Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Wiahda Pein Omw Pilipil kan ni Loalokong

Wiahda Pein Omw Pilipil kan ni Loalokong

“Likih KAUN-O ni mohngiongomw unsek. Dehr koapworopworki mehkan me ke pein lemeleme me ke ese.”​—LEP. PAD. 3:5.

1, 2. Ke kin mwahuki wiahda pilipil kan? Ia omw pepehm duwen ekei pilipil kan me ke wiahda?

 RAHN koaros kitail kin anahne wiahda pilipil tohto. Ia omw pepehm duwen wiahda pilipil kan? Ekei aramas kin perenki pein wiahda arail pilipil kan koaros. Re medewe me re ahneki pwung en pein wiahda arail pilipil kan oh sohte mwahuki emen en wiahiong irail. Meteikan kin masak en wiahda pilipil kesempwal kan. Ekei kin rapahki kaweid kan sang nan pwuhk kan, sang rehn sounkaweid kan oh pil me mah kan. Re kin doadoahngki mwohni laud en ale sawas me re medewe me anahn pwehn wiahda pilipil kan.

2 Tohto kitail kin pohnese me mehnda ma ekei pilipil kan kitail sohte ahneki pwung en wiahda, mie pilipil tohto me kitail kak pein wiahda nan atail mour. (Kal. 6:5) Ahpw kitail ese me kaidehn pilipil koaros me kitail wiahda kin pwung de mwahuong kitail.

3. Kaweid dah kei me kitail ahneki pwehn sewese kitail en wiahda pilipil kan? Dahme kahrehda e sohte mengei en ese wiahda pilipil kan ahnsou koaros?

3 Nin duwen sapwellimen Siohwa ladu kan, kitail kak nsenamwahu pwe Koht ketikihong kitail kaweid sansal kan duwen ire kesempwal tohto nan atail mour. Kitail ese me ma kitail idawehn sapwellimen Siohwa kaweid kan, kitail kak wiahda pilipil kan me pahn kaperenda kupwure oh wia kamwahu ong kitail. Ahpw Paipel sohte kin kihda kaweid kan ong kahpwal koaros oh irair koaros. Eri ia duwen atail pahn wiahda pilipil ma met wiawi? Karasepe, Paipel mahsanih me kitail en dehr pirap. (Ep. 4:28) Ahpw ekei kin nda me e sohte uhdahn sapwung emen en ale mehkot me kaidehn ah ma dahme e aleo sohte nohn kesempwal de ma e uhdahn anahne. Ia duwen atail pahn wiahda pilipil ehu ni ekei nda me sohte kaweid sansal ong dahme kitail en wia? Dahme pahn sewese kitail?

WIAHDA PILIPIL NI MADAMADAU PWUNG

4. Soangen kaweid dah me ekei pak kitail ale pwehn wiahda pilipil ehu?

4 Ni atail ndaiong iengetail Kristian men me kitail anahne wiahda pilipil kesempwal ehu, mwein e pahn ndaiong kitail en wiahda pilipilo ni madamadau pwung. Met kaweid mwahu ehu. Paipel kaweidki kitail duwen atail en dehr wiahda pilipil ni karuwaru. E mahsanih: “Ma ke pahn pwurur, omw dipwisou sohte pahn tohto.” (Lep. Pad. 21:5) Ahpw ia wehwehn en wiahda pilipil ni madamadau pwung? Ia duwe, met wehwehki me kitail anahne ihte medewe mwahu duwen irairo, anahne toupahrek oh song wehwehki ire mehlel ko koaros mwohn atail wiahda pilipil? Mepwukat koaros kesempwal ahpw en ahneki madamadau pwung pid laudsang met.​—Rom 12:3; 1 Pit. 4:7.

5. Dahme kahrehda kitail sohte ahneki madamadau pwung me unsek?

5 Sohte emen rehtail ipwidihte ahneki madamadau pwung me unsek. Pwehki kitail koaros aramas dipan kei oh sohte unsek, paliwaratail oh atail madamadau pil sohte unsek. (Mel. 51:5; Rom 3:23) Patehng met, tohto rehtail mahs “rotorotkilahr” Sehdan lao kitail sukuhlki duwen Siohwa oh sapwellime koasoandi kan. (2 Kor. 4:4; Taitus 3:3) Eri mehnda ma emen kin medemedewe ahnsou laud duwen dahme e leme me mwahu oh pwung mwohn eh wiahda pilipil ehu, mwein e pahn wiahdahte pilipil sapwung.​—Lep. Pad. 14:12.

