Skip to content

Skip to table of contents

AKOʻI HOʻO FĀNAÚ

Sīsū Kalaisi—ʻOku Totonu Ke Fēfē ʻEtau Manatua Iá?

Sīsū Kalaisi—ʻOku Totonu Ke Fēfē ʻEtau Manatua Iá?

ʻI Tīsema ko e kakai tokolahi takatakai ʻi he māmaní ʻoku nau sio ki he ngaahi fakatātā pe ngaahi ʻīmisi ʻo Sīsuú ko ha kiʻi pēpē. ʻOkú ne ʻi he ʻaiʻanga kai ʻo e manú, ʻa ia ko ha puha ʻoku ʻi ai ʻa e mohuku ke kai mei ai ʻa e fanga manú. Ka ʻoku totonu ke tau manatua pē ʻa Sīsū ko ha kiʻi pēpē? * Tau lāulea angé fekauʻaki mo e founga mahuʻinga lahi ke manatua ai iá. ʻE lava ke tau ako ai mei he meʻa naʻe hoko ki he kau tauhi sipí ʻi he manafa ofi ki Pētelihemá ʻi ha pō ʻe taha.

Naʻe hā fakafokifā ha ʻāngelo ki he kau tauhi sipí. Naʻá ne tala ange kiate kinautolu: “Kuo ʻaloʻi kiate kimoutolu he ʻahó ni ha Faifakahaofi, ʻa ia ko Kalaisi ko e ʻEikí.” Naʻe toe tala ange ʻe he ʻāngeló kiate kinautolu te nau ʻiloʻi ʻa Sīsū “ʻoku takatakai ʻaki ha tupenu pea ʻoku tokoto ʻi ha ʻaiʻanga kai ʻo e manú.” ʻI he taimi pē ko iá, naʻe hā mai ʻa e kau ʻāngelo kehe tokolahi mo kamata “fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá.”

ʻE fēfē hoʻo ongoʻí kapau naʻá ke fanongo ʻi hono fakahīkihikiʻi ʻe he kau ʻāngeló ʻa e ʻOtuá?— Naʻe fiefia ʻa e kau tauhi sipí! “Fei mo tau ʻalu leva ki Pētelihema,” ko ʻenau leá ia “ʻo mamata ʻi he meʻa ko eni kuo hokó.” ʻI aí, naʻa nau ʻilo ʻa “Mele pea pehē kia Siosifa, pea mo e kiʻi valevalé ʻoku tokoto ʻi he ʻaiʻanga kai ʻo e manú.”

Taimi nounou mei ai, naʻe haʻu ʻa e niʻihi kehé ki he feituʻu naʻe ʻi ai ʻa Mele mo Siosifá. ʻI he taimi naʻe tala ange ai kia kinautolu ʻe he kau tauhi sipí ʻa e meʻa naʻe hokó naʻa nau ofo kotoa. ʻOkú ke fiefia ke ʻilo ʻa e meʻa fakaofo ko ení?— ʻOku pehē ʻa e faʻahinga kotoa ʻo kitautolu ʻoku ʻofa ki he ʻOtuá. Tau sio angé ki he ʻuhinga ʻoku hoko ai ʻa e ʻaloʻi ʻo Sīsuú ʻo fakatupunga fiefia lahí. Ke fai ení, ʻoku fiemaʻu ke tau foki ki he taimi ki muʻa pea toki mali ʻa Melé.

ʻI he ʻaho ʻe taha naʻe ʻaʻahi ai kia Mele ha ʻāngelo ko hono hingoá ko Kepaleli. Naʻá ne talaʻofa te ne maʻu ha tama ʻa ia “ʻe hoko . . . ko e lahi pea ʻe ui ia ko e ʻAlo ʻo e Fungani Māʻolungá.” “Te ne pule ko e Tuʻi,” pea pehē ʻe Kepaleli, “pea ko hono Puleʻangá ʻe ʻikai hano ngataʻanga.”

Naʻe loto ʻa Mele ke ʻiloʻi ʻa e founga ʻe lava ke hoko ai ení, he ʻoku teʻeki ai ʻaupito ke ne ʻilo ha tangata. Ko ia naʻe fakamatalaʻi ʻe Kepaleli kiate ia, “ʻE hoko mai kiate koe ʻa e laumālie māʻoniʻoní,” pea “ko e tokotaha ʻe fanauʻí ʻe lau ia ʻoku māʻoniʻoni, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá.” Ko hono ʻomai e moʻui ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá mei hēvani ʻo tuku ia ki loto ki he manava ʻo Melé pea tupu ia ko ha pēpē—ko ha mana lahi ia!

Kuó ke sio ʻi ha ngaahi fakatātā pe ngaahi ʻata ʻoku hā ai ʻa e “kau tangata poto” ʻe toko tolu, naʻa nau ʻaʻahi fakataha mo e kau tauhi sipí ki he kiʻi pēpē ko Sīsuú?— ʻI he taimi Kilisimasí ko e ngaahi meʻa anga-maheni pē ia. Ka ʻoku ʻikai totonu eni. Ko e “kau tangata poto” ko iá ko e kau vavalo ki he fetuʻú ʻa ia naʻa nau fai ʻa e tōʻonga ʻoku fakahalaiaʻi ʻe he ʻOtuá. Tau sio angé ki he meʻa naʻe hoko ʻi heʻenau aʻú. ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú: “ʻI heʻenau hū ki he falé, naʻa nau sio ai ki he kiʻi tamasiʻí mo Mele, ko ʻene faʻeé!” ʻI he taimi ko iá naʻe ʻikai ke kei pēpē ʻa Sīsū ʻi he ʻaiʻanga kai ʻo e manú; ka ko ha kiʻi tamasiʻi naʻe nofo mo Siosefa mo Mele ʻi he falé!

Naʻe anga-fēfē hono ʻiloʻi ʻe he kau vavalo ki he fetuʻú ʻa Sīsuú? Naʻe taki kinautolu ʻe ha “foʻi fetuʻu,” ʻo ʻikai ki Pētelihema, kae muʻomuʻa ki Selusalema kia Tuʻi Hēlota. ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú naʻe loto ʻa Hēlota ke kumi ʻa Sīsū ke tāmateʻi. Ko ia, fakakaukau angé ki hení. ʻOkú ke fakakaukau ko hai naʻá ne ʻai ʻa e foʻi fetuʻú ke ne tataki ʻa e kau vavaló kia Hēlotá?— Naʻe ʻikai ko e ʻOtua moʻoni ia ko Sihová, ka ko hono filí ia, ʻa Sētane ko e Tēvoló!

ʻI he ʻahó ni ʻoku feinga ʻa Sētane ke ʻai ʻa e kakaí ke nau fakakaukau ko Sīsuú ko ha kiʻi pēpē ʻoku ʻikai ke ne lava ha meʻa. Ka naʻe tala ʻe he ʻāngelo ko Kepalelí kia Mele: “Te ne pule ko e Tuʻi . . . , pea ko hono Puleʻangá ʻe ʻikai hano ngataʻanga.” ʻOku pule ʻa Sīsū ʻi he taimí ni ko ha Tuʻi ʻi hēvani, pea ʻe vavé ni ke ne fakaʻauha kotoa ʻa e ngaahi fili ʻo e ʻOtuá. Ko e meʻa ia ʻoku totonu ke tau manatua fekauʻaki mo Sīsuú pea ʻoku fiemaʻu ke tau tala ia ki he niʻihi kehé.

^ Kapau ʻokú ke lautohi mo ha kiʻi tama, ko e kohí (—) ʻoku fakamanatu ai ke kiʻi mālōlō pea fakaʻaiʻai ʻa e kiʻi tamá ke fakahaaʻi ʻene fakakaukaú.