Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS ITECH IPEUJYAN AMAIX

Neteuilis tein senkis kipatak taltikpak

Neteuilis tein senkis kipatak taltikpak

Kemej se ciento xiujmej achto, miakej telpochmej kiskej ininchan kampa kuali moajsiaj uan yajkej neteuilis. Ika nochi ininyolo nejnenkej porin kitelpaleuiayaj ininaltepeuj. Itech xiuit 1914, se akin kayot Estados Unidos akin no moajsia itech neteuilis, kijkuiloj: “Niyolpaki uan niktelchia kuali tonalmej tein ualaskej”.

Sayoj ke nejon yolpakilis niman tamik uan peuak tekokojkayot. Amo akin kinemilij ke tateuianij miak xiujmej moajsiskiaj kampa sokitaj itech talmej tein pouij Bélgica uan Francia. Ijkuak, nejon taixnamikilis kitokaytijkej Ueyi Neteuilis. Axkan tikixmatij kemej Yekinika Neteuilis tein Mochiuak itech Nochi Taltikpak.

Nejon neteuilis yekmelauj katka ueyi porin tel miakej kinijtakoj. Moixejekoua ke diez millones mikkej uan veinte millones kipolojkej se taman ininnakayo. Uan no porin kipiakej uejueyi nepololmej. Tekiuanij akin pouiaj Europa amo uelik kichiujkej maj kuejmolmej tein onkaya itech uejueyi altepemej amo kiualkuini se neteuilis itech nochi taltikpak. Uan tein okachi amo kuali, Ueyi Neteuilis tel taijtakoj uan hasta axkan tikmachiliaj tein kiualkuik.

NEPOLOLMEJ TEIN KICHIUAK MAJ AMO TAKUAUJTAMATIKANOK

Yekinika Neteuilis tein Mochiuak itech Nochi Taltikpak peuak porin amo kuali taixejekojkej. Itech verano xiuit 1914, keman ayamo onkaya kuejmolmej, se amaix kijtoua ke taixyekananij tein pouiaj Europa “kemej yeskia kochtoyaj keman nejnemiaj itech se ojti tein kinuikaya tatenoj kampa tel uejkapan”. (The Fall of the Dynasties—The Collapse of the Old Order 1905-1922.)

Itech sayoj seki semanas, ijkuak kimiktijkej se ueyichiujkej kayot Austria, kichiuak maj uejueyi tekiuajyomej tein pouij Europa kipeualtianij se neteuilis tein amo akin kinekia. Keman peuak neteuilis, kitajtanijkej tekiuaj ompa Alemania: “¿Toni panok?”. Yejua tanankilij ika tayokol: “No niknekiskia nikmatis”.

Taixyekananij akin kiixpejpenkej kichiuaskej tein kichiuak maj peua neteuilis, nion kinemiliayaj toni tein amo kuali kiualkuiskia. Sayoj ke tateuianij tein moajsiaj kampa moixnamikiaj iniuan oksekin, niman kiitakej tein melauak panok: tekiuanij amo yekmelauj kinpaleuijkej, tayekananij itech taneltokalis kinkajkayaujkej, uan akin kinyekanaya kemej tateuianij kintemaktij. ¿Keniuj?

Tekiuanij amo yekmelauj kinpaleuijkej, tayekananij itech taneltokalis kinkajkayaujkej, uan akin kinyekanaya kemej tateuianij kintemaktij

Tekiuanij kiyekijtojkej ke neteuilis tapaleuiskia maj motayektali nikan taltikpak. Akin tekiuajtia ompa Alemania kijtoj: “Titateuiaj porin tikpaleuiaj maj amo poliui tein kiualkuik tekitiloyamej, uan amo tikpoloskej tein techkauilijkej touejkaujtatuan uan uelis tikchiaskej tein kuali”. Woodrow Wilson akin tekiuajtia Estados Unidos, kiteixmatiltij se tanemilil tein motelixmatik uan kichiuak maj kichiakan tein kuali. Kijtoj ke neteuilis kichiuaskia maj “mopoujkaita tekiuaj tein kiixtaliaj”. Uan ompa Gran Bretaña, taltikpakneminij kineltokakej ke yeskia se neteuilis tein kitamiskia nochi neteuilismej. ¡Semi mopolojtoyaj!

Tayekananij itech taneltokalis senkis kipaleuijkej neteuilis. Amaix The Columbia History of the World kinextia ke “akin kiyekpiaj itajtol Dios yejuan akin yekinika mokuikatijkej tein ika kipaleuijkej neteuilis. Uejueyi neteuilis kichiuak maj onkani chikauak netauelitalis”. Yejuan amo kitamijkej netauelitalis ta kiiskaltijkej. Amaix La historia del cristianismo kinextia ke “taixyekananij itech taneltokalis kinextijkej ke amo ueliaj, uan miakpa, amo kinekiaj tayolchikauaskej maj kitayekanaltikan inintaneltokalis uan maj amo ininaltepeuj. Miakej kinemilijkej kichiuaskej tein amo kinouijmakaskia uan kitayekanaltijkej altepet ijkon kemej taneltokalis. Tateuianij taneltokanij itech nochi taneltokalismej kinyolchikaujkej maj momijmiktianij itokaykopa IninTemakixtijkauj”.

Akin kinixyekanayaj tateuianij kijtojkej ke amo ouij tataniskiaj, sayoj ke amo panok nejon. Niman satepan, tateuianij uejkauak moteuijtoyaj kampa miakej mikiaj uan tel miakej tateuianij kipanokej, kemej kijtoj se tajkuilojkej, “xa tein okachi ueyi uan tein tel amo kuali moujkayot uan tajyouilis tein kipanouanij taltikpakneminij”. Maski tel miakej kinmiktijkaj, akin kinyekanayaj tateuianij kisentokayaj kintitaniaj maj kinixnamikitij akin tatsakuayaj ika alambre de pua uan tateuiayaj ika metralleta. Yejua ika miakej kinixnamikkej inintayekankauan.

¿Keniuj kinijtakoj taltikpakneminij nejon neteuilis? Itech se amaix ixnesi tein kijtoj se akin makisak itech nejon taixnamikilis: “Neteuilis [...] kinijtakoj itech inintanemilil uan inintachiualis tein nemij axkan”. Kemaj, uejueyi tekiuajyomej ixpoliujkej, uan nejon tel amo kuali taixnamikilis ika peuak se ciento xiujmej keman okachi toyauini esti. Itech xiuit 1914, okachi peuak moita ke kinixnamikij tekiuanij uan okseki taman kemej nejon.

¿Keyej peuak moita okachi ouijkayot satepan ke panok nejon neteuilis? ¿Sayoj katka se ueyi nepolol? ¿Toni kinextiaj tanankililmej ika tein panos satepan?