6. Dahme kak sewese kitail en ahneki madamadau pwung?

6 Mehnda ma kitail sohte unsek, Samatail nanleng Siohwa ketin unsek ni mehkoaros. (Deud. 32:4) E ketikihong kitail dahme kitail anahne pwehn wekidala mwomwen atail madamadau oh esehla ia duwen atail pahn ahneki madamadau pwung. (Wadek 2 Timoty 1:7. *) Nin duwen Kristian kei, kitail men medewe mwahu, men toupahrek oh mwekid ni pwung. Eri kitail anahne esehla kaunda atail madamadau kan oh pepehm kan oh kahlemengih elen sapwellimen Siohwa madamadau, pepehm oh wiewia kan.

7, 8. Dahme wiawi me kasalehda me kitail kak wiahda pilipil mwahu mendahki mie atail kahpwal de meteikan idingki kitail en wia mehkot?

7 Medewe karasaras wet. Ekei aramas me keseula ehu sahpw tohrohr kin kalapw kadarala neirail seri pwelel kan nan uhdahn sapwarailo rehn arail peneinei kan. Ni ahl wet, pahpa oh nohno en serio kak doula doadoahk oh wiahda mwohni nan sahpw me re kousoanla ie. * Emen lih me kousoanla ehu sahpw me kaidehn sapwe nainekihda kisin pwutak kaselel men. Ni ahnsowo, e tepidahr onop Paipel oh kin kapwaiada dahme e sukuhlki. Kompoakepah kan oh kiseh kan tepida ndahng ih oh eh pwoudo me arail tiahk iei en kadarala seri pwelel kan sapwarailo pwe pahpa oh nohno kahlap en serio en apwalihada. Ahpw liho sukuhlkier me Siohwa ketikihong ih oh eh pwoudo pwukoa en apwalihada serio. (Mel. 127:3; Ep. 6:4) Ia duwe, e anahne pwakih arail tiahk pwehki koaros medewe me met pwung? De e anahne pwakih dahme e sukuhlki sang Paipel mendahki e pahn apwal pwehki neira mwohni pahn tikitikla de meteikan ele pahn kauwe? Ma kowe me mi nan irairo, dahme ke pahn wia?

8 Lih pwulopwulo pwunodikihda pwehki meteikan ar kin idingkihong en wia met. Ih eri kapakapkiong Siohwa eh pepehm oh peki sapwellime kaweid. Ni eh koasoiaiong me kin onop Paipel reho oh pil meteikan nan mwomwohdiso dahme wiawi, e tepida wehwehki ia sapwellimen Siohwa madamadau ong irairo. E pil wehwehkihda me ma serio pahn tohrohr sang eh pahpa oh nohno ni eh kekeirda, met kak kauwehla pepehm en serio. Mwurin eh medemedewe mwahu duwen dahme Paipel padahngki duwen eh irairo, e pilada me e sapwung en kadarala nah seri pwelelo. Ahnsou me eh pwoudo kilang duwen tohn mwomwohdiso ar mwadang en sewese ira oh ia uwen serio eh keirda peren oh roson, e pwungkihda en onop Paipel oh tepida iang eh pwoudo towehda mihting kan.

9, 10. Ia wehwehn ahneki madamadau pwung? Ia duwen atail kak ahneki madamadau pwung?

9 Met iei ehute karasaras, ahpw e kasalehda me en ahneki madamadau pwung kin laudsang en ihte wia dahme kitail leme me mwahu de dahme meteikan leme me keieu mwahu de mengei ong kitail. Soh unsek en atail madamadau oh mohngiong kak rasehng kuloak ehu me nohn marahra de nohn wawai. Ma kitail likih kuloako mendahki eh sapwung, kitail kak ahneki apwal laud. (Ser. 17:9) Pwehn soikala kahpwal kan, kitail anahne tehk mwahu me atail madamadau oh pepehm kin idawehn sapwellimen Koht koasoandi kan.​—Wadek Aiseia 55:8, 9.

10 Kitail kilang kaweid erpit wet nan Paipel me mahsanih: “Likih KAUN-O ni mohngiongomw unsek. Dehr koapworopworki mehkan me ke pein lemeleme me ke ese. Tamanda KAUN-O ni omw wiewia kan koaros, oh e pahn ketin kasalehiong uhk ahl me pwung.” (Lep. Pad. 3:5, 6) Tehk lepin lokaia pwukat: “Dehr koapworopworki mehkan me ke pein lemeleme me ke ese.” E pil mahsanih: “Tamanda” Siohwa. Siohwa kelehpw me sapwellimaniki ni unsek madamadau pwung. Eri ni atail pahn kin wia pilipil ehu, kitail anahne rapahki nan Paipel dahme Koht ketin medewehiong atail irairo pwe kitail en kak wiahda pilipil me pahrekiong eh pahn ketin wiahda pilipil. Ma kitail men ahneki madamadau pwung, kitail anahne kahlemengih sapwellimen Siohwa elen madamadau.

