcacunata cazungapaj ñucanchi causaipi cambiocunata rurapashcanchichu? Chaicunata pactachinami ñucanchitaca paraíso Alpagupi causangapaj shinlli feta charichun ayudanga.

Jehovapa yarichishcacunami Tandanajui Huasicunata aliguta ricuriashpa cuidachun ayudan (Párrafo 11​ta ricupangui)

11. Ñucanchicuna cushilla causachun munashpaca ¿imatata Jehová Diosca rurashca?

11 Ashtahuangarin Jehová Diosca paipa organizacionhuanmi ñucanchicunataca minishtirishca cosascunahuanlla cushijushpa causachun yarichin. Shinallata Bibliapi consejocunahuanmi ñucanchitaca aliguta vistirishpa aliguta arreglarichun ayudan. Imata estudiana cashpapash imata ruragrijushpapash aliguta pensarishpa agllachunmi ayudan. Ama imapash pasachunmi Jehová Diosca yarichijun ñucanchi huasita, carrota, Tandanajui Huasita imashina cuidanata, ima llaqui shamujpipash listo cachun. Chashna consejocunahuanmi Jehová Diosca ñucanchicuna sano, cushilla causachun munashcata ricuchishca.

JEHOVÁ DIOSPA YARICHISHCACUNACA JESUSPA PUNDA CATIJCUNATAPASHMI AYUDARCA

12. a) ¿Imatata Jesusca paipa catijcunamanga cutin cutin yachachirca? b) Apóstol Pedroca ¿imata ricushpata aliguta yachajurca? c) Jesuspa ejemplomandaca ¿imatata ñucanchicunapash yachajuna capanchi?

12 Jesuspa tiempopipash Jehová Diosca cutin cutinmi paipa sirvijcunataca yarichijurca. Jesuspash paipa catijcuna humilde cachunmi cutin cutin yachachirca. Shuj punllaca huañungapaj ashalla faltajujpica Pascua fiestapimi Jesusca paipa catijcunahuan micujurca. Sirvijcunalla chaquita maillachina cajpipash Jesusca paillata jatarishpami paipa catijcunapa chaquicunata maillachirca (Juan 13:​1-17). Chaita ricushpami Jesuspa catijcunaca humilde canata alipacha yachajurca. Alipacha yachajuimandami 30 huatacuna jipapash apóstol Pedroca humildemi cana canguichi nishpa congregacionbi huauquicunata animarca (1 Ped. 5:5). Tucuicunallatami Jesuspa ejemplota catishpa, humilde cashcata ricuchishpa shujcunataca aliguta tratana canchi (Filip. 2:​5-8).

13. Jesusca ¿imatata ashtahuan yachachirca?

13 Jesusca shinlli feta charinamandapashmi cutin cutin yachachirca. Shuj punllaca shuj aya yaicushca huambrata na ayudai ushashpami paipa catijcunaca Jesusta tapurca: “¿Imashpata chai ayataca na llujchi usharcanchi?” nishpa. Shina nijpimi Jesusca nirca, cangunaca ‘ñucata na tucui shunguhuan crishcamandami na llujchi usharcanguichi. Na llullashpami cangunataca nini: Jamzi mostaza muyu valigutallapash crishpaca imata ruraitapash ushanguichillami’ nishpa (Mat. 17:​14-20). Cai Alpapi Jesús villachijushpaca tucui horasmi yachachirca shinlli feta charinaca minishtirishcami can nishpa (Mateo 21:​18-22, liingui). Cunan punllacunapipash tucui tandanajuicunahuan, jatun tandanajuicunahuanmi Jehová Diosca ñucanchi feta shinlliyachin. Chai tandanajuicunapi ashtacata cushijushpapash Jehová Diospi confiashcatami ricuchina canchi.

14. ¿Imamandata Jesuspa ejemplota catishpa tucuicunallata juyarina capanchi?

14 Escrituras Griegas Cristianas nishcapipash, caishujhuan chaishujhuan juyarinami canguichi nishpami cutin cutin Jehová Diosca yarichijun. Jesusca nircami, Taita Diosta tucui shunguhuan juyashca jipaca canba ‘cumba runagutami, imashna can juyarinshnallata juyana’ cangui nishpa (Mat. 22:39). Discípulo Santiagopash juyarinamanda parlashpaca nircami, cai mandamientomi ‘tucuita yali mandashca’ can nishpa (Sant. 2:8). Apóstol Juanbash nircami: ‘Huauquicuna, panicuna cangunaman nara mandashca mushujtaca na escribijunichu. Ashtahuangarin canguna cri callarishca punllamandapacha yachashca, punda mandashcatami escribijuni. Shina cajpipash, mushuj mandashcatami cangunaman escribijuni’ nishpa (1 Juan 2:​7, 8). Cai textocunapica ¿imatata “punda mandashca” nin? Punda mandashca nishpaca juyarinamandami parlajun. Shinallata punda huatacunamandallata cai mandashcacuna tiashcatami nijun. Cutin “mushuj mandashca” nishpaca, ima cambiocuna tiajpipash tucuicunata juyashpa catinatami nijun. Jehová Diosca cutin cutinmi yarichijushca shuj gentecuna na juyajpipash tucuicunallatami juyarina canguichi nishpa. Jesuspa catijcuna caimandaca ¿nachu Jehová Dios chashna yarichijushcamandaca ashtacata agradicinchi?

