Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Ubuphayona Buqinisa Ubuhlobo Bethu NoZimu

Ubuphayona Buqinisa Ubuhlobo Bethu NoZimu

“Kuhle ukurhubela uZimethu!”—RHU. 147:1.

1, 2. (a) Kuzuzisa ngani ukucabanga nokukhuluma ngomuntu esimthandako? (Qala isithombe esisekuthomeni.) (b) Ngimiphi imibuzo esingazibuza yona?

UKUCABANGA nokukhuluma ngomuntu esimthandako kungabuqinisa ubuhlobo bethu naye. Kanti-ke kunjalo nangobuhlobo bethu noJehova uZimu. Njengomelusi, besekusisiga ngoDavidi ukuthi ebusuku aqale isibhakabhaka esizele iinkwekwezi, azindle nangomBumbi wazo okarisako. Wathi nakatlolako: “Nangiqala isibhakabhaka sakho okumsebenzi weminwakho inyezi neenkwekwezi ozinameke eendaweni zazo, ngithi uyini-ke obhubhako bona ungabe umtjheje, ubayini umuntu wephasinapha bona ungambeka abe mphathi na?” (Rhu. 8:4, 5; [8:3, 4, NW]) Ngemva kokucoca ngokuzaliseka okukarisako komnqopho kaJehova malungana nama-Israyeli angokomoya, umpostoli uPowula wababaza: “Maye uzike kangangani umnono wokuhlakanipha kanye nelwazi!”—Rom. 11:17-26, 33.

2 Nesisekonzweni yesimini, sicabanga besikhulume ngoJehova. Lokho kukodwa kuba nemiphumela emihle khulu. Inengi lalabo abasekonzweni yesikhathi esizeleko lingakutjela bona isibusiso esiza nokuba sekonzweni yomBuso sidephisa ithando labo ngoZimu. Kungakhathaliseki bona usekonzweni yesikhathi esizeleko njenganje, namkha ubhincela ukuyingenela, cabanga nganaku: Ikonzo yesikhathi esizeleko ingabuqinisa njani ubuhlobo bakho noJehova? Nengabe uliphayona, zibuze, ‘Khuyini okungangisiza ngiragele phambili nekonzo ezuzisa kangaka?’ Nengabe awukaphayoni, zibuze, ‘Khuyini engingakulungisa bona ngikghone ukuphayona?’ Akhe sicoce ngeendlela zokuqinisa ubuhlobo bethu noZimu ngekonzo yesikhathi esizeleko.

 IKONZO YESIKHATHI ESIZELEKO NOBUHLOBO BETHU NOZIMU

3. Kuzuzisa ngani ukukhuluma ngeembusiso ezizako zomBuso kaZimu, nesisesimini?

3 Ukukhuluma nabanye ngeembusiso zengomuso zomBuso kusitjhideza kuJehova. Uvame ukusebenzisa miphi imitlolo newusesimini? Akwenzeki na bona mhlamunye kube maRhubo 37:10, 11; Danyela 2:44; Jwanisi 5:28, 29; IsAmbulo 21:3, 4? Qobe sikhathi nesicoca nabanye ngeenthembiswezi, sisuke sizikhumbuza bona uZimethu ungumuphi wazo “zoke izipho ezilungileko nazo zoke iimphiwo ezipheleleko.” Lokho kusitjhideza hlanu kwakhe.—Jak. 1:17.

4. Kubayini sikuthokoza ukulunga kwakaZimu nesibona abanye badosa emhlweni ngokomoya?

4 Ukubona abantu esibatjhumayezako badosa emhlweni ngokomoya kusenza sithokoze ngokwazi iqiniso. Abantu bephaseli abanazo iinqophiso ezithembekileko ezingabasiza bafumane ithabo nepumelelo. Inengi labo litshwenyeke khulu ngengomuso, nethemba abanalo. Lifuna umnqopho wokuphila. Ngitjho nalabo abathi bamakholwa, nasekukhulunywa ngelwazi lemiTlolo bayakorobha. Bapheze bafane nabantu beNiniva. (Funda uJona 4:11.) Nesisolo siya esimini, uba semtarini umahluko hlangana nalabo esibatjhumayezako nabantu bakaJehova. (Isa. 65:13) Koke lokhu kusikhumbuza ngokulunga kwakaJehova ekusaneliseni ngokomoya; ngombana umema boke bona baqabuleke ngokomoya, babe nethemba lamambala.—IsAm. 22:17.

5. Ukusiza abanye ngokomoya kusenza sizizwe njani ngemiraro esiqalene nayo?

5 Ukusiza abanye ngokomoya kusenza sikghone ukuthwala iinkinga zethu mathupha. UTrisha oliphayona lesikhathi esizeleko wabona ubuqiniso balokho nekudivosa ababelethi bakhe. Uyanaba: “Ayikho into eyangikwatisa ukudlula leyo ekuphileni.” Ngelinye ilanga asadane kwamambala, azizwa kwanga angahlala angayi nesimini, waqunta bona ayokuraga isifundo seBhayibheli nabantwana abathathu, nabo ebebakwelimagade ahlabako. Ubababo bekabatjhiye banjalo, ngapha umnakwabo abahlukumeza. UTrisha uthi: “Imiraro namkha ubuhlungu ebengiqalene nabo bebulilize nebumadaniswa nalobo ebebaqalene nabo. Njengombana sifunda nje, bebathabile ngalokho abakufundako. Abantwanabo baba sisipho esivela kuJehova mhlokho.”

6, 7. (a) Nesifundisa abanye amaqiniso weBhayibheli, khuyini okungenza ikholo lethu liqine? (b) Njengombana sibona iimfundo zeBhayibheli zithuthuka ngokusebenzisa iinkambiswezi, yini esenza sikuthokoze ukuhlakanipha kwakaZimu?

6 Ukufundisa ngamaqiniso weBhayibheli kuqinisa ikholo lethu. Umpostoli uPowula watlolela amaJuda wangesikhathi sakhe ebekabhalelwa kukwenza ngokwalokho akufundisako, wathi: “Alo-ke, wena ofundisa abanye kubayini ungazifundisi wena na?” (Rom. 2:21) Qala bona amaphayona wanamhlanjesi ahluke kangangani kilokho! Anamathuba amanengi wokufundisa abanye iqiniso nokubaragela iimfundo zeBhayibheli. Okutlhogekako kukuthi balungiselele isifundo ngasinye mhlamunye benze nerhubhululo bona baphendule imibuzo. UJaneen oliphayona uyahlathulula: “Isikhathi ngasinye nengifumana ithuba lokufundisa abanye ngeqiniso, ngizizwa kwanga amaqiniso la ayamodza ngaphakathi emkhumbulweni nehliziywenami. Ngebanga lalokho, ikholo lami alijami ndawo yinye, kodwana liyakhula.”

7 Ukubona abafundi beBhayibheli bathuthukisa amaphilwabo ngokusebenzisa iinkambisolawulo zeBhayibheli kusenza sikuthokoze ukuhlakanipha kwakaZimu. (Isa. 48:17, 18) Lokho kuyasisiza, kusenze sifune ukuragela phambili sizisebenzisa emaphilwenethu iinkambiswezi. U-Adrianna oliphayona wathi: “Amaphilo wabantu angatjharagana into erarako, nabangathembela ekuhlakanipheni kwabo. Kodwana nebathoma  ukuthembela ekuhlakanipheni kwakaJehova, iinzuzo zakhona zithoma ukubonakala zisuka nje. UPhil naye uveza iphuzu elifanako nekathi: “Kulapho uthoma ukubona indlela uJehova atjhugulula ngayo abantu ababhalelwe kutjhuguluka nebalinga ukuzitjhugulula ngokwabo.”

8. Ukusebenza namanye amaKrestu kusithinta njani?

8 Ukusebenza nabangani abahle esimini kwakha ingokomoya lethu. (IzA. 13:20) Amaphayona amanengi asebenza isikhathi esijana nabarhuweleli akunye nabo. Lokho kwakha ithuba ‘lokukhuthazana.’ (Rom. 1:12; funda izAga 27:17.) ULisa oliphayona uthi: “Emsebenzini, kunomoya wokuphalisana nokufelana umona. Mihle namalanga siqalana nabantu abahlebako nabanehlamba kangangani. Okuphilelwako kukuthi umuntu abe phambili ngayo yoke into. Kwesinye isikhathi bayakuhleka namkha bakutekulule ngokuziphatha kwakho kobuKrestu. Nokho ukusebenza namanye amaKrestu esimini kuyakha kwamambala. Nengitjhayisako, ngibuyela ekhaya ngiqabulekile, kungakhathaliseki bona ngidinwe kangangani.”

9. Ukuphayona nabalingani bomtjhado kungayiqinisa njani intambo yemitiya emithathu?

9 Ukuphayona nabalingani bethu bomtjhado kuqinisa intambo yesibopho semitiya emithathu. (UmTj. 4:12) UMadeline, ophayona nobabakwakhe uthi: “Sinobabakwami siba nesikhathi esinengi sokucoca ngokwenzeke esimini namkha ngokuthileko esikuthole nesifunda iBhayibheli, esingakusebenzisa esimini. Kiyo yoke iminyaka ebesiphayona ngayo, besitjhidelana khulu.” UTrisha naye utjho njalo: “Sitjheja khulu bona singazibangeli iinkolodo, lokho kusenza singalwi ngebanga lemali. Sinehlelo elifanako, ngalokho-ke, sisebenza ndawonye emabuyelweni neemfundweni zeBhayibheli,  okusisiza sikhambe igadango elifanako ngokomoya nangakomzwelo.”

Ukukhuthala ekonzweni yesikhathi esizeleko kukwenza waneliseke epilweni (Qala isigaba 9)

10. Nesibeka umBuso qangi namkha sisekelwa nguZimu, lithinteka njani ithemba lethu kuJehova?

10 Ithemba lethu kuJehova liyaqina nesibeka umBuso qangi, nesizwa isekelo elivela kuye, nalokha nekaphendula imithandazwethu. Ngokwezinga elithileko, lokhu kuliqiniso kiwo woke amaKrestu. Kodwana kilabo abasekonzweni yesikhathi esizeleko, ukuthembela kuJehova kungabasiza baragele phambili nekonzo yobuphayona. (Funda uMatewu 6:30-34.) UCurt, oliphayona nokhonza njengomjaphethe wombonisi wesifunda, owamukela isabelo sokuyokukhonza ebandleni elikude ngama-awara amabili nesiquntu nawusuka la ahlala khona. Yena, noNakwakhe oliphayona, bebanepetroli yokuya kwaphela, ngombana imali beyizokungena ngeveke elandelako. UCurt uyanaba: “Ngathoma ukungabaza ngesiqunto engisithetheko.” Ngemva kokuthandaza, baqunta bona bazosenza isabelweso, banethemba lokuthi uZimu uzobatlhogomela. Nebathi bangena indlela, ngeniyani umtato ovela komunye udade owathi ubaphathele isipho. Isiphweso besiyimali elingana poro neyepetroli etlhogekako. UCurt uraga ngokuthi: “Newuhlala uhlangabezana nezinto ezinjengalezi, kubulula khulu ukubona amandla kaJehova.”

11. Ngiziphi ezinye zeembusiso ezithatjelwa maphayona?

11 Kuliqiniso ukuthi amaphayona ayazikhandla ekonzweni kaJehova, afuna ukwamukelwa nguye, begodu angathola neembusiso ezinengi kwamambala. (Dut. 28:2) Nanyana kunjalo, amaphayona aneentjhijilo aqalana nazo. Ayikho inceku kaJehova okungathiwa le angekhe yaqalana nemiraro eyabangelwa kungalaleli kwaka-Adamu. Ngitjho nanyana amanye amaphayona kufuze alise ikonzo le kwesikhatjhana, eminye imiraro ingagegedwa namkha ilungiswe. Khuyini okungasiza amaphayona athabele ilungelo lekonzweli?

UKUHLALA SISEKONZWENI YESIKHATHI ESIZELEKO

12, 13. (a) Iphayona kufuze lenzeni nelibhalelwa ukuhlanganisa ama-awaralo? (b) Kubayini kuthiwa ihlelo lokufunda iBhayibheli qobe, isifundo somuntu mathupha, nokuzindla kuqakathekile?

12 Inengi lamaphayona linentundu yomsebenzi. Kungaba mzukuzuku ukuwenza woke umsebenzi loyo, kodwana umuntu nakangazihlela kuhle izinto zakhe, koke kungaba mnanana. (1 Kor. 14:33, 40) Nengabe iphayona libhalelwa kuzalisa ama-awara, kufuze libuyekeze indlela elisisebenzisa ngayo isikhathi salo. (Efe. 5:15, 16) Lingazibuza: ‘Ngihlala isikhathi esingangani kwezokuzithabisa nezokuzilibazisa? Inga-kghani kufuze ngizibambe khudlwana? Kukuphi la okufuze ngilungise khona isikhathi somsebenzi wokuziphilisa? Woke umKrestu angavuma bona kubulula ukupakelanisa ihlelo lethu; Yeke, labo abasekonzweni yesikhathi esizeleko kufuze banande bahlola ihlelo labo, balungise nekutlhogekako.

13 Ukufunda iBhayibheli qobe, isifundo somuntu mathuba, nokuzindla kufuze kube yingcenye yehlelo lethu. Iphayona kufuze lifunde ukuzikhuza, khona lingazokulahlekelwa isikhathi esinengi ezintweni ezingakaqakatheki. (Flp. 1:10) Ngokwesibonelo, akhe ucabange ngananti iphayona, belisesimini ilanga loke. Ntambama lifuna ukulungiselela imihlangano kodwana lithoma ngokuhlola ama-email. Livula ikhomphyutha, lifunde ama-email. Njengombana liku-inthanethi nje, litjhinga kwelinye izinzolwazi, batjho lifuna ukuqala intengo yelikufunako, ukwenzela bona nengabe yehlile, livele liyithenge intweleyo. Nalithi phapha, sekudlule ama-awara amabili woke, ngapha alikathomi nokulungiselela. Kubayini le kuyindaba eqakatheke kangaka? Abagijimi kufuze banakekele imizimba yabo nengabe  befuna ukuragela phambili nomgijimo. Kunjalo nangamaphayona, ayasitlhoga isikhathi sesifundo somuntu mathupha esizowasiza avuseleleke ngokomoya nengabe afuna ukuhlala asekonzweni yesikhathi esizeleko.—1 Thim. 4:16.