KAIAHNEHDA OMW KOAHIEK EN MADAMADAU

11. Dahme emen anahne wia pwehn wiahda pilipil mwahu kan?

11 E sohte mengei en esehla wiahda pilipil mwahu kan oh kapwaiada dahme kitail piladahro. Met kak uhdahn apwal ong irail kan me ahpwtehn papidaisla de me met ahpwtehn wie kekeirda nan padahk mehlel. Ahpw re kak uhdahn pweida. Paipel kin kahdanekin irail “seri pwelel” pwe re duwehte seri kan me suksukuhlki ren alu. Seri men kin sukuhlki en alu sang ni eh kin pwurepwurehng wia kisin kahk kan. Met duwehte irail me suksukuhlki ren wiahda pilipil mwahu kan. Wahnpoaron Pohl koasoia me aramas koahieklahr kan kin “ahnlahr oh eselahr wekpeseng en me mwahu oh me suwed.” Lepin lokaia pwukat “ahnlahr” oh “esehlahr” kasalehda me kitail anahne pousehlahte nannanti. Eri irail me kapw nan padahk mehlel anahne pousehlahte nantihong sukuhlki wiahda pilipil mwahu kan.​—Wadek Ipru 5:13, 14.

12. Ia duwen atail kak sukuhlki wiahda pilipil mwahu kan?

12 Rahn koaros kitail kin anahne wiahda pilipil tohto. Ekei pilipil kin laud a ekei tikitik. Ekei me wia roporop ong ia duwen aramas ar kin wiahda pilipil kan koasoia me kereniong persent 50 en pilipil kan me kitail wiahda kin kohsang dahme kitail ahnlahr wia ahpw kaidehn sang ni atail medewe kanahieng pilipilo. Karasepe, ni menseng koaros kitail anahne pilada dahme kitail en likawih. Ele met kaidehn pilipil laud ehu oh kitail sohte anahne medemedewe laud. Ahpw e kesempwal kitail en medewe ma dahme kitail likawih konehng dahme sapwellimen Siohwa ladu men en likawih. (2 Kor. 6:3, 4) Ni omw pahn pwainda likou, ele ke kin medemedewe soangen sidail dah me aramas tohto men likawih. Ahpw ia duwe, ke pil kin medewe ma e konehng ken likawih likouo oh ma noumw mwohnio itar en pwainda? Atail wiahda pilipil mwahu ong ni me tikitik kak sewese kitail en kaiahne atail koahiek en madamadau. Ma kitail wia met, e pahn sewese kitail en wiahda pilipil pwung kan nan irair kan me uhdahn kesempwal.​—Luk 16:10; 1 Kor. 10:31.

INENGIENG LAUD EN WIA ME PWUNG

13. Dahme pahn sewese kitail en kapwaiada dahme kitail pilada en wia?

13 Pil ni ahnsou me kitail wiahda pilipil pwung kan, e sohte mengei en ahnsou koaros kapwaiada dahme kitail pilada en wia. Karasepe, ekei men sohla simoak, ahpw arail ineng en uhdi sohte itar en sewese irail en pweida. Kitail anahne ahneki ineng laud en wia soahng kan me kitail pilada wia oh nantihong kapwaiada. Dahme kak sewese kitail en kalaudehla atail ineng en kapwaiada dahme kitail koasoanehdier en wia? Kitail anahne koapworopworki Siohwa en ketin sewese kitail.​—Wadek Pilipai 2:13.

14. Dahme kakehlaka Pohl en wia dahme e ese e anahne wia?

14 Pohl ese me e apwal en wia dahme pwung pwehki dahme kin wiawihong ih. Ehu pak e nda me e kin inengieng “wia me mwahu” ahpw ekei pak met kin apwal ong ih. E ese dahme e men wia de dahme e anahne wia, ahpw ekei pak e sohte kak wia. E wehkada: “Nan kapehdi kin perenkihda kosonned en Koht. Ahpw I kin kilang ehu soangen koasoandi tohrohr me kin wia eh doadoahk ni paliwereiet—ehu soangen koasoandi me kin uhwong kosonnedo me mohngiongi kin pwungki. Koasoandi tohrohr wet kahrehiong ei selidi pahn kosonned en dihp me kin wia doadoahk ni paliwereiet.” Ahpw mie eh koapworopwor. E nda: “Kalahngan ong Koht, me kin ketin kapwaiada met rehn atail Kaun Sises Krais!” (Rom 7:18, 22-25) E pil ntingihedi me e kak pweida sang ni sapwellimen Koht “manaman lapalap.”​—2 Kor. 4:7.

