Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Kunjamsa Diosar kusisit chuymamp serviskaksna

Kunjamsa Diosar kusisit chuymamp serviskaksna

‘Maynejj walja maranaka jakchini ukasa, taqe ukanakampejj kusisiñapawa.’ (ECL. 11:8)

1. ¿Jehová Diosan kuna bendicionanakapas kusisit jakasiñatak yanaptʼistu?

JEHOVÁ DIOSAJJ kusisit jakasiñaswa muni, ukatakejj walja bendicionanak churistu ukanakaw kusisit jakasiñatakejj yanaptʼistu. Ukanakat mayajj jakañawa. Ukhamasti jakäwisan Jehová Diosar jachʼañchañasäspawa, kunattejj Jupaw cheqa yupaychäwir apanistu (Sal. 144:15; Juan 6:44). Jehová Diosajj munasipjjämawa sasaw sistu ukat Jupar yupaychañan aguantañatakis yanaptʼarakistuwa (Jer. 31:3; 2 Cor. 4:16). Ukhamarus mä paraisonksnas ukhamawa, kunattejj Bibliat apstʼat walja qellqatanakaw utjistu ukat munasir jilat kullakanakas utjarakistuwa. Ukat jutïritak mä suytʼäwiw utjarakistu.

2. ¿Kuna amuyunakar saykatañatakis Diosan yaqhep servirinakapajj chʼamachasipjje?

2 Ukanakas kusisit jakasiñatak yanaptʼkchejja, Diosat jan jitheqtir servirinakat yaqhepajja, jupanakpachpat jan wali amuyunakar saykatañatakiw chʼamachasipjje. Jehová Diosajj janis jupanakar askit uñjkaspa ukat Jupar yupaychapki ukajj janis askïkaspa ukhamwa amuyasipjje. Khitinakatï ukham amuyunakamp aynachtʼapki ukanakajja, ‘walja maranakaw’ jakasiñäni siski ukajj janis cheqäkaspa ukham amuyapjjaspa. Jupanakatakejj jakäwejj chʼamak urunakäkaspas ukhamawa (Ecl. 11:8).

3. ¿Kunatsa jan wali amuyunak amuyañajj utjaspa?

 3 ¿Kunatsa uka amuyunakamp apayasipjje? Inas kuntï suyapkäna uk jan phoqasir uñjapjjchi, jan kʼumaräjjapjjchi jan ukajj chʼuymanëjjapjjchi (Sal. 71:9; Pro. 13:12; Ecl. 7:7). Ukampis kʼarintasir chuymanïtas taqeniw amtañasa, ukat Diosajj sums uñjkchistojja, chuymasajj juchañchistaspawa (Jer. 17:9; 1 Juan 3:20). Supayajj ina chʼusatwa Diosan servirinakaparojj kʼarinti. Ukat kunjamtï Supayajj amuyki ukham amuyapki ukanakajja, Dios nayraqatan janis kunatakis askïksna ukham amuyañasatakiw jan iyawsäwini Elifaz chachjam chʼamañchtʼapjjestaspa. Kunjamtï Job tiempon ukajj jan cheqäkänjja, jichhajj ukhamarakiwa (Job 4:18, 19).

4. ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

4 Biblianjja, Jehová Diosajj khitinakatï ‘chʼamak cheqawjanakan sarnaqapki’ ukanakamp chikäskaniwa sasaw qhanañchi (Sal. 23:4). Mä toqetjja, Arup toqew yanaptʼi. Bibliajj chʼamaniwa “kunanakatejj chʼamanïki ukanakar tukjañataki”, ukanak taypinkiw jiwaspachpat jan wali amuyunakajja (2 Cor. 10:4, 5). Ukhamajja, kunjamsa Bibliajj kusisit chuymanïñataki ukat ukham chuymanïskakiñatak yanaptʼistaspa uk yatjjatañäni. Ukaw jiwaspachparu ukat mayninakar chʼamañchtʼañatak yanaptʼistani.

BIBLIAJJ KUSISIT CHUYMANÏÑATAKIW YANAPTʼISTU

5. ¿Kuna toqet yantʼasiñas kusisit chuymamp serviñatak yanaptʼistaspa?

5 Apóstol Pablojj kunanakas kusisit chuymanïñatak yanaptʼistaspa uk mä qawqha toqenakatwa uñachtʼayäna. Jupajj Corinto markankir tamarojj akham sasaw chʼamañchtʼäna: “Jumanakpacharak yantʼasipjjam, iyawsañanakamanjja” sasa (2 Cor. 13:5). ‘Iyawsäwi’ siski ukajja, kuntï cristianonakjamajj Bibliat yateqktan taqe uka yatichäwinakawa. Ukat ‘iyawsäwis’ yantʼasiñatakisa ukat uñachtʼayañatakisa, arunakasasa ukat luratanakasas ukarjamäskiti ukwa uñakipasiñasa. Ukampis janiw kuntï phoqerjamäktan ukak lurañasäkiti, jan ukasti kuntï cristianjamajj Bibliat yateqktan ukarjamaw sarnaqañasa (Sant. 2:10, 11).

