Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Maj tikueyichiuakan Jiova, Tekiuaj akin amo kipia tamilis

Maj tikueyichiuakan Jiova, Tekiuaj akin amo kipia tamilis

“Ma tikmouistilikan uan ma tikueyipankualnextikan in Totayekankau [...] [akin] nachipa yoltinemis.” (1 TIM. 1:17)

1, 2. 1) ¿Akoni “Totayekankau [...] [akin] nachipa yoltinemis”, uan keyej kinamiki maj ijkon kinotsakan? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.) 2) ¿Keyej tiknekij maj Dios mochiua toTekiuaj?

TEKIUAJ Sobhuza II akin kayot Suazilandia ajsitoyaya 61 xiujmej taixyekanak. Maski se kimoujkaita xiujmej tein tekiuajtik nejin taltikpaknenkej, moajsi se tekiuaj akin amo taixyekana sayoj seki xiujmej kemej taltikpakneminij. Tein melauj, Biblia kitokaytia “Totayekankau [...] [akin] nachipa yoltinemis” (1 Tim. 1:17). Uan se akin kijkuiloj Salmo kijtoj keniuj itokay nejin Ueyi Taixyekankej keman kijtoj: “Jiova yejua Tekiuaj [...] nochipaya” (Sal. 10:16).

2 Itaixyekanalis Jiova amo keman tami, amo ijkon kemej taltikpaknenkej. Sayoj ke tein techtokia iuan, yejua kemej taixyekana. Itech ne uejkauj Israel, se tekiuaj akin taixyekanak 40 xiujmej, kiueyichiuak Dios ika nejin tajtolmej: “Jiova teiknelia uan kineki tapaleuis, amo niman kualani uan kitelpia ueyi netasojtalis tein amo tami. Jiova senkis kichiuani maj chikaujkayeto kampa motalia kemej tekiuaj ompa iluikak; uan itekiuajyo taixyekana itech nochi taman” (Sal. 103:8, 19). Jiova amo sayoj toTekiuaj, ta no toTajtsin tetasojtakej. ¿Keniuj mochiuani kemej toTajtsin? Uan keman kiixnamikkej ompa Edén uan satepan, ¿keniuj kinextiani itaixyekanalis? Itanankililuan nejin ome netajtanilmej kichiuas maj okachi timotokikan iuan, uan techolinis maj tiktekitilikan ika nochi toyolo.

TEKIUAJ AKIN AMO KIPIA TAMILIS KINPIA ICHANKAUAN

3. ¿Akoni mochiuak yekinika ichankauj Jiova, uan akonimej satepan kinchijchiujkej kemej ikoneuan Dios?

3 ¡Tikneltokaj ke Jiova semi yolpakik keman kichijchiuak iyoj Konetsin! Yejuatsin amo kiitaya itayekankakonetsin, akin katka yekinika ichankauj, kemej se akin kiixyekanaya. Ta kitasojtak kemej iKonetsin uan kiyoleuak maj iuan kinchijchiuani ángeles akin amo kipiaj tajtakol (Col. 1:15-17). Kemaj, omen kinsenchijchiujkej tel miakej ángeles. Nejin akin Biblia kintokaytia kemej ‘itekitikauan akin kichiuaj itanejnekilis’ Dios, kitekitiliaj ika yolpakilis. Uan Jiova kinextia ke kinpoujkaita, ta kintokaytia ikoneuan. Yejuan pouij itech ichankauan akin moajsij iluikak uan taltikpak (Sal. 103:20-22; Job 38:7).

4. ¿Keniuj momiakilijkej ichankauan Dios tein moajsij iluikak uan taltikpak?

4 Satepan ke Jiova kichijchiuak iluikak uan taltikpak, kinmiakiltij ichankauan tein moajsij iluikak uan taltikpak. Satepan ke kichijchiuak taltikpak maj takualtsinkan uan maj ueli kitemaka tein moneki, matamik itachijchiualis ika yekinika takat, Adán, akin tamatia kemej yejuatsin (Gén. 1:26-28). Kemej Tachijchiujkej, kinamikia kichias maj Adán kitakamatini. Uan kemej tePopaj, ika netasojtalis uan teiknelilis kitematiltij nochi itanauatiluan. Katka taixejekol tein kinnauatiaya, amo kichiuaya maj kimachilikan kemej yeskia ilpitokej (xikonixtajtolti Génesis 2:15-17).

5. ¿Toni kichiuak Jiova uan ijkon momiakiliskiaj ikoneuan nikan taltikpak?

5 Jiova amo kichiua kemej taltikpaktekiuanij, yejuatsin kiuelita kinkauilis akin kinixyekana maj kichiuakan seki tekit kemej kiitaskej ke okachi kuali, uan ijkon kinextia ke kinita kemej ichankauan takuaujtamachmej. Kemej neskayot, kikauilij Adán maj kinyekana tapialmej uan maj kinmaka se tokayit, se tekit tein semi kiyolpaktiskia (Gén. 1:26; 2:19, 20). Uan no, Dios ueliskia kinchijchiuaskia tel miakej taltikpakneminij uan ijkon momoyauaskiaj noyampa taltikpak, sayoj ke amo kichiuak ta kichijchiuilij Adán se siuat, Eva, akin yeskia kemej itamajsikayo akin amo kipiaya tajtakol (Gén. 2:21, 22). Ijkon, kinkauak yejuan omen kemej namikuanij maj kinpiakan konemej uan maj miakiakan nikan taltikpak. Amo teyi poliuia, yejua ika taltikpakneminij ueliskiaj kipatauaskej Xochital itech nochi taltikpak. Ijkon, iniuan ángeles kiueyichiuaskiaj Dios nochipaya kemej ichankauan tein moajsij iluikak uan taltikpak. ¡Semi kualtsin tein ueliskiaj kichiuaskej! ¡Uan toTajtsin semi kinextia netasojtalis!

IKONEUAN KIIXNAMIKKEJ KEMEJ TEKIUAJ

6. 1) ¿Keniuj peuak taixnamikij seki ichankauan Dios? 2) ¿Toni kinextia ke Dios kisentokak kipiak taixyekanalis?

6 Tetayokoltij tikmatiskej ke Adán uan Eva amo kinekkej kiseliskej Jiova kemej Ueyi Taixyekankej, ta kiixpejpenkej kitojtokaskej Satanás, se ángel akin taixnamikik (Gén. 3:1-6). Sayoj ke ijkuak kikaujkej itaixyekanalis Dios kinualkuilij yejuan uan ininkoneuan ueyi tekokojkayot, tajyouilis uan mikilis (Gén. 3:16-19; Rom. 5:12). Dios amo kinpiayaok nikan taltikpak itekitikauan tatakamatinij. ¿Kijtosnekia nejon ke amo taixyekanayaok, ta kisenkauak itanauatil kemej Ueyi Taixyekankej itech taltikpak uan tein ompa nemij? ¡Amo! Kisentokak kinextij itaixyekanalis ijkuak kinkixtij Adán uan Eva itech xochital Edén uan ikalakyan kintalij querubines akin kiitaskiaj maj amo oksepa kalakinij (Gén. 3:23, 24). Sayoj ke no kinextij inetasojtalis kemej tepopaj ijkuak kiyeknextij ke kichiuaskia maj moajsikan ikoneuan akin amo kikauaj kemej ichankauan tein moajsij iluikak uan taltikpak. Moyektenkauak ke ualaskia se ‘tekonetsin’ akin kiixpoloskia Satanás uan kitamiskia nochi tein kiualkui itajtakol Adán (xikonixtajtolti Génesis 3:15).

7, 8. 1) ¿Toni tein tel amo kuali mochiujtoya itech itonaluan Noé? 2) ¿Toni kichiuak Jiova uan ijkon tachipauaskia nikan taltikpak uan momakixtiskiaj ichankauan taltikpakneminij?

7 Miak ciento xiujmej satepan, seki takamej kemej Abel uan Enoc, kiixpejpenkej kitakamatiskej Jiova. Sayoj ke tel miakej kiixnamikkej kemej ininPopaj uan Tekiuaj. Itech itonaluan Noé, ‘itech taltikpak motelmoyaujkaya tateuilis’ (Gén. 6:11). ¿Kijtosnekia nejon ke Jiova kipoloj taixyekanalis itech nochi tein mochiua nikan taltikpak? ¿Toni kinextia Biblia?

8 Maj tikitakan tein panok keman nemia Noé. Jiova nochi kualtsin kimelauilij keniuj kichijchiuaskia se tel ueyi arca kampa momakixtiskia yejua uan ichankauan. Dios no kinnextilij iueyi netasojtalis nochin ichankauan taltikpakneminij ijkuak kiixtalij Noé maj ‘tanojnotstinemi ika ten melauak tajtoltsin’ (2 Ped. 2:5). Tikyekmatij ke yejua kinnejmachtij taltikpakneminij ke ualaskia se ixpoliuilis uan kintataujtij maj moyolnonotsanij, sayoj ke yejuan amo kikakkej. Noé uan ichankauan tel miak xiujmej nenkej kampa moajsiaj akin tel tateuiayaj uan auilnemiaj. Sayoj ke Jiova kemej tePopaj tetasojtakej, kinyekpiak uan kintiochiuak nejon kalyetouanij akin amo kikauayaj. Keman Jiova kiualkuik se tetsaujkakiouit semanauak taltikpak itech xiuit 2370 achto itech totonaluan (a.i.t.), kiyeknextij ke senkis kipiaya taixyekanalis itech nochin taltikpakneminij uan ángeles taixnamikinij. Moyekita ke kisentokaya katka taixyekankej (Gén. 7:17-24).

Ijkon kemej panouanij xiujmej, Jiova kinextiani itaixyekanalis (Xikonita párrafos 6, 8, 10, 12 uan 17)

JIOVA KISENTOKAK TAIXYEKANAK SATEPAN KE PANOK TETSAUJKAKIOUIT

9. ¿Toni kinkauak Jiova maj uelikan kichiuakan taltikpakneminij satepan ke panok Tetsaujkakiouit?

9 Noé uan ichankauan kiskej itech arca uan taksakej itech taltikpak kampa amo onkayaok tein amo kuali uan kijyotilanayaj ejekat chipauak. Jiova kinyekpiak uan kinmakixtij. ¡Semi motasojkamatiaj! Noé niman kichijchiuak se altar kampa kitemakak tapialmej kemej netetayokolilmej. Dios kintiochiuak yejua uan ichankauan uan kinmakak nejin tanauatil: “Xikinpiakan konemej uan ximomiakilikan uan ximomoyauakan noyampa taltikpak” (Gén. 8:20–9:1). Taltikpakneminij oksepa ueliskiaj kisenueyichiuaskej Jiova, kinpiaskej konemej uan momoyauaskej noyampa taltikpak.

10. 1) ¿Kani uan keniuj oksepa peuak taixnamikij satepan ke panok Tetsaujkakiouit? 2) ¿Toni kichiuak Jiova uan ijkon amo teyi kitsakuiliskia itanejnekilis?

10 Sayoj ke Tetsaujkakiouit amo kitamij tajtakol nion ininchikaualis Satanás uan iamokuali ejekauan. Yejua ika, keman panokej xiujmej, niman oksepa peujkej kiixnamikij itaixyekanalis Jiova akin taixyekana ika netasojtalis. Nemrod, ibisnieto Noé, kiixnamikik iueyi taixyekanalis Dios kemej amo keman ijkon moitstoya; Biblia kitokaytia “se ueyi tatokakej akin kiixnamiki Jiova”. Kichijchiuak uejueyi altepemej, kemej Babel, uan moteixmatiltij kemej tekiuaj “itech tal tein poui Sinar” (Gén. 10:8-12). ¿Toni kichiuak Tekiuaj akin amo kipia tamilis tein ika kitsakuiliskia itanemilil nejon tekiuaj taixnamikkej akin kinekia kichiuas maj amo momoyauanij nikan taltikpak ijkon kemej yejuatsin kinekia? Dios kichiuak maj tajtokan tataman tajtolmej. Kemej amo moajsikamatiajok, kichiuak maj itatojtokakauan Nemrod momoyauanij “itech nochi taltikpak”. Sayoj ke kemaj kiuikakej inintaneltokalis uan kemej moixyekanayaj (Gén. 11:1-9).

11. ¿Keniuj Jiova kinextij ke amo kikauaya Abrahán?

11 Maski satepan ke panok Tetsaujkakiouit tel miakej taltikpakneminij kinueyichiuayaj tiotsitsin, seki takamej tatakamatinij kisentokayaj kiueyichiuayaj Dios. Semej katka Abrahán. Yejua kikauak ichan itech altepet Ur kampa kualtsin nemia, uan miak xiujmej nemik itech takenkalmej (Gén. 11:31; Heb. 11:8, 9). Kemej moajchiujtinemia, ojtokaya itech talmej kampa taixyekanayaj tataman tekiuanij, akin miakej nemiaj itech altepemej tein kiyoualojtoya tepamit. Sayoj ke Jiova kiyekpiak yejua uan ichankauan kemej se tepopaj. Akin kijkuiloj Salmo kijtoj ijkon: “Amo kikauak maj nion se taltikpaknenkej kinijtakouani, ta kemej kinpaleuiaya, kintakaualtij tekiuanij” (Sal. 105:13, 14). Uan kemej Dios amo kikauaya Abrahán akin katka itasojikniuj, motenkauak iuan: “Motech kisaskej tekiuanij” (Gén. 17:6; Sant. 2:23).

12. ¿Keniuj ompa Egipto Jiova kinextij itanauatil kemej ueyi taixyekankej uan keniuj nejon kipaleuij ixolal?

12 Dios no kiiluij Isaac uan satepan Jacob, akin katka ikonetsin uan iixuiuj Abrahán, ke motenkauaya kintiochiuas. Nejon tatiochiualis no kijtosnekia ke itech ininchankauan kisaskiaj tekiuanij (Gén. 26:3-5; 35:11). Sayoj ke achto ke nesiskiaj nejon tekiuanij, ikoneuan Jacob mochiujkej takeualmej ompa Egipto. ¿Kijtosnekia nejon ke Jiova amo kichiuaskia kemej motenkaujka uan kisenkauak itanauatil kemej Ueyi Taixyekankej itech taltikpak? Amo. Satepan, keman Jiova kiixtalij, kinextij ichikaualis uan kiyeknextij ke itanauatil tel okachi ueyi ke faraón akin semi moueyinekia. Uan kemej israelitas takuaujtamatkej iuan Dios, yejuatsin kinmakixtij itech ueyiat Chichiltik tein semi kimoujkaitakej. Moyekitak ke Jiova kisentokaya katka Ueyi Taixyekankej itech iluikak uan taltikpak. Uan kemej tePopaj tetasojtakej, kikuik iueyi chikaualis uan ijkon kiyekpiak ixolal (xikonixtajtolti Éxodo 14:13, 14).

JIOVA MOCHIUAK TEKIUAJ ITECH XOLAL ISRAEL

13, 14. 1) ¿Toni kijtosneki maj Jiova mochiua Tekiuaj? 2) ¿Toni motenkauak Jiova iuan David ika itekiuajyo?

13 Niman keman Jiova kinmakixtij israelitas, yejuan kiueyichiujkej ika se nekuikatil. Nejin moajsi itech Éxodo capítulo 15, tein itech versículo 18 kipia nejin tajtolmej: “Jiova tekiuajtis itech tonalmej tein ualaskej uan nochipaya”. Kemej tikitaj, Jiova mochiuak iTekiuaj nejon yankuik xolal (Deut. 33:5). Sayoj ke amo motasojkamatiaj kipiaskej Jiova kemej ininTaixyekankauj akin amo moita. Kemej naui ciento xiujmej satepan ke kiskej Egipto, kitajtanijkej Dios maj kinmakani se tekiuaj taltikpaknenkej, kemej itech okseki altepemej tein amo kiueyichiuayaj Dios (1 Sam. 8:5). Maski kinmakak tein tajtankej, tein melauj Jiova kisentokaya katka Tekiuaj. Ijkon kinextia tein panok keman tekiuajtitoya David, ojpatika tekiuaj taltikpaknenkej tein kipiak Israel.

14 David kiuikak Jerusalén arca tein kinelnamiktiaya netenkaualis. Semi yolpakiaj, yejua ika levitas mokuikatijkej iixpan Jiova tein ika kiueyichiujkej ijkon: “Xikijtokan itech altepemej: ‘¡Jiova mochiuak tekiuaj!’” (1 Crón. 16:31). ¡Semi tetanemililtia nejin tajtolmej! Komo Jiova yejua Tekiuaj akin amo kipia tamilis ¿keniuj kemansa mochiua Tekiuaj?”. Jiova mochiua Tekiuaj nochipa keman kikui itanauatil oso kiixtalia aksa maj kiixnexti itech se tonal oso kiixtalia maj kichiua se taman tein motelneki. Semi techpaleuia maj tikajsikamatikan nejin taman. Achto ke David momikiliskia, Jiova motenkauak ke itekiuajyo David amo keman tamiskia. Kijtoj: “Nikajokuis mokonetsin tein ualas satepan, tein motech ualeuas; uan yekmelauj nikchiuas maj chikaujkayeto itekiuajyo” (2 Sam. 7:12, 13). Uan ijkon mochiuak; kemej mil xiujmej satepan, monextij nejon ‘tekonetsin’ tein ualeuak itech ichankauj David. ¿Akoni katka uan kemanian mochiuaskia Tekiuaj?

JIOVA KIIXTALIJ SE YANKUIK TEKIUAJ

15, 16. 1) ¿Kemanian kiixpejpenkej Jesús kemej akin yeskia Tekiuaj satepan? 2) Keman Jesús yetoya nikan taltikpak, ¿toni kichiuak tein tapaleuiskia satepan keman peuaskia itekiuajyo?

15 Itech xiuit 29 itech totonaluan (i.t.), Juan Taauijkej peuak kitetapouia ke “iluikaktekiuajyot moualtokij[kaya]” (Mat. 3:2TNM). Keman Juan kiauij Jesús, Jiova kiixpejpenak kemej Mesías akin moijtojka ualaskia uan akin yeskia Tekiuaj itech iTekiuajyo Dios. Uan kinextilij inetasojtalis kemej tepopaj keman kijtoj nejin: “Notasojkonetsin tenika semi nimoyolpakiltia” (Mat. 3:17).

16 Jesús kiueyichiuak iTajtsin itech nochi tonalmej keman kichiujtoya itekiyo (Juan 17:4). Kichiuak nejon keman kiteixmatiltij iTekiuajyo Dios (Luc. 4:43). Uan no kinmachtij itatojtokakauan maj kitataujtianij Dios maj uiki nejon Tekiuajyot (Mat. 6:10). Jesús yeskia Tekiuaj satepan, yejua ika uelik kiniluij akin kiixnamikiaj: “Itekiuajyo Dios yetok tatajko kampa nanmoajsij” (Luc. 17:21TNM). Satepan, itech youak achto ke momikiliskia, kichiuak se netenkaualis iniuan itatojtokakauan keman kiniluij ke pouiskiaj itech se tekiuajyot. Nejin kijtosnekia ke sekin imomachtijkauan akin amo kikauayaj iuan tekiuajtiskiaj itech iTekiuajyo Dios (xikonixtajtolti Lucas 22:28-30).

17. 1) ¿Keniuj Jesús peuak taixyekana itech yekinika siglo? 2) ¿Toni monekia kichias Jesús?

17 ¿Kemanian Jesús mochiuaskia Tekiuaj itech iTekiuajyo Dios? Ika tein panok kinextia ke amo mochiuak tekiuaj niman keman kichiuak netenkaualis iniuan imomachtijkauan. Mostika tiotak kimiktijkej uan imomachtijkauan momoyaujkej (Juan 16:32). Sayoj ke ijkon kemej achto miakpa panok, Jiova kisentokaya katka taixyekankej. Eyi tonal satepan, Dios kiajokuik iKonetsin, uan itech Pentecostés xiuit 33, Jesús peuak kiixyekana nechikol oso oloch tokniuan taixpejpenalmej (Col. 1:13). Sayoj ke monekia mochias seki xiujmej uan ijkon senkis taixyekanaskia itech taltikpak kemej ‘tekonetsin’ tein moijtojka ualaskia. Jiova kiiluij: “Ximoseui noyekmakopa hasta maj nikintali akin mitstauelitaj kemej mometstapech” (Sal. 110:1).

MAJ TIKUEYICHIUAKAN TEKIUAJ AKIN AMO KIPIA TAMILIS

18, 19. 1) ¿Toni techolinia maj tikchiuakan? 2) ¿Toni tikitaskej itech okse tamachtilis?

18 Itech miak xiujmej tein panouanij, itanauatil Jiova kemej tekiuaj kiixnamikinij ne iluikak uan nikan taltikpak. Sayoj ke amo keman kisenkauak itanauatil kemej ueyi taixyekankej: nochipa yejuatsin taixyekanak. Uan kemej tePopaj tetasojtakej, kinpaleuij uan kinyekpiak itekitikauan tatakamatinij kemej Noé, Abrahán uan David. ¿Melauj ke nejon techolinia maj timokauakan maj techyekana uan maj timotokikan iuan toTekiuaj?

19 Sayoj ke ¿keniuj axkan Jiova mochiuani Tekiuaj? ¿Keniuj uelis tiknextiskej ke nochipa tiknekij maj techyekana iTekiuajyo uan timochiuaskej tiikoneuan akin amo kipiaj tajtakol akin pouij itech ichankauan tein moajsij iluikak uan taltikpak? ¿Toni yekmelauj titajtantokej keman tikijtouaj “Maj uiki motekiuajyo”? Nejin netajtanilmej monankilis itech okse tamachtilis.