15. Jesuspaca ¿imata ashtahuan importante carca?

15 Jesusca gentecunamanda tucui shunguhuan preocuparishpami paicunata jambirca, huañushcacunatapash causachirca. Shinapash Diospa Shimimanda yachachinami Jesuspaca ashtahuan importante carca. ¿Imamandata shina ninchi? Jambirishca gentecuna, causarishca gentecunaca jipamanga rucuyashpa, payayashpa huañurcami. Cutin Diospa Shimita uyashca gentecunaca unai unaicaman causana oportunidadtami charirca (Juan 11:​25, 26).

16. Cunan punllacunapi Diospa Reinomanda villachinacuna, yachachinacunaca ¿imashinata mirashca?

16 Jesusca paipa catijcunataca mandarcami: ‘Ñucapa yachajujcuna tucuchunga cai pachapa gentecunapaman rishpami villana canguichi’ nishpa (Mat. 28:19). Jesusta cazushpami ñaupa tiempopi Jesusta catijcunapash, cunan tiempopi Jesusta catijcunapash villachinajushcanchi. Cunan punllacunapica ñami 230 yali llactacunapi, 7 millón yali Testigocuna cushijushpa villachinajunchi. Shinallata ashtaca millón gentecunamanmi Bibliamanda yachachinajunchi. Cashna villachinami tucuri punllacunapi causajushcata ricuchin.

CUNAN PUNLLACUNAPIPASH JEHOVAPI CONFIASHUNCHI

17. Apóstol Pablo, apóstol Pedropash ¿ima consejocunatata congregacionbi huauquipanicunamanga curca?

17 Imashinami ricupashcanchi, Jehovapa yarichishcacunami apostolcunapa tiempopi Jesusta catijcunataca shinlli feta charichun ayudarca. Apóstol Pablo Roma llactapi prezo cashpaca Timoteotaca nircami: “Canman ñuca yachachishca ali shimicunataca, ama cungashpa catijunguilla” nishpa (2 Tim. 1:13). Chai shimicunata uyashpaca Timoteoca ninandami cushijushcanga. Apóstol Pedropash congregacionbi huauquipanicunata aguantashpa, juyarishpa, jarcarinami canguichi nishca jipaca nircami: ‘Na llullashpa villajuj shimitaca canguna ña yachashpa, ali shinllicuna cajpipash, cutin cutin caicunata yarichijunataca na saquishachu’ nishpa (2 Ped. 1:​5-8, 12).

18. Apostolcuna cutin cutin yarichinajujpica ¿imashinata chai tiempopi Jesusta catijcunaca sintirirca?

18 Apóstol Pablo, apóstol Pedroca ‘Dios ima nishcata villajcuna imata villashcatallami’ yarichinajurca (2 Ped. 3:2). Shinaca chai punllacunapi Jesusta catijcunaca ¿imamandata cutin cutin yarichijun nishpa culirarcachu? Paicunaca ‘Diospa ninan juyaimanda, Quishpichij Jesucristomanda ashtahuan yachajushpa catichun’ ayudajushcata intindishpaca, cutin cutin yarichijujpipash na culirarcachu (2 Ped. 3:18).

19, 20. a) ¿Imamandata Jehovapa yarichishcacunapi confiaita ushapanchi? b) ¿Imashinata beneficiaripashun?

19 Cunan punllacunapica Jehovapa yarichishcacunaca Bibliapimi tiajun. Chai tucui yarichishcacunapimi confiana canchi (Josué 23:​14, liingui). Ñucanchicunallata aliguta causachunmi Bibliapica ñaupa tiempocunapi Diosta sirvijcuna ima tucushcata parlan (Rom. 15:4; 1 Cor. 10:11). Huaquin profeciacuna ñucanchi tiempopi pactarijujta ricushpami, Jehová Dios paipa nishcata pactachij cashcata intindinchi. Profeciacunapi nishca shinami “tucurimui punllacunapica” ashtaca ashtaca gentecuna Jehová Diosta ali adorai callarishca (Is. 2:​2, 3). Shinallata, Bibliapi nishca shinami cunan punllacunapi gentecunaca nalitalla rurashpa ashtahuan naliman tigranajun. Ashtahuangarin imashinami ña ricurcanchi Diospa Shimimanda villachina muyundi Alpapi mirashcamandami Jesuspa shimicuna pactarijushcata ricunchi (Mat. 24:14).

20 Ñucanchita Ruraj Jehová Diosca cutin cutinmi ayudajushca. Chaimandami paipi confiana canchi. Shinapash ¿paipa yarichishcacunapica tucui shunguhuanllu confianchi? Rosellen shuti paniguca ninmi: “Jehová Diospi tucui shunguhuan confiashpami pai ñucata ayudajushcata, shinlliyachijushcata ashtahuan aliguta intindircani” nishpa. Shinaca Jehová Diospa yarichishcacunata cazushpa ñucanchipash beneficiaripashunchi.