6. ¿Kunatsa iyawsäwisan kunjamäsktansa uk uñakipasiñasa? (12 janankir foto uñjjattʼam.)

6 Awisajj inas iyawsäwis yantʼasiñat pächassna, yamas janiw ukarjam phoqkäti sas amuysna ukhajj jukʼampïspawa. Ukampis kuntï jiwaspachpat amuyktan ukat sipans kuntï Jehová Diosajj jiwasat amuyki ukaw jukʼamp wakiskirejja, kunattejj amuyunakasat sipansa, Jupan amuyunakapajj jukʼamp jachʼawa (Isa. 55:8, 9). Kunjamäskis servirinakapajj ukwa Jehová Diosajj uñakipi, ukampis janiw juchañchañatakïkiti, jan ukasti kunjam suma jaqëpjjesa uk uñjañataki ukat yanaptʼañatakiwa. ‘Iyawsäwisajj’ kunjamäskisa uk Diosan Arupamp yanaptʼayasis uñakipasktan ukhajja, kunjamtï Diosajj uñjkistu ukhamwa uñjasiñäni. Ukaw Diosatakejj janis askïksna ukham amuyunak jan amuyjjañatak yanaptʼistaspa, kunattejj Diosajj wali askit uñjistu sasaw Bibliajj qhanañchi. Ukham amuyañajja, kunjamtï mä chʼamak utar lupin qhanantaniñapatak cortinajj jistʼaraski ukhamäniwa.

7. Diosat jan jitheqtir servirinakat Biblian parlki ukajja, ¿kunjamsa yanaptʼistaspa?

7 ¿Kunjamsa uñakiptʼassna? Nayraqatjja, Bibliajj Diosat jan jitheqtir chacha warminakat parlki ukanakat lupʼiñawa. Kunjamantï jupanakajj jikjjatasipkäna ukhamanarakti jumajj jikjjatasta uk amuytʼam. Ukhaman jikjjatasisajj kunsa jumajj lurasmäna uk amuytʼarakim. Bibliamp yanaptʼayasisajj kunjamäsktansa iyawsäwisan uk yatiñatakejja, kimsa sarnaqäwinakat uñjañäni. Ukatsti ukarjamaw kusisit chuymamp Diosar serviskakïta.

PISIN JAKASIR VIUDA WARMI

8, 9. 1) ¿Kunjamansa pisinkir viuda warmejj uñjasïna? 2) ¿Kuna jan wali amuyunaksa viuda warmejj amuypachäna?

8 Jesusajj pisin jakasir mä viuda warmiruw Jerusalén templon uñjäna. Kuntï viuda warmejj lurkäna ukaw kuntï jan lurirjamäktan uk  jan lurkasas kusisit chuymanïskakiñatak yanaptʼistaspa (Lucas 21:1-4 liytʼañataki). Viuda warmejj kunjamansa jikjjatasïna uk amuytʼam: jupajj janiw chachapan jiwatapatak llakit uñjaskänti, jan ukasti religión pʼeqtʼirinakajj viudanakar yanaptʼañat sipansa, ‘viudanakan utanakapwa’ aparapjjäna (Luc. 20:47). Niyakejjay jupajj wali pisin jakaschïnjja, kuntï mä trabajirejj mä qawqha minutonakan qollq gankaspa ukwa templotak apäna.

9 Uka viuda warmejj pä jiskʼa qollqe irtʼatajj kunjamsa templon patiopar mantaski uk amuytʼam. ¿Chachapajj jakkäna ukhajj qawqsa apirïna ukat jichhajj qawqhaksa templotak apaski ukti lupʼiskpachäna? ¿Jupat nayra saririnakajj walja qollqe irantapkäna uk uñjasajj kʼumipjjetaniwa sispachänti? ¿Kuntï irantkä ukajj janiw kunatakis askïkaniti sasat amuypachäna? Ukhamsa amuykchispänjja, cheqa yupaychäwirojj kunampitï yanaptʼirjamäkäna ukampiw yanaptʼäna.

10. Viuda warmejj Jehová Diosatak wali askïtapjja, ¿kunjamsa Jesusajj uñachtʼayäna?

10 Viuda warmisa ukat kuntï churkäna ukas Jehová Diosatakejj wali askïnwa sasaw Jesusajj qhanañchäna. Ukat “aka pobre ijma warmejj taqet sipans jukʼamp jilwa churi” sasaw säna. Viuda warmejj pä jiskʼa qollqe churkäna ukajja, mayninakajj churapkäna ukampiw kitthapisjjäna, ukampis viuda warmin taqe chuyma churatapatwa Jesusajj jachʼañchäna. Templon qollqe katoqerinakat trabajipkäna ukanakajja, walja qollqe taypin uka pä jiskʼa qollqejj kunja askisa Jehová Diosatakejj uk janiw amuyapkpachänti. Ukampis Diosatakejj ukajj wali askïnwa, janiw kuns jaqenakajj amuyapjje jan ukajj kunsa viuda warmejj amuyi ukarjamäkänti. Uka sarnaqäwejja, ¿iyawsktan ukarjamäsktanti janicha uk uñakiptʼasiñatakejj yanaptʼistaspati?

