Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Precursoräñajj Jehová Diosampi jukʼamp sum apasiñatakiw yanaptʼistu

Precursoräñajj Jehová Diosampi jukʼamp sum apasiñatakiw yanaptʼistu

“Diosasar qʼochuñajj kusiskañawa.” (SAL. 147:1)

1, 2. 1) Khitirutï wal munasktan ukat jupat lupʼktan ukat yaqhanakarus parlktan ukhajja, ¿kunas pasi? (Aka janankir foto uñjjattʼäta.) 2) ¿Kuna jisktʼanakatsa yatjjataskañäni?

KHITIRUTÏ wal munasktan ukat jupat lupʼktan ukat yaqhanakarus parlktan ukhajja, jukʼampiw jupar munastanjja. Jehová Diosamp sum apasiñatakejj ukhamarakiwa. Uwij awatirïkäna ukhajja, David reyejj alajjpachan walja warawaranak uñjasa ukat Luriripat lupʼisajj akham sänwa: “Kunapachatejj juman lurat alajjpach uñatatkta, juman uchat phajjsimpiru, warawaranakampir uñtkta ukapachajj sistwa: ¿Kunarak jaqesti, jupat amtasiñamatakisti? ¿Kunarak jiwir jaqesti chʼam churañamatakisti?” sasa (Sal. 8:3, 4). Jehová Diosajj kuntï alajjpachar sarir ajllitanakataki amtkäna uk kunjamsa phoqhäna uk uñjasajja, apóstol Pablojj akham sarakïnwa: “¡Kunja sumas Diosan yatiñ kankañapajja, munañapasa, amuytʼapasa!” sasa (Rom. 11:17-26, 33).

2 Yatiyir sarktan ukhajja, Jehová Diosatwa lupʼtanjja ukat Jupatwa parlaraktanjja. Ukaw Jupampi jukʼamp sum apasiñatakejj yanaptʼistu. Precursoranakajja, Diosatak sapürunjam irnaqapjjatapatjja, Jehová Diosar jukʼamp munasipjjatapwa amuyapjje. Jumatï precursorästa jan ukajj precursoräñ amtasksta ukhajja, kunjamsa Diosatak sapüru irnaqtʼañajj Jupampi jukʼamp sum apasiñatak yanaptʼiristam uka toqet lupʼiñamawa. Jumatï precursorästajja, akham jisktʼasim: “¿Kunas precursoräskakiñatakejj yanaptʼitaspa?” sasa. Ukat jumatï jan precursoräkstajja, akham jisktʼasirakim: “¿Precursoräñatakejj kuns lurirista?” sasa. Diosatak sapürunjam irnaqtʼañajj kunjamanakatsa Jehová Diosampi jukʼamp sum apasiskakiñatak yanaptʼistu uk yatjjatañäni.

 KUNJAMSA PRECURSORÄÑAJJ JEHOVÁ DIOSAMPI JUKʼAMP SUM APASIÑATAK YANAPTʼISTU

3. ¿Kuna bendicionanaktï Diosan Reinopajj apankani ukanakat parlañajj kunjams yanaptʼistu?

3 Diosan Reinopajj kuna bendicionanaktï apankani uka toqet parlañajja, Diosar jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼistu. ¿Utat uta yatiykasajj Biblian kawkïr jiskʼa tʼaqanakapatsa parlirïta? Inas Salmo 37:10, 11; Daniel 2:44; Juan 5:28, 29; jan ukajj Apocalipsis 21:3, 4 jiskʼa tʼaqanakat parltʼirïsta. Diosajj kuntï uka tʼaqanakan siskistu uk jaqenakamp sapa kuti parlasajja, munasir Diosasajj “taqe kunatejj askïki ukhamarak cheqäki” uk churirïtapwa jiwasajj amttanjja. Ukat ukaw Jupar jukʼamp jakʼachasiyistu (Sant. 1:17).

4. Jaqenakar ajay toqet aynachtʼat uñjasajja, ¿kunatsa Jehová Diosan khuyaptʼayasïwipar wali askit uñjtanjja?

4 Yatiyktan uka jaqenakajj kunjamsa ajay toqen aynachtʼat jikjjatasipjje uk uñjasajj cheqa yatichäwinak jukʼamp askitwa uñjtanjja. Akapachankir jaqenakan kusisita jakasiñapataki ukat luratanakapan sumaru sarañapatakejja, janiw atiniskañ yanaptʼapajj utjkiti. Kunjamsa jutïrin jakasipjjani ukanakatwa jila partejj wal llakisipjje ukat janirakiw kuna suytʼäwinïpkisa. Ukat kunjamsa kusisit jakasipjjaspa uk yatjjatañwa thaqhapjje, ukat iglesiar saririnakas Bibliat janiw sum yatipkiti. Nínive markankir jaqenakjamäpjjewa (Jonás 4:11 liytʼasiñapawa). * Yatiyir jukʼamp sartan ukhajja, kunjamansa akapachankir jaqenakajj ajay toqet jikjjatasipjje ukat kunjamsa Jehová Diosan yupaychirinakapajj jikjjatasipjjaraki uk qhanwa amuytanjja (Isa. 65:13). Ukatjja, Jehová Diosajj janiw jiwasaruk ajay toqet yanaptʼkistuti, jan ukasti taqeniruw chuymachtʼäwi ukat cheqpach suytʼäwinïpjjañapatak jawstʼi, uksa amtayarakistuwa (Apo. 22:17).

5. Yaqhanakar ajay toqet yanaptʼasajja, ¿kunjamsa jan waltʼäwinakas uñjtanjja?

5 Yaqhanakar ajay toqet yanaptʼañajja, jan waltʼäwinakasat jan sinti llakisiñatakiw yanaptʼistu. Trisha sat mä precursora kullakajja, awk taykapajj divorciasjjapjjän ukhaw ukajj cheqapunïskatap amuyäna. Ukhaman uñjasisajj wali llakitapuniw jikjjatasiyäta sasaw jupajj säna. Mä urojja, ukham llakit jikjjatasisajj janis utapat mistuñ munkchïnjja, kimsa wawanakaruw Bibliat yatichir saräna, jupanakan familiapajj jan walinwa uñjasïna. Kunattejj awkipaw jaytanukuwayjjatayna ukat jilïr jilapas jupanakar wal tʼaqhesiyarakitayna. Kullakajj akham siwa: “Jupanakan tʼaqhesitap uñjasajja, kuna jan walintï jikjjataskayäta ukajj janiw kunäkänsa. Bibliat yatjjatasipkäyät ukhajja, kusisiñatsa lartʼasipjjarakïnwa. Uka urojja, uka wawanakajj Jehová Diosan mä suma bendicionapapunïnwa” sasa.

6, 7. 1) ¿Jaqenakar Bibliat yatichañajj kunjamsa iyawsäwis jukʼamp chʼamañchi? 2) Bibliat yateqapki ukanakar Biblian ewjjtʼanakaparjam sarnaqasin sum jakasipjjatap uñjasajja, ¿kunjamsa Diosan yatiñkankañapar uñjtanjja?

6 Biblian cheqa yatichäwinakap jaqenakar yatichañajja, jukʼamp iyawsäwinïñatakiw yanaptʼistu. Apóstol Pablojj jakkäna uka tiemponjja, yaqhep judionakajj janiw kuntï yatichapkäna ukarjam sarnaqapkänti, uka toqet parlkasajja Pablojj akham sänwa: “Jumatejj jaqenakar yatichstajja, ¿kunatsa juma kipkajj jan yatichasta?” sasa (Rom. 2:21). Jichhürunakanjja, precursor jilat kullakanakajj janiw jupanakjamäpkiti. Niya jila partejj jupanakaw jaqenakarojj yatiyapjje ukat Bibliat yatichapjje. Ukampis sapa kuti yatichir sarañatakejja, sum wakichtʼasipjjañapawa ukat jisktʼanakar qhanañchañatakis yatjjatapjjañaparakiwa. Janeen sat precursora kullakajj akham siwa: “Sapa kuti yaqhanakar Bibliat yatichasajja, jukʼampirakiw kuntï yatichkt ukajj pʼeqejarus chuymajarus manti. Ukat iyawsäwijajj jukʼampiw chʼollqheñchasi” sasa.

7 Bibliat yateqapki ukanakar Biblian ewjjtʼanakaparjam sarnaqasin sum jakasipjjatap uñjasajja, Diosan yatiñkankañapar jukʼamp askitwa uñjtanjja (Isa. 48:17, 18). Ukhamarusa, ukajj Biblian ewjjtʼanakaparjam sarnaqaskakiñatakiw jukʼamp chʼamañchtʼistu. Adrianna sat precursorajj akham  siwa: “Jaqejj amuyupar atinisis sarnaqki ukhajja, jan walinakanwa uñjasi, ukampis Diosan yatiñkankañapar confiyjjapjje ukhajja, jankʼakiw kunatï cheqäki ukarjam sarnaqjjapjje” sasa. Fil sat mä precursor jilatajja, kunjamsa jaqenakajj Jehová Diosamp yanaptʼatajj nayrar sartapjje uk uñjasajj wal muspharta sarakiwa.

8. ¿Jilat kullakanakampi yatiyir sarasajj kunjams jikjjatastanjja?

8 Jilat kullakanakamp yatiyir sarañajja, Diosar yupaychañ toqen wal chʼamañchistu (Pro. 13:20). Precursoranakat jila partejja, walja horanakwa jilat kullakanakamp yatiyapjje, ukhamatwa ‘maynit maynikam yanaptʼasiñajj’ jukʼamp utji (Rom. 1:12; Proverbios 27:17 liytʼasiñapawa). Lisa sat mä precursorajj akham siwa: “Irnaqäwinjja, atip atipa kuns luraña ukat envidiasiñakiw utji. Mayninakjjat parlasiri ukat jan wali arunak parlirwa sapürus istʼtanjja. Ukat kunjamatsa nayrankañpunwa taqenis munapjje. Yaqheppachajja, cristianjam sarnaqatas uñjasajj phenqʼachapjjestuwa jan ukajj jan walitwa uñjayañ munapjjestu. Ukampis jilat kullakanakampi Diosan arunakap yatiyañajj chʼamañchtʼkiriwa. Utarojj qaritas kuttʼkstanjja, wali chʼamañchtʼata ukat kusisitaw jikjjatastanjja”.

9. Chacha warmjam precursoräñajja, ¿kunatakis yanaptʼi?

9 Chacha warmjam precursoräñajja, jupanakan jukʼamp sum apasipjjañapatakiw yanaptʼi (Ecl. 4:12). Madeline kullakajj chachapampiw precursorjam irnaqtʼasipki, kullakajj akham siwa: “Chachajampejja, jaqenakar yatiyapjjatajata jan ukajj Bibliat liytʼasajj kuna aski yatichäwinaksa jikjjatapjjta ukat uka yatichäwinakampejj kunjamsa jaqenakar yatiyapjjerista ukanakatwa parltʼasipjjta. Ukham irnaqtʼasajj sapa maratjamaw jukʼamp mayachtʼata jikjjatasipjjta”. Trisha sat kullakajj akham sarakiwa: “Chachajampejja, jan manunïñatakiw amtapjjta, ukhamïpansti janiw qollqet chʼajjwapkti. Ukat panpachaniw Bibliat jukʼamp yateqañ munapki jupanakan  ukar kuttʼapjjta ukat Bibliat yatichiris sarapjjarakta. Ukham irnaqtʼasajja, chacha warmjamajj jukʼamp sumwa apasipjjta ukat Jehová Diosarus jukʼampiw jakʼachasipjjarakta”.

Precursorjam irnaqtʼaskakiñajj kusiskañawa (9 tʼaqa uñjjattʼäta)

10. Diosan Reinop nayrar uchasa ukat Jupajj jiwasar yanaptʼaskatap uñjasajja, ¿Diosar confiyatasajj kunjamasa?

10 Diosan Reinop nayrar uchtan ukhajja, kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼistu ukat mayisitanakas istʼi uk uñjasajj jukʼampiw Jupar confiytanjja. Diosar taqe chuyma yupaychir cristianonakjamajj taqeniw ukajj cheqätap uñjtanjja. Ukampis Jehová Diosar confiyasakiw precursorjam irnaqtʼapjjaspa, ukwa precursoranakajj amuyasipjje (Mateo 6:30-34 liytʼasiñapawa). Curt sat jilatajja, precursorawa ukat awisajj tamanak tumptʼirjamaw irnaqtʼaraki. Juparojj mä tamar tumptʼir sarañapatakiw mayipjjäna, ukat jilatajj iyaw sänwa. Uka tamajj utapat pä hora chikatani sarañankänwa. Warmipajj precursorarakiwa. Autopanjja uka tamar sarañatakikiw gasolinajj utjäna, kuttʼanjjañatakejj janiw utjjänti, ukat trabajopat sueldo katoqañatakis semanaw faltaskäna. Jilatajj akham siwa: “Sumti amtpachätjja sasaw jisktʼasiyäta” sasa. Ukat Jehová Diosar mayisisajja, Jupaw kunatï wakiski ukamp yanaptʼaskistani sasin confiyasaw uka tamar sarañ amtapjjäna. Ukat niya mistuñampïsipkän ukhaw mä kullakajj jupanakar jawsatayna, ukat jumanakatakejj mä regalow utjitu sasaw satayna. Qawqha qollqtï kuttʼaniñatak munapkäna ukha qollqwa churatayna. Curt sat jilatajj akham siwa: “Ukham experiencianïktan ukhajja, kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼtam uk sumwa uñjtajja” sasa.

11. ¿Kuna bendicionanaksa precursoranakajj katoqapjje?

11 Precursoranakajj Diosatak jukʼamp sum irnaqtʼasa ukat Jupar jukʼamp jakʼachasisajja, walja bendicionanak katoqapjjatapwa amuyasipjje (Deu. 28:2). Ukhamäkchisa, jupanakajj jan walinsa uñjasipjjarakiwa. Cheqas taqeniw pantjasirïtasata ukat aka jan wali pachan jikjjatasisajj tʼaqhestanjja. Ukat yaqhepajj precursorjam irnaqtʼañ mä qawqha tiempo jaytawayapkchisa, jan waltʼäwinakar atipjawayapjjewa ukat awisajj uka jan walinakatsa jitheqtapjjarakiwa. ¿Precursorjam kusisita irnaqtʼasipkakiñapatakejj kunas jupanakar yanaptʼaspa?

KUNJAMSA PRECURSORJAM IRNAQTʼASKAKISMA

12, 13. 1) Mä precursorajj phajjsin qawqha horanaktï phoqhañapäki uk jan phoqherjamäkchi ukhajja, ¿kuns lurañapa? 2) ¿Kunatsa Bibliat sapür liyiñataki, Bibliat sapak yatjjatañataki ukat ukanakat lupʼiñatakejj tiempo apstʼasiñajj wakisi?

12 Precursoranakat jila partejja, jan tiemponikiw sarnaqapjje. Ukatwa taqe kun lurañajj jupanakatak chʼamäspa, jan ukhamäñapatakejj kunanaksa lurani uk sumwa amtapjjañapa (1 Cor. 14:33, 40, NM). Mä precursorajj phajjsin qawqha horanaktï phoqhañapäki uk jan phoqherjamäkchi ukhajja, kunjamsa tiemp apstʼasiski uk inas wasitampi amuykiptʼasiñapajj wakischispa (Efe. 5:15, 16). Akhamwa jisktʼasispa: “¿Kʼuchirtʼäwinakarojj qawqha tiempsa aptʼasisktjja? ¿Kuntï lurañajäki uk mayjtʼayañajäspati? ¿Qawqha horanaktï trabajkt uk mayjtʼayañajajj wakisispati?” sasa. Precursoranakajj uka jisktʼanak sapa kuti jisktʼasipjjañapajj wali wakiskirïspawa, ukat ukarjamaw kunansa chʼamachasipjjañapajj wakisi uk lurapjjañaparaki.

13 Precursoranakajja, Bibliat sapür liyiñataki, Bibliat sapak yatjjatañataki ukat ukanakat lupʼiñatakejj tiempo apstʼasipjjañaparakiwa. Ukhamarusa, kuna wakiskir luräwinakatakitï tiempo apstʼasipki ukjja, janiw jan sinti wakiskir lurañanakaruk aptʼasipjjañapäkiti (Fili. 1:10). Amuytʼañataki, mä precursorajj jornälpach yatiyasaw utapar kuttʼaski, ukat jutïr tantachäwitak wakichtʼasiñwa amti. Ukampis nayraqatjja, kuna mensajenaktï celularapar qellqanipki ukanakwa liytʼi ukat jupanakar qellqasaw aptʼayaraki. Ukatsti, mä qawqha yatiyäwinak uñtañatakiw televisión naktayi, ukampis mä suma película churaskirwa jikjjati. Ukat janïr amuyaskipanwa niya pä hora pasawayjje ukat tantachäwitak wakichasiñ amtkäna ukjja, janïraw qalltkiti. ¿Kunatsa ukham lurpacha? Tʼijuñ sum yatipki ukanakajj  jayanak tʼijuñ munapjjchi ukhajja, cuerpop sumwa uñjapjjañapa. Ukhamarakiw precursoranakampejja, jupanakatï precursorjam irnaqtʼaskakiñ munapjjchi ukhajja, jan jaytasaw Bibliat sapaki yatjjatapjjañapa, ukhamat Diosar yupaychañ toqen wali chʼamañchtʼatäpjjañapataki (1 Tim. 4:16).

14, 15. 1) ¿Kunatsa precursoranakajj kunatï wakiski ukampik jakasipjjañapa? 2) ¿Jan walin uñjaschi ukhajj kunsa mä precursorajj lurañapa?

14 Precursorjam sum irnaqtʼirinakajja, kunatï wakiski ukampik jakasiñatakiw chʼamachasipjje. Jesusajja, ukham jakasipjjañapatakiw arkirinakapar chʼamañchtʼäna (Mat. 6:22). Ukat jupa pachpasa ukwa lurarakïna, ukhamat kuntï lurañapäkäna uk sum phoqhañataki. Ukatwa akham säna: “Qamaqenakas putunakaniwa, jamachʼinakasti tapanakanirakiwa, ukampis Jaqen Yoqapajj janiw kawkharu pʼeqepa samartʼañatakis mä cheqajj utjkiti” sasa (Mat. 8:20). Jesusat yateqasiñ munir mä precursorajja, akwa amtañapa: walja yänakanïsajja, lurañanakapasa ukat askichañanakapas waljaw utjani.

15 Precursoranakajja, janiw jupanakan chʼamachasitap laykukejj precursorjam irnaqapkiti, uk jupanakajj sum amuyapjje. Kuna luräwinaktï taman katoqtan ukjja, Jehová Diosan khuyaptʼayasiñapatwa katoqtanjja. Ukatwa precursoranakajj precursorjam irnaqtʼaskakiñatakejj Jehová Diosar confiyapjjañapa (Sal. 121:1, 2). Cheqas kunayman jan walinakaw utjani (Sal. 34:19). Ukhaman uñjasipjjani ukhajja, Diosan yanaptʼapwa thaqhapjjañapa ukat janiw jankʼakejj precursorjam irnaqañ jaytapjjañapäkiti, jan ukasti Diosan yanaptʼap suyapjjañapawa (Salmo 37:5 liytʼasiñapawa). Alajjpachankir Awkipajj kunjamsa munasiñampi yanaptʼi uk uñjasajja, jukʼampiw Jupar jakʼachasipjjani (Isa. 41:10).

¿PRECURSOR REGULARJAM IRNAQTʼARAKISMATI?

16. Precursoräñ munsta ukhajja, ¿kunsa lurañama?

16 Kuna bendicionanaktï precursoranakajj katoqapki ukham katoqañ munsta ukhajja, Jehová Diosar yatiyam (1 Juan 5:14, 15). Khitinakatï precursoräpki ukanakamp parltʼam. Kunanakas precursorjam irnaqtʼañatakejj yanaptʼiristam uk lurañatak chʼamachasim. Ukwa Keith ukat Erika jilat kullakajj lurapjjatayna. Jaqechasipkäna uka qhepatjja, jornälpachaw trabajapjjäna, ukatjja mä uta ukat mä machaq autompwa alasipjjatayna. Jupanakajj akham sapjjewa: “Ukanakampejj wali kusisitaw jakasiñäni sasaw amuyapjjayäta, ukampis janiw ukhamäjjänti”. Jilatajj jan trabajon uñjasjjän ukhajja, precursor auxiliarjamaw irnaqtʼañ qalltäna. Jupajj akham siwa: “Kunja kusisitas maynejj yatiykasajj jikjjatasi ukwa precursorjam irnaqtʼañajj amtayitu” sasa. Jupanakajja, precursorjam irnaqtʼiri mä chacha warmin amigopäjjapjjänwa. Uka amigonakapajja, kunatï wakiski ukampik jakasiña ukat precursorjam irnaqtʼañajj kunja kusiskañasa uk amuyasiñwa yanaptʼapjjäna. ¿Kunsa Keith ukat Erika jilat kullakajj lurapjjpachäna? Jupanakajj akham sapjjewa: “Diosar yupaychañ toqet kuntï lurañ amtapkta uk mä papelaruw qellqtʼasipjjta, ukat refrigeradoraruw lipʼkatayapjjta, ukat kuntï phoqhapkayäta ukjja, raytʼjjapjjayätwa”. Tiempompejj jupanakajj precursoräjjapjjänwa.

17. ¿Kunatsa precursoräñamatakejj horarioma jan ukajj jakäwiman mayjtʼayañ amtañajj wakisispa?

17 ¿Jumajj precursorjam irnaqtʼarakismati? Inas jichhajj jan precursorjam irnaqtʼirjamäksta, ukampis jukʼampi yatiyañatak chʼamachasiskakim. Ukhamatwa Jehová Diosar jukʼampi jakʼachasïta. Ukat Jupar oracionan yanaptʼa mayisisina ukat irnaqtʼirjamätati janicha uk amuykiptʼasisinjja, inas horarioma jan ukajj jakäwiman kun mayjtʼayañajj wakischispa, ukhamat precursorjam irnaqtʼañataki. Ukham irnaqtʼäta ukhajja, taqe kunat sipansa kusisiñaw jilankani. Ukatsti, Diosan Reinop nayrar uchasajj kusisitäyätawa (Mat. 6:33). Precursoräsajj jukʼampiw Jehová Diosat lupʼïta ukat Jupats parlarakïta, ukat ukarakiw Jupar jukʼampi munasiñataki ukat kusisiyañatak yanaptʼätam.

^ tʼaqa 4 Jonás 4:11 (Aymar Biblia, 1992): “Ukats jukʼampiw nayan khuyapayasiñajjajj Nínive markatakejj utjañapa, uka jachʼa markansti utjapjjewa patak pä tunkani waranqa jila jan amuytʼasiri wawanakjama jaqenaka, walja uywanakampi kuna”.