15. Dahme kahrehda kitail anahne koasoanehdi teng en wia me pwung?

15 Pwe kitail en kaperenda Koht, kitail anahne pilada dahme pwung oh koasoanehdi teng en wia met. Tamanda dahme Elaisa ndaiong tohnkaudok en Paal ko oh mehn Israel ko me sohla loalopwoat kaudokiong Siohwa ni ar mi pohn Nahna Karmel. E nda: “Iahd me kumwail pahn kainenehla amwail lamalam? Ma KAUN-O me Koht, a kumwail kaudokiong, ahpw ma Paal me Koht, a kumwail kaudokiong!” (1 Nan. 18:21) Mehn Israel kan ese me Siohwa kelehpw me re anahne kaudokiong. Ahpw re sohte ‘kainenehla arail lamalam’ pwehki ar kin songosong kaudokiong Siohwa oh pil ahnsowohte kaudokiong Paal. Sosua weksang irail. Sounpar tohto mwowe, e padahkihong mehn Israel kan: “Ma kumwail sohte men papah KAUN-O, eri, kumwail pilada rahnwet ihs me kumwail pahn papah: . . . A ngehi oh ei peneinei, se pahn papah KAUN-O.” (Sos. 24:15) Kapai dah me ih oh irail me iangih alehdi? Re iang pedolong nan Sapwen Inou, sahpw me “reken kepwe oh pwelmwahu.”​—Sos. 5:6.

WIAHDA PILIPIL MWAHU KAN OH PAIEKIHDA

16, 17. Kapai dah kei kitail kak alehdi ni atail pilada wia kupwuren Siohwa?

16 Emen riatail Kristian ohl me ahpwtehn papidaisla oh eh pwoudo naineki seri silimen. Eh doadoahk en mwohni sohte pweimwahu, ahpw e pilada met pwe en dehr doadoahk ni imwin wihk kan oh kak iang eh peneinei kalohk oh towehda mihting kan. Ehu rahn, ienge tohndoadoahk men ndaiong en iangih doadoahkla ehu wasa tohrohr me pweimwahu sang ara wasao oh me pahn kihong ira soangen sawas teikan. Riatailo medewe laud oh kapakapki duwen pilipil wet. E pohnese me ma e alehdi doadoahk kapw wet, mwein ahnsou reirei e sohte pahn kak kommoal ni imwin wihk kan. Dahme ke pahn wia nan irair wet?

17 E sohte ale doadoahk pweimwahuo mwurin eh medemedewe dahme pilipil wet pahn wiahiong eh nanpwungmwahu rehn Siohwa. Ia duwe, ke medewe me e koluhkihla eh wiahda pilipil wet? Soh, e sohte koluhkihla. E pehm me ih oh eh peneinei arail karanihala Siohwa kesempwal sang en medewehte duwen elen alehdi mwohni laud. Riatailo oh eh pwoudo uhdahn peren ni ahnsou me neira serepein keieu laudo me sounpar eisek ndaiong ira me e poakohng ira, brother oh sister kan oh e uhdahn poakohng Siohwa. E nda me e men inoukihong Siohwa eh mour oh papidaisla. E paiekihda en eh pahpao mehn kahlemeng mwahu en mwohneki mahs kaudok ong Siohwa nan eh mour.

18. Dahme kahrehda e kesempwal en wiahda pilipil mwahu kan rahn koaros?

18 Duwehte Moses eh kahluwa mehn Israel ko nan sapwtehno, Sises Krais pil ketin kahluwa sapwellimen Koht aramas akan nan ahn Sehdan koasoandi suwed erein sounpar tohto. Ahn Sehdan sampah pahn kereniong kasohrala. Oh duwehte Sosua eh kahluwalahng mehn Israel ko nan Sapwen Inowo, Sises pahn ketin kahluwalahng sapwellime kan nan sampah kapw me inouda, wasa me irair pwung pahn poadada ie. (2 Pit. 3:13) Pwehki rahno kerendohr, e sohte pahn wia elen loalokong en pwuralahng atail madamadau, wiewia, koasoandi oh mehn akadei kan en mahs. Kitail anahne kalaudehla atail wehwehki mwahu soangen mour dah Koht kupwurki kitail en mourki. (Rom 12:2; 2 Kor. 13:5) Wiahda pilipil kan ni loalokong oh wia soangen aramas me Siohwa pahn ketin kapaiada kohkohlahte.​—Wadek Ipru 10:38, 39.

^ 1 Timoty 1:7 (NW): “Pwe Koht kin ketikihong kitail kaidehn irair en masak, ahpw kehl oh limpoak oh madamadau pwung.”

^ Pil ehu kahrepen ekei ar kin kadarala neirail seri pwelel kan nan uhdahn sapwarailo iei me arail pahpa oh nohno kan en suweiki serio ong kompoakparail oh kisehrail kan.