14, 15. (a) Kubayini amaphayona kufuze aphile ipilo elula? (b) Nengabe iphayona liqalene nobudisi, khuyini okufuze likwenze?

14 Amaphayona aphumelelako enza koke okusemandleni bona aphile ipilo elula. UJesu wakhuthaza abafundi bakhe bona babe nelihlo elihle. (Mat. 6:22) Waphila ipilo ebulula ukwenzela bona angagphazamiseki ekonzwenakhe. Ngikho athi: “Iimpungutjha zinemigodi, iinyoni zineenhlakana, kodwana indodana yomuntu ayinayo indawo yokubeka ihloko.” (Mat. 8:20) Nelinesifiso sokufunda esibonelweni sakaJesu, iphayona kufuze likhumbule bona nelingathoma libe nezinto ezinengi eziqalekako, kuyokufuze liqiniseke bona ziyatjhejwa, ziyalungiswa namkha kuthengwa ezinye esikhundleni sazo.

15 Amaphayona ayazi bona ilungelo lawo lekonzweli awakalitholi ngebanga lekghono elikhethekileko analo. Kunalokho, zoke izipho namkha amalungelo okungenzeka sinawo siwathola ngebanga lomusa kaZimu ongakasifaneli. Kufuze bathembele kuJehova nebafuna ukuragela phambili baphayona. (Flp. 4:13) Ubudisi neentjhijilo kuzokuba khona. (Rhu. 34:19) Nengabe kunjalo, amaphayona kufuze afune iinqophiso zakaJehova amnikele nethuba lokuwasiza, kunokobana anghale ubuphayona. (Funda iRhubo 37:5.) Njengombana uZimu abasiza ngethando, bazokutjhidela kuye njengoBaba wezulwini onakekelako.—Isa. 41:10.

UNGAKGHONA NA UKUNGENELA UBUPHAYONA?

16. Nengabe ufuna ukuphayona khuyini okufuze ukwenze?

16 Nengabe ufuna ukuthabela iimbusiso ezithatjelwa maphayona, tjela uJehova ngesifiso sakho. (1 Jwa. 5:14, 15) Khewuziphe nesikhathi sokuthi mbondombondo nalabo abaphayonako. Zibekele imbagana ezokwenza ungenele ubuphayona. UKeith no-Erika benza njalo. Bebasolo basebenza, njengabanye abatjhadileko, nabo bathenga indlu nekoloyi ngemva kobana batjhade. Bathi: “Besidlumbana bona izintwezo, zizosanelisa—kodwana akhenge kube njalo.” Lokha uKeith nakahlekelwa mberego, wathoma ukukhonza njengephayona lesigiyani. Uyakhumbula: “Ubuphayona bangikhumbuza ithabo elitholakala ngokuba sesimini.” Bathoma ukwakha isikhozi nesinye isibili esitjhadileko esimaphayona esabasiza bathabela ukuphila ipilo elula, nokuthi bakghone ukufinyelela ubuphayona. Khuyini uKeith no-Erika abaphetha ngokukwenza? “Sazibekela iimbagana ezingokomoya, sazinamathisela emnyango wefrijethu, satshwaya enye nenye imbagana esesiyifinyelele.” Bagcina sebamaphayona.

17. Kubayini kukuhlakanipha ngawe ukulungisa ihlelo lakho bona ukghone ukuphayona?

17 Ungakghona ukungenela ubuphayona? Nengabe njenganje akukhanyi bona ungaba liphayona, yenza koke ongakwenza bona utjhidelane noJehova ngokuhlala usesimini. Ngemva kokuyithandazela indaba le, ungalemuka bona newenza amatjhuguluko ehlelweni lakho namkha endleleni ophila ngayo ungaphayona. Nengabe ukuphayona kuyakghonakala, iimbusiso ozozithola zizokudlula kude ukuzidela okwenzileko. Uzokwaneliswa kubeka umBuso qangi. (Mat. 6:33) Uzokuba nethabo elilethwa kukupha abanye. Ngaphezu kwakho koke, uzokuba nethuba lokucabanga nelokukhuluma ngoJehova, udephise uthando lakho ngaye, uthabise ihliziywakhe.