1, 2. a) Mitkä sanat Salomo henkeytettiin kirjoittamaan nuorille? b) Miksi Salomon neuvo kiinnostaa myös yli 50-vuotiaita kristittyjä?

KUNINGAS SALOMO henkeytettiin kirjoittamaan nuorille seuraavat sanat: ”Muistahan Suurta Luojaasi nuoren miehuutesi päivinä, ennen kuin onnettomat päivät alkavat tulla.” Mitä ovat nämä ”onnettomat päivät”? Salomo kuvaili runollisesti vanhuuden vaivoja: kädet vapisevat, jalat horjuvat, hampaat käyvät vähiin, näkö heikkenee, kuulo huononee, hiukset harmaantuvat ja ruumis painuu kumaraan. Kenenkään ei tulisi tieten tahtoen lykätä Jehovan palvelukseen ryhtymistä tuohon elämänvaiheeseen. (Lue Saarnaajan 12:1–5.)

² Monilla viisissä-kuusissakymmenissä olevilla ja sitä vanhemmillakin kristityillä on edelleen paljon tarmoa. Vaikka heidän hiuksensa ovatkin saattaneet hieman harmaantua, heidän terveytensä ei todennäköisesti ole vielä heikentynyt Salomon kuvailemalla tavalla. Voisivatko nämä veljet ja sisaret hyötyä nuorille annetusta henkeytetystä neuvosta ”muistaa Suurta Luojaansa”? Mitä tämä neuvo merkitsee?

3. Mitä sisältyy Suuren Luojamme muistamiseen?

 ³ Vaikka olisimme palvelleet Jehovaa jo monia vuosia, meidän on hyvä pysähtyä aika ajoin miettimään arvostavasti Luojamme suuruutta. Eikö elämä herätäkin meissä kunnioittavaa pelkoa? Se on suunniteltu niin hienosti, että se ylittää ihmisen ymmärryksen. Koska Jehova on luonut monenlaista hyvää, meillä on yllin kyllin mahdollisuuksia nauttia elämästä. Kun tarkastelemme Jehovan luomakuntaa, opimme arvostamaan hänen rakkauttaan, viisauttaan ja voimaansa yhä enemmän. (Ps. 143:5.) Suuren Luojamme muistamiseen sisältyy kuitenkin myös se, että mietimme velvollisuuksiamme häntä kohtaan. Tällainen pohdiskelu varmasti vahvistaa päätöstämme ilmaista kiitollisuutemme Luojaa kohtaan ja tehdä kaikkemme hänen palveluksessaan niin kauan kuin elämme. (Saarn. 12:13.)

4. Mitä kysymystä kokeneet kristityt voisivat miettiä ja miksi?

⁴ Jos sinulle on karttunut kymmenien vuosien elämänkokemus, mietittävänäsi on tärkeä kysymys: miten käytän elämäni nyt, kun minulla vielä on jonkin verran voimaa ja tarmoa? Kokeneena kristittynä sinulla on edessäsi tilaisuuksia, jotka eivät ole avoinna kaikille. Voit puhua nuoremmille siitä, mitä olet oppinut Jehovasta. Voit vahvistaa toisia kertomalla kokemuksia, joita olet saanut palvellessasi Jumalaa. Kuningas Daavid rukoili, että hänen olisi mahdollista toimia näin. Hän kirjoitti: ”Oi Jumala, sinä olet opettanut minua nuoruudestani asti – –. Älä jätä minua, oi Jumala, vanhana ja harmaapäisenäkään, ennen kuin saan kertoa käsivarrestasi seuraavalle sukupolvelle, väkevyydestäsi kaikille tuleville.” (Ps. 71:17, 18.)

5. Miten vanhemmat kristityt voivat jakaa toisille sitä, mitä he ovat oppineet?

⁵ Miten voisit jakaa vuosien mittaan hankkimaasi viisautta toisille? Entä jos kutsuisit nuorempia Jumalan palvelijoita kotiisi nauttimaan rakentavasta yhdessäolosta? Voisitko pyytää heitä kanssasi sananpalvelukseen ja antaa heidän nähdä, millaista iloa saat Jehovan palvelemisesta? Muinoin elänyt Elihu sanoi: ”Päivien pitäisi puhua, ja vuosien paljouden tulisi tehdä viisaus tunnetuksi.” (Job 32:7.) Apostoli Paavali kehotti kokeneita kristittyjä naisia rohkaisemaan toisia sanoillaan ja esimerkillään. Hän kirjoitti: ”Olkoot iäkkäät naiset – – hyvän opettajia.” (Tit. 2:3.)

6. Miksi kristittyjen, joilla on vuosikymmenten kokemus, ei tulisi aliarvioida kykyjään ja mahdollisuuksiaan?

⁶ Jos olet kokenut kristitty, sinulla on monenlaisia kykyjä ja mahdollisuuksia. Mitä kaikkea sellaista ymmärrät nykyään, mistä sinulla ei ollut tietoa 30 tai 40 vuotta sitten? Olet taitava soveltamaan Raamatun periaatteita käytäntöön. Pystyt epäilemättä kertomaan Raamatun totuudesta sydämeen vetoavalla tavalla. Jos olet vanhin, osaat auttaa veljiä, jotka ottavat jonkin harha-askeleen (Gal. 6:1). Olet saattanut oppia, miten valvoa seurakunnan toimintaa, konventin osastoja tai valtakunnansalien rakennustyömaita. Ehkä tiedät, kuinka kannustaa lääkäreitä hoitamaan potilaita ilman verensiirtoja. Vaikka olisit oppinut totuuden vasta äskettäin, sinulle on karttunut arvokasta elämänkokemusta. Jos olet esimerkiksi kasvattanut lapsia, olet saanut paljon käytännöllistä viisautta. Vanhemmat kristityt pystyvät rohkaisemaan suuresti Jehovan kansaa opettamalla, ohjaamalla ja vahvistamalla veljiä ja sisaria. (Lue Jobin 12:12.)

7. Mitä hyödyllistä valmennusta vanhemmat kristityt voivat antaa nuoremmille?

 ⁷ Miten voisit käyttää kykyjäsi ja mahdollisuuksiasi entistä täydemmin? Kenties voisit näyttää nuoremmille, miten aloittaa ja johtaa raamatuntutkisteluja. Jos olet sisar, pystyisitkö esittämään nuorille äideille ehdotuksia siitä, miten huolehtia hengellisistä toimista samalla kun hoitaa pieniä lapsia? Jos taas olet veli, voisitko opettaa nuoria veljiä pitämään puheita innostuneesti ja saarnaamaan hyvää uutista tehokkaammin? Mitäpä jos näyttäisit heille, millaisia vierailuja teet iäkkäiden veljien ja sisarten luokse rohkaistaksesi heitä hengellisesti? Vaikka et olisikaan fyysisesti yhtä voimakas kuin ennen, sinulla on erinomaisia tilaisuuksia valmentaa nuorempia. Jumalan sanassa todetaan: ”Nuorten miesten kauneutena on heidän voimansa, ja vanhojen miesten komeutena on heidän harmaapäisyytensä.” (Sananl. 20:29.)

8. Mitä apostoli Paavali teki myöhemmällä iällä?

⁸ Apostoli Paavali käytti täysin hyväkseen mahdollisuutensa palvella Jumalaa myöhemmällä iällä. Kun hän vapautui vankilasta Roomassa noin vuonna 61, hänellä oli takanaan vuosikausien kuluttava lähetyspalvelus ja hän olisi voinut jäädä saarnaamaan tuohon suureen kaupunkiin. (2. Kor. 11:23–27.) Sikäläiset veljet olisivat epäilemättä arvostaneet hänen tukeaan. Paavali kuitenkin ymmärsi, että tarvetta oli vieläkin enemmän muissa maissa. Timoteus ja Titus seuranaan hän palasi lähetystyöhön ja matkusti Efesokseen, sitten Kreetaan ja luultavasti Makedoniaan (1. Tim. 1:3; Tit. 1:5). Emme tiedä, kävikö hän Espanjassa, mutta se oli hänen suunnitelmissaan (Room. 15:24, 28).

9. Todennäköisesti milloin Pietari muutti tarvealueelle? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

⁹ Apostoli Pietari on saattanut olla yli 50-vuotias muuttaessaan alueelle, jolla tarvittiin apua. Miksi päättelemme näin? Jos Pietari oli suunnilleen saman ikäinen tai ehkä vähän vanhempi kuin Jeesus, hän olisi ollut noin 50-vuotias, kun hän ja muut apostolit kokoontuivat Jerusalemissa vuonna 49 (Apt. 15:7). Jonkin aikaa tämän kokouksen jälkeen Pietari muutti Babyloniin, varmastikin saarnatakseen tuon alueen suurelle juutalaisväestölle (Gal. 2:9). Hän asui siellä kirjoittaessaan ensimmäisen henkeytetyn kirjeensä noin vuonna 62 (1. Piet. 5:13). Muuttaminen vieraaseen maahan voi olla haastavaa, mutta Pietari ei antanut ikääntymisen riistää iloa, jota kaikkensa tekeminen Jehovan palveluksessa tuottaa.

10, 11. Millaisia kokemuksia eräs tarvealueelle muuttanut pariskunta on saanut?

¹⁰ Nykyään monet yli 50-vuotiaat kristityt huomaavat, että heidän olosuhteensa ovat muuttuneet ja että he pystyvät palvelemaan Jehovaa uusilla tavoilla. Jotkut ovat muuttaneet tarvealueelle. Esimerkiksi Robert kirjoittaa: ”Noin 55-vuotiaina vaimoni ja minä tajusimme, millaisia tilaisuuksia edessämme oli. Ainoa poikamme oli lähtenyt kotoa, meillä ei enää ollut huolenpitoa kaipaavia ikääntyviä vanhempia, ja olimme saaneet pienen perinnön. Laskin, että talomme myyntihinnalla voisimme maksaa pois asuntolainan ja tulla toimeen, kunnes alkaisin saada eläkettä. Olimme kuulleet, että Boliviassa oli monia, jotka halusivat tutkia Raamattua, ja että elinkustannukset olivat alhaiset. Niinpä päätimme muuttaa sinne. Meidän ei ollut helppo sopeutua uuteen kotiimme, koska kaikki oli aivan erilaista kuin mihin olimme tottuneet Pohjois-Amerikassa. Ponnistelumme kuitenkin palkittiin runsain määrin.”

¹¹ Robert jatkaa: ”Nyt koko elämämme keskittyy seurakunnan toimintaan. Jotkut, joiden kanssa olemme tutkineet Raamattua, ovat menneet kasteelle.  Muuan perhe, jolle johdimme tutkistelua, elää vaatimattomissa oloissa monen kilometrin päässä sijaitsevassa kylässä. Joka viikko he kuitenkin tulevat vaikean matkan takaa kaupunkiin kokouksiin. Olemme todella iloisia nähdessämme, että perhe on edistynyt hyvin ja että vanhin poika on jopa aloittanut tienraivauksen.”

12, 13. Miten eräs aviopari alkoi palvella Jehovaa uusilla tavoilla eläkeiässä?

¹² Vieraskieliset seurakunnat ja ryhmät voivat hyötyä suuresti vanhempien veljien ja sisarten esimerkistä. Tällaisella alueella työskenteleminen voi sitä paitsi olla hyvin nautittavaa. Esimerkiksi Brian kirjoittaa: ”Minun ja vaimoni elämässä alkoi verkkainen vaihe täytettyäni 65 vuotta, joka on Britanniassa eläkeikä. Lapsemme olivat lähteneet kotoa, emmekä juuri löytäneet kiinnostuneita, joille johtaa raamatuntutkisteluja. Sitten tapasin nuoren kiinalaismiehen, joka oli tutkijana paikallisessa yliopistossa. Kutsuimme hänet kokoukseemme, ja ryhdyin tutkimaan hänen kanssaan Raamattua. Muutaman viikon kuluttua kokouksissa alkoi käydä myös hänen kiinalainen kollegansa. Kaksi viikkoa myöhemmin tuli vielä kolmas ja sitten neljäs kiinalainen.”

¹³ ”Viidennen kiinalaisen tutkijan pyydettyä raamatuntutkistelua oivalsin, ettei minun tarvitse jäädä eläkkeelle Jehovan palveluksesta vain koska olen 65-vuotias. Niinpä kysyin pari vuotta nuoremmalta vaimoltani, haluaisiko hän opiskella kiinaa. Ryhdyimme kuuntelemaan kielikasetteja. Siitä on nyt kymmenen vuotta. Palvelus vieraskielisellä kentällä sai meidät tuntemaan itsemme taas nuoriksi. Tähän mennessä olemme tutkineet Raamattua 112 kiinalaisen kanssa! Useimmat heistä ovat käyneet kokouksissa, ja yksi heistä palvelee nykyään tienraivaajana.”

14. Mistä vanhemmat kristityt voivat olla onnellisia, ja miten Paavalin esimerkki rohkaisee heitä?

¹⁴ Vaikka monet yli 50-vuotiaat kristityt pystyvät tekemään jotain uutta  Jehovan palveluksessa, kaikki eivät pysty. Joillakuilla on huono terveys, kun taas jotkut huolehtivat ikääntyvistä vanhemmista tai heillä on lapsia elätettävänään. Voit olla onnellinen tietäessäsi, että Jehova arvostaa kaikkea, mitä teet hänen palveluksessaan. Älä siis turhaudu siitä, mikä ei ole sinulle mahdollista, vaan nauti siitä, mikä on. Mietihän apostoli Paavalin esimerkkiä. Hän oli vuosikausia kotiarestissa eikä pystynyt jatkamaan lähetysmatkojaan. Mutta aina kun hänen luonaan kävi ihmisiä, hän puhui heille Raamatusta ja vahvisti heidän uskoaan. (Apt. 28:16, 30, 31.)

15. Miksi iäkkäitä kristittyjä pidetään suuressa arvossa?

¹⁵ Jehova arvostaa myös sitä, mitä korkeaan ikään päässeet voivat tehdä hänen palveluksessaan. Vaikka Salomo sanoikin, etteivät vanhuuden onnettomat päivät terveysongelmineen ole elämän parasta aikaa, Jehova antaa arvoa sille, mitä iäkkäät kristityt tekevät ylistääkseen häntä. (Luuk. 21:2–4.) Seurakunnat arvostavat kauan palvelleiden jäsentensä uskollista esimerkkiä.

16. Mikä ei todennäköisesti ollut mahdollista iäkkäälle Annalle, mutta millä tavoin hän pystyi palvomaan Jumalaa?

¹⁶ Raamatussa kerrotaan iäkkäästä Annasta, joka jatkoi uskollisesti Jehovan ylistämistä vanhuuden päivinään. Jeesuksen syntyessä hän oli 84-vuotias leski. Hän ei todennäköisesti elänyt niin pitkään, että olisi voinut ryhtyä Jeesuksen seuraajaksi, tulla voidelluksi pyhällä hengellä tai saarnata Valtakunnan hyvää uutista. Anna kuitenkin teki iloisin mielin sen minkä voi. ”Hän ei ollut koskaan poissa temppelistä ja suoritti pyhää palvelusta yötä päivää.” (Luuk. 2:36, 37.) Kun pappi suitsutti temppelissä joka aamu ja ilta, Anna oli esipihassa paikalle tulleen väkijoukon mukana rukoilemassa hiljaa ehkä noin puolen tunnin ajan. Nähdessään vastasyntyneen Jeesuksen hän alkoi ”puhua lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapautusta” (Luuk. 2:38).

17. Miten voisimme auttaa iäkkäitä ja heikkokuntoisia kristittyjä olemaan mukana tosi palvonnassa?

¹⁷ Meidän tulisi nykyään auttaa valppaasti iäkkäitä ja heikkokuntoisia kristittyjä. Jotkut haluaisivat hartaasti olla läsnä seurakunnan kokouksissa ja konventeissa mutta pääsevät niihin vain harvoin. Joissakin paikoissa seurakunnat huolehtivat rakkaudellisesti siitä, että tällaiset iäkkäät voivat kuunnella kokousten ohjelmaa puhelimitse. Toisaalla tämä ei ehkä ole mahdollista. Ne kristityt, jotka eivät pääse kokouksiin, voivat joka tapauksessa osaltaan tukea tosi palvontaa. He voivat esimerkiksi rukouksillaan myötävaikuttaa kristillisen seurakunnan menestykseen. (Lue psalmi 92:13, 14.)

18, 19. a) Millä tavoin iäkkäät kristityt voivat olla toisille suureksi rohkaisuksi? b) Ketkä voivat noudattaa kehotusta ”Muistahan Suurta Luojaasi”?

¹⁸ Iäkkäät veljet ja sisaret eivät ehkä aina tajuakaan, miten suureksi rohkaisuksi he ovat. Vaikka esimerkiksi Anna kävi uskollisesti temppelissä vuosikausia, hän ei luultavasti osannut aavistaa, että hänen esimerkkinsä rohkaisisi toisia vielä satojen vuosien kuluttua. Kertomus Annan rakkaudesta Jehovaan tallennettiin Raamattuun. Epäilemättä muisto sinun rakkaudestasi Jumalaan tallentuu uskonveljiesi sydämeen. Ei ihme, että Jumalan sanassa todetaan: ”Harmaapäisyys on kauneuden kruunu, kun se saadaan vanhurskauden tiellä.” (Sananl. 16:31.)

¹⁹ Sillä, mitä kukin meistä voi tehdä Jehovan palveluksessa, on rajansa. Mutta jos sinulla on vielä jonkin verran voimia ja tarmoa, suhtaudu vakavasti henkeytettyyn kehotukseen: ”Muistahan Suurta Luojaasi – – ennen kuin onnettomat päivät alkavat tulla.” (Saarn. 12:1.)