¿Kunsa pisin jakasir viuda warmit yateqassna? (8 tʼaqat 10 tʼaqakam uñjjattʼäta)

11. ¿Kunsa viuda warmin sarnaqäwipat yateqsna?

11 Kunjamtï jikjjataskta ukajja janiw kuntï Jehová Diosatak lurañ munkta ukarjamäjjaspati. Yaqhep jilat kullakanakajj usut jikjjatasisina jan ukajj chuymanëjjasinwa mayninakjam walja tiempo jan yatiyirjamäpkiti. ¿Kuntï Diosatak lurapki ukajj janis walïkaspa ukham amuyapjjañapäspati? Jumatï wayn tawaqösksta jan ukajj kʼumaräskstajja, Diosan markapajj qawqha  horanaktï sapa mara Jupar yupaychañataki lurapki ukanakat sipansa, jukʼaksa lurkasma ukhamwa amuyasisma. Viuda warmin sarnaqäwipajja, Jehová Diosatak kuntï lurktan ukajj wali askïtapwa uñachtʼayistu, ukat jan walinakan uñjasktan ukhaw ukajj wal yanaptʼistu. Kunjamsa pasïr marajj Jehová Diosar yupaychawayta uk amuytʼam. Jehová Diosatak qawqha hortï irnaqtʼawaykta ukatakejja, ¿jukʼampit chʼamachasiwayta? Jumatï ukham lurstajja, kuntï uka horan lurawaykta uk Diosajj wali askitwa uñji, ukatjj janiw pächasiñamäkiti. Viuda warmjam kuntï Jehová Diosatak lurirjamäktan uk lurasajja, ‘iyawsäwisarjam’ luraskataswa uñachtʼayañäni.

“JAKAÑAJJ APAQJJETA”

12-14. 1) ¿Kunjamsa Eliasajj jikjjatasïna? 2) ¿Kunatsa Eliasajj wali llakit jikjjataspachäna?

12 Elías profetajj Jehová Diosar taqe chuymaw servïna ukat jukʼampiw jupar confiyarakïna. Ukampis wali aynachtʼat jikjjatasisajj jiwañwa Jehová Diosar mayïna, akham sasa: “¡Ukkhakëjjpan Tata! ¡Nayarojj jakañajj apaqjjeta, nayajj janiw ancha sumäkti awkinakajjata sipana!” (1 Rey. 19:4). Khitinakatï jan ukhamanakan uñjasipki ukanakajja, Elías chachajj ‘jan sum amuytʼasisas’ mayiskaspa ukham uñjapjjaspa (Job 6:3, NM). Ukampis kunjamtï jikjjataskäna ukajj cheqapunïnwa. Eliasan jiwañ munatapat Jehová Diosajj janiw coleraskänti. Jan ukasti yanaptʼänwa.

13 ¿Kunatsa Eliasajj ukham llakit jikjjatasïna? Uka nayrakiw jupajj mä milagro luräna, uk luratapaw Jehová Diosajj cheqpach Diosätap uñachtʼayäna. Milagro lurkän uka qhepatjja, Baal diosan 450 profetanakapaw jiwayatäpjjäna (1 Rey. 18:37-40). Diosan markapajj cheqa yupaychäwir kuttʼañapwa Eliasajj suypachäna, ukampis janiw ukarjam phoqaskänti. Jezabel qhoru warmejj profetar jiwayañ amtkäna uka yatiyäw apayäna. Jiwayatäñ yatisisajja, Eliasajj aynach toqeruw Judá marknam sarjjäna, mä chʼusa ukat jan wali cheqaru (1 Rey. 19:2-4).

14 Eliasajj sapak jikjjataskasajja, profetjam kuntï lurkäna ukajj inamayäkaspas ukham amuyäna. Jehová Diosarojj akham sänwa: “Nayajj janiw ancha sumäkti awkinakajjata sipana” sasa. Uka arunakampejj kunjamtï nayra awkinakapan chʼakhanakapajj ina chʼusar tukuskänjja, ukham inamayäkaspas ukham sañ munäna. Jupajj amuyuparjamakiw uñakipasitayna ukat luratapajj inamayäkaspas ukham amuyäna, mä arunjja, Jehová Diosatakisa ukat yaqhanakatakis janis akchʼas walïkaspa ukham amuyäna.

15. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Eliasar wali askit uñjaskakitap uñachtʼayäna?

15 Ukampis Taqe Chʼamani Diosajj janiw Eliasjam amuykänti. Eliasajj Dios nayