Känändre nekänti

Indice yete känändre

Sribi prekursor ye tä ni dimike ja mäke bäri Ngöböbe

Sribi prekursor ye tä ni dimike ja mäke bäri Ngöböbe

“Nikwe Ngöbö nikwe käikitadrekä kansion yebiti ye kwin krubäte.” (SAL. 147:1)

1, 2. a) ¿Ni mada tare nikwe yebätä nita töbike aune blitebätä angwane dreta nemen bare? (Üai kena ye mikadre ñärärä.) b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai?

NI MADA tare nikwe yebätä ni töita aune nita blitebätä ye tä ni mike ja mäke bäri kwin ben. Ye erere nita ja mäke Jehovabe yebätä tä nemen bare arato. David nämene obeja ngübare ye ngwane, köbö kabre te deu nämene töbiketari ni muke ñan tändre kä kwinbiti Sribekä yebätä. Tikabare kwe: “Kä kwinta, sö aune muke sribebare mäkwe ye tita tuin angwane, ¿ñobätä ni ñaka ütiäte ye mätä ngwen törö jai aune ni kä nebätä monsoi ye mätä ngübare?” (Sal. 8:3, 4). Jehová töi nämene ño nitre Israel üaire kräke ye nämene mike nemen bare kwin krubäte, yebätä Pablo töbikabare angwane niebare kwe: “¡Jo! Ngöbö abra kwe jändrän kuinkuin tärä kabre krübäte nikrä, amne Ngöbö abra töbtä kri krübäte, käkwe jändrän kuinkuin mikanintbe ja töi jenbti ni kräke” (Rom. 11:17-26, 33).

2 Nita kukwe driere ye ngwane, nita töbike Jehovabätä aune blite niarabätä, ye abokän tä ni dimike. Nitre kwati kukwe driekä köbö täte yei namanina gare sribi Gobran Ngöbökwe ye nuainta bäri angwane, Ngöböta nemen bäri tare nikwe. Mätä sribi köbö täte ye nuainne kä nengwane o mätä ja di ngwen nuainkäre ja känenkäre angwane, mäkwe töbika kukwe nebätä: ¿Sribi köbö täte ye raba mä dimike ño ja mäke bäri Jehovabe? Mä prekursor angwane, mäkwe ngwantari jai: “¿Drekwe ti dimikai sribi ütiäte ne nuainne jankunu?”. Mä jämi nuainne angwane, töbike kukwe nebätä: “¿Ti raba kukwe meden kwite nuainkäre?”. Sribi köbö täte ye raba ni dimike ño ja mäke bäri Ngöböbe ye ni bike mike gare jai ja känenkäre.

SRIBI KÖBÖ TÄTE AUNE NITA JA MÄKE NGÖBÖBE

3. ¿Gobran Ngöbökwe jondron kwin nuaindi ye nita mike gare ni madai ye tä ni dimike ño?

3 Gobran Ngöbökwe jondron kwin nuaindi ye nita mike gare ni madai ye tä ni mike nökrö bäri Jehová ken. ¿Texto Bibliabätä meden tä nemen tuin kwin mäi kukwe driekäre? Salmo 37:10, 11, Daniel 2:44, Juan 5:28, 29 o Apocalipsis 21:3, 4 ye tä nemen tuin kwin mäi raba ruin tie. Kukwe käbämikata nebätä nita blite ni madabe angwane, Ngöbö mantiame ye metrere tä “jändrän jökrä kuin amne metre” ye bien nie ye tä nüketa törö nie. Aune ye tä ni mike nökrö bäri niara ken (Sant. 1:17).

4. Nitre kwati ie kukwe ja üaire ñaka gare jire tä nemen gare nie angwane, ¿ñobätä Jehová töi kwin krubäte ye tä nemen bäri ütiäte ni kräke?

4 Nitre kwati ie kukwe ja üaire ñaka gare ie nita kukwe driere ye kätä ni dimike kukwe metre mike bäri ütiäte jai. Nitre ñaka Ngöbö mike täte ye ie jondron kwin ñaka ja jie ngwankäre, nünankäre kwin aune kä jutobiti. Nitre jökrä bäsi kätä ja töibikaire nünain ño kwetre ja känenkäre yebätä aune ñaka tö ngwen jondron kwin ie. Drekäre tätre nire ye töta nemen gai, akwa nitre ji ngwanka iglesiate yei Kukwe Bibliabätä ñaka gare arato. Nitre kirabe nünanka Nínive ye kwrere tätre nüne (mäkwe ñäkä Jonás 4:11 yebätä). * Nita kukwe driere bäri ye ngwane, nitre ie nita kukwe driere ye tätre nüne ño aune juta Jehovakwe ye tätre nüne ño kukwe ja üairebiti ye tä nemen gare kwin nie (Is. 65:13). Nita jondron ja üaire ribere jai ye Jehová ñaka tä bien ni aibe ie; ñakare aune tä nitre jökrä nübaire kukwe ja üaire ye kain ngäbiti arato aune tö ngwen kukwe metre ie (Apoc. 22:17).

5. ¿Nita ni mada dimike kukwe ja üairebiti ye ngwane kukwe tä ni kisete ye tä nemen tuin ño nie?

5 Nita ni mada dimike kukwe ja üairebiti ye tä ni dimike ne kwe kukwe tare tä ni kisete ye ñaka ni mikadre ulire. Prekursora iti kädekata Trisha ie kukwe ye namani gare rün aune meye käkwe ja tuanimetre ye ngwane. Niara tä niere: “Kukwe ye bäri käkwe ti töi mikaba ulire krubäte”. Bati, namani ulire krubäte aune tö namani ja mikaite gwi, akwa yebiti ta nikani monsotre kia nimä abokän ñaka nämene nüne kwin mräkätrebe ye tötike Bibliabätä. Niaratre rün käkwe kä mikaninkä bätätre aune eteba umbre käkwe küdrebare bätätre. Trisha tä mike gare: “Kukwe nämä ti kisete aune ti nämä ulire ye täte niaratre nämä ja tuin kukwe bäri tare ben. Nun nämä ja tötike ye ngwane, kä rababa trä ngitiekä okwäte aune kötaba kwetre kä jutobiti. Jehovakwe monsotre kia ye biani tie, metrere köbö yete”.

6, 7. a) ¿Nita kukwe metre Bibliabätä driere ye ngwane tödeka nikwe ye tä nemen dite ño? b) Nitre ja tötikaka Bibliabätä tä kite nüne bäri kwin kukwe Ngöbökwe mikabätä täte ye tä tuin nie angwane, ¿Ngöbö töi ye tä nemen tuin ño nie?

6 Kukwe metre Bibliabätä driedre ye tä tödeka nikwe mike dite. Nitre Judea ruäre nämene kukwe driere akwa erere ñaka nämene ja ngwen, yebätä apóstol Pablo käkwe tikabare: “Mätä dirire ni mada ie, ¿aune mätä dirire jai arato ya?” (Rom. 2:21). Ni näire, nitre prekursor tätre kukwe kwin bämike. Niaratre raba nitre kwati tötike Bibliabätä kukwe metre driekäre ietre. Akwa, ye nuainkäre kwin rabadre ja di ngwen ja tötike ni itire itire tötikakäre, ruäre ngwane, tätre kukwe känene kukwe ngwantarita ietre ye mikakäre gare. Prekursora iti kädekata Janeen tä mike gare: “Tita kukwe metre Bibliabätä ye mike gare nitre madai angwane kukwe ye tä nemenkä bäri ti töite aune ti brukwäte tä nemen ruin tie. Ye köböire, tödeka tikwe ye ñaka nemen kwekebe ja täte, ñakare aune tä nirien jankunu”.

7 Nitre ja tötikaka Bibliabätä tä kite nüne bäri kwin kukwe Ngöbökwe mikabätä täte ye tä tuin nie angwane Ngöbö töi ye tä nemen bäri ütiäte ni kräke (Is. 48:17, 18). Ye tä ni dimike ja töi mike kwatibe kukwe Bibliabätä ye nuainkäre jankunu. Prekursora iti kädekata Adrianna tä mike gare: “Nitre tä tö ngwen akwle jai angwane, tätre ja tare nike krubäte, akwa tätre kite tö ngwen Jehová töi yei angwane, bengwaire tätre kite nüne kwin”. Phil, prekursor mada tä niere: “Nitre käkwe ja di ngwani ja töi kwite ja töi jeñebiti akwa ñaka namani bare ietre ye Jehová raba töi kwite ye tä tuin nie”.

8. Nita kukwe driere ye ngwane, ¿ja mräkätre tä niken ni mukore ye tä ni dimike ño?

8 Nita kukwe driere ye ngwane, ja mräkätre tä niken ni mukore ye tä ni dimike ja üairebiti (Prov. 13:20). Nitre prekursor jökrä bäsi tätre kä denkä krubäte jai kukwe driekäre ja mräkätre kukwe driekä madabe, ye köböire kä tärä “ja die mikadre kwärikwäri” ietre (Rom. 1:12; mäkwe ñäkä Proverbios 27:17 yebätä). * Prekursora iti kädekata Lisa tä niere: “Sribikänti käre nitre tätre ja gain aune mokrere kwärikwäri. Kukwe ngwarbe aune käme kädrieta mantre jetebe nun olote. Nitre jökrä tä ja di ngwen ne kwe mikadre bäri ütiäte. Ruäre ngwane tätre nun mike jakaire aune nun kötaire nunta ja ngwen ni kristiano erere yebätä. Akwa, kukwe driedre ja mräkätre kukwebätä ben ye tä ni dimike erametre. Dere, ti nainte krubäte, akwa tita nementa ja gwirete angwane jata nemen ruin dite tie”.

9. ¿Sribi prekursor nuaindre ni muko ben ye tä ni mike nüne ño jabe?

9 Sribi prekursor nuaindre ni muko ben ye tä kö krämä ye mike bäri dite nünankäre jabe (Ecl. 4:12). Madeline, tä sribi prekursor nuainne muko ben, tä mike gare: “Nunta nemen ño kukwe driere ye nunta kädriere jabe o nunta ñäke Bibliabätä ye ngwane kukwe meden tä kwen nunye abokän raba nun dimike kukwe driekäre ye nunta kädriere jabe. Kä kwatire kwatire te nunta sribi prekursor nuainne jabe, ye tä nun mike ja tarere bäri kwärikwäri”. Trisha tä kukwe bä erere niere: “Nun nibu töita kwatibe ñaka rürübän ütiä mike jabiti, yebätä nun ñaka ja kwete ngwian yebätä. Nunta kä denkä gwaire jai kukwe driekäre, yebätä ni mada tuadrebiti aune tötikadre Bibliabätä ye nunta nuainne jabe, ye kätä nun dimike nüne keteitibe ja töi yebiti aune ja üairebiti”.

Sribi köbö täte ye nuaindre käre ye tä kä mike juto nibätä (Párrafo 9 mikadre ñärärä)

10. Nita Gobran Ngöbökwe mike käne aune Jehová tä ni dimike ye tä tuin nie angwane, ¿ye tä tödeka nikwe dimike ño?

10 Nita Gobran Ngöbökwe mike käne angwane nita nemen tö ngwen bäri Jehovai, Jehová tä ni dimike aune orasion nikwe kukwe nuin ye tä tuin nie. Ye erere bäsi, tä nemen bare nitre kristiano jökrä tä Ngöbö mike metre täte yebätä. Akwa nire nire tä sribi köbö täte nuainne yei gare metre, nikwe tö ngwandre Jehovai ye aibe köböire ni raba prekursor nuainne jankunu (mäkwe ñäkä Mateo 6:30-34 yebätä). Curt, abokän prekursor, aune mikata ni tuinbiti ja mräkä ni tuabitikä konkrekasionte ye täte, nübaibare konkrekasion keteiti nemenkä ora krobu biti ötare tuinbiti niarakwe kani ngäbiti. Niara aune muko kwe, prekursor arato, gasolina nämene nänkäre aibe ie, akwa ñaka nänkäreta ja jiebiti, aune bämän nämene krati käne ne kwe sribi ütiä biandre sribikänti ie. Curt tä mike gare: “Tikwe töbikaba kwin o ñakare ñaka rababa gare metre tie”. Orabare kwetre ye bitikäre, nikanintre aune jondron meden ribedre kwetre ye Jehovakwe biain ietre ie tö ngwani kwetre. Namanina juto nänkäre angwane, ja ngwai iti käkwe ñäkäbare köte ie ñobätä ñan aune tö namani jondron biain ie niebare kwe ie. Ngwian ribe nämene nuäi kwetre nänkäre näre biani ie. Curt tä niere: “Kukwe ne kwrere tä nemen bare bati bobu nibätä angwane, Jehová tä ni dimike tä tuin kwin nie”.

11. ¿Erametre sribi prekursor nuaindre ye köböire jondron kwin tä nemen nikwe?

11 Erametre, nitre prekursor tä ja di ngwen sribi Jehovakwe nuainkäre aune tä nökrö bäri niara ken, ye köböire jondron kwin keta kabre tä nemen krubäte kwetre ye tuin ietre (Deut. 28:2). Akwa yebiti ta, sribi prekursor ye nuainkäre ni raba ja tuin kukwe ñaka nuäre ben. Adán ñaka Ngöbö mikani täte köböite ni jökrä Ngöbö mikaka täte tä ja tuin kukwe tare ben. Nitre sribi prekursor nuainkä ruäre tä sribi ye tuenmetre ken, akwa ruäre ngwane tätre ja di ngwen kukwe ye ükete. ¿Dre raba nitre prekursor ye dimike sribi ütiäte ye nuainkäre jankunu?

ÑOKÄNTI SRIBI KÖBÖ TÄTE YE NUAIN RABA JANKUNU

12, 13. a)  ¿Prekursor ruäre kräke ñaka nemen nuäre ora ribeta ie ye nuainkäre täte ye käkwe dre nuaindre? b) ¿Ñobätä ütiäte krubäte kä diandrekä jai ñäkäkäre mantre jetebe Bibliabätä, ja tötikadre akwle aune töbikatarikäre?

12 Nitre prekursor jökrä bäsi ie sribi krubäte nuaindre. Jondron jökrä ye nuaindre ye ñaka nuäre, yebätä kukwe ükadrete kwin jai (1 Cor. 14:33, 40). Prekursor ruäre ie ñaka nemen nuäre ora ribeta ie ye nuainkäre täte angwane, tä kä denkä jai dre dre nuainkäre yebätä rabadre töbiketa (Efes. 5:15, 16). Rabadre ngwentari jai: “¿Tita kä denkä nuäi jai metrere ja näkwitakäre? ¿Tikwe töbikadre käne jondron nuainkäre? ¿Ti raba ora ükete jai tita sribire yekänti?”. Jondron ruäre ñaka ütiäte ye raba kä denkä nikän ye gare nitre kristiano jökrä ie. Ye medenbätä, nire nire tä sribire köbö täte ye käkwe kukwe ye mikadre ñärärä mantre jetebe aune rabadre kukwe ruäre kwite.

13 Ñäkädre mantre jetebe Bibliabätä, ja tötikadre akwle aune töbikadretari ye kräke ni prekursor rabadre kä denkä käre jai. Ye medenbätä, ni prekursor ye rabadre ja ngübarebiti ne kwe jondron ñaka ütiäte ye ñaka rabadre kä denkä kän jondron bäri ütiäte ye nuainkäre (Filip. 1:10). Ñodre, ani prekursor iti bämike ja töite, janandre kukwe driere ora kabre te biti rükadreta ja gwirete. Töita ja tötikabätä derekri gätä mada kräke. Akwa käne kukwe juani ie yebätä ñäkädi kwe. Ye bitikäre, computadora ye okwä mikai kwe aune rabai ñäke correo yebätä aune kukwe tikaita kwe juankäre ja jiebiti. Tä Internet yete angwane, tö jondron kökai ye nibira bäri brai o ñakare ye känändi kwe. Jämi kä gain angwane, kä nikira bäsi ora krobu ta niarabiti aune kukwebätä ja tötikai kwe derekri nütüni kwe ye jämi kömike jire. ¿Dreta nakainkä? Nitre jakaka ie jaka gare ye tö jakai raire angwane rabadre ja ngrabare ye ngübarebiti. Ye erere arato, nitre prekursor tö sribi köbö täte ye nuaindi jankunu angwane, rabadre kä denkä käre jai ja tötikakäre akwle ne kwe tädre dite kukwe ja üaire yebiti (1 Tim. 4:16).

14, 15. a)  ¿Ñobätä nitre prekursor käkwe nünandre jondron braibebiti? b) ¿Kukwe rabadre ni prekursor ye kisete angwane dre nuaindre kwe?

14 Nitre prekursor kräke kukwe kwin tä nemen bare ye tä ja di ngwen nüne jondron braibebiti. Jesukwe nitre ja tötikaka ben nübaibare ja okwä mike kwin mrebe (Mat. 6:22). Niarakwe nuainbare, nünanbare kwe jondron braibebiti ne kwe jondron mada ñaka rabadre kä denkä kän kukwe driekäre. Yebätä niebare kwe: “Nukro känsenta, kwe kä mkä tärä nünankrä amne, nukwä nikenkä käinta abko juda tärä kwe nünankrä arato, akwa ti Ni Kä Nebtä Ngobo ne abko kwe kä ñakare jire chi jadükakrä” (Mat. 8:20). Ni prekursor meden tö ja ngwain Jesús erere, ye käkwe ngwandre törö jai, jondron keta kabre täi nikwe angwane nikwe kä ribedi bäri jai ngübakäre, ükatekäre aune kwitakäre.

15 Nitre prekursor tä sribi ütiäte nuainne ye abokän ñaka namani ja di jeñebiti kwetre ye gare ietre. Ñakare aune, jondron kwin tä nikwe o sribi ütiäte tä ni kisete ye ñaka bian bä nie akwa Ngöböta bien nie ye köböire tä nikwe. Ye medenbätä, sribi kwe ye nuainkäre jankunu, ni prekursor jökrä käkwe tö ngwandre Jehovai (Filip. 4:13). Kukwe ñaka nuäre aune tare rabai bare (Sal. 34:19). Akwa ye rabadre bare angwane, nitre prekursor käkwe ja tuanemetre jie ngwandre Jehovai bätä niara tuenmetre ja dimike, aune ñaka rabadre drekebe ngwarbe sribi ütiäte ye tuenmetre (mäkwe ñäkä Salmo 37:5 yebätä). * Ngöböta dimike rabai gare ie angwane, ja rabai ruin bäri Rün kä kwinbiti tärekä ye ken ie (Is. 41:10).

¿MÄ RABA JA MIKE PREKURSOR ARATO?

16. ¿Mä tö ja mikai prekursor angwane, mäkwe dre nuaindre?

16 Nitre sribikä köbö täte yebätä kukwe kwin tä nemen bare ye erere mä tö tuai nemen bare jabätä angwane, mäkwe mika gare Jehovai (1 Juan 5:14, 15). Mäkwe blita nitre prekursor yebe. Mäkwe kukwe ükate kwin ja käne ne kwe mä rabadre prekursor. Ye erere Keith aune Erika käkwe nuainbare. Nämenentre sribire ngwian ganainkäre, aune nitre gure mada niaratre erere kätä nuainne ye erere, ja mäkäninte kwetre ye bitikäre ju bätä karo mrä kökani kwetre jai. Niaratre tä niere: “Jondron ye käkwe kä mikai juto nunbätä nun rababa nütüre, akwa ye erere ñaka rababa bare”. Keith kitaninkä sribibätä angwane, prekursor ausiliar ye nuainbare kwe. Niara tä niere: “Tikwe prekursor nuainba ye ngwane nita kukwe driere ye tä kämike juto nibätä rükabata törö tie”. Nitre gure nämene prekursor nuainne yebe namanintre ja kete, nita nüne jondron braibebiti aune nita sribire köbö täte ye tä kä mike juto nibätä ye nitre nibu ye käkwe dimikani mike gare jai. ¿Keith aune Erika käkwe dre nuainbare? “Kukwe meden ja üaire nun törbaba nuaindi ye nunkwe tikaba täräbätä, biti nunkwe ketakaba nevera ye jukweibätä aune nun nämä meden nuainne ye erere nun nämä täräi mikekä”. Ja känenkäre, niaratre käkwe ja mikani prekursor.

17. ¿Nikwe ja töi mikadre ora ükete jai aune kukwe ruäre kwite ja mikakäre prekursor ye ñobätä ütiäte krubäte?

17 ¿Mä raba ja mike prekursor arato? Gwäune mä ñaka raba nuainne raba ruin mäi angwane, mäkwe ja di ngwan ñökrö Jehová ken, yekäre mäkwe kä dianka bäri jai kukwe driekäre. Mäkwe töbikadre kukwe mäkwe yebätä orasion yebiti, ye bitikäre mäkwe ora ükadrete jai aune kukwe ruäre kwitadre angwane mä raba ja mike prekursor raba nemen gare mäi. Mä raba prekursor nuainne angwane, mäkwe ja di ngwandre kukwe ruäre nuainne yebiti ta kä rabai bäri juto mäbätä. Mäkwe Gobran Ngöbökwe mikai kukwe jeñe mäkwe yebiti ta ye käkwe kä mikai juto mäbätä (Mat. 6:33). Ni mada dimikadre ye käi rabai juto mäbätä. Akwa bäri ütiäte, kä rabaite bäri mäi töbikakäre Jehová yebätä, blitakäre niarabätä, niara tarekäre bäri aune kä mike jutobätä.

^ párr. 4 Jonás 4:11, Jonás/Rut, Sociedad Bíblica de Panamá: “Ti bärira jire käkwe ni dätebare abko tä nüne juta kri Ninivete, niaratre ngäbäkre kiakia töi ñakare kwrere tä nüne siento veinte mili jire amne, jändrän ngwarbe kabre arato, ¿se abko ñan rabadre ruentari tare jire chi tie ya? Mden kisete tikwe ñan nitre Ninivebo ganinkä, yebtä ma ñan moto raba romon”.

^ párr. 8 Proverbios 27:17: “Hierro yebiti, hierro mada tutikata. Ye erere ni iti tä ni mada dimike”.

^ párr. 15 Salmo 37:5: “Mäkwe kukwe jökrä mika Jehová kisete, aune mäkwe tö ngwan ie, aune niarakwe mä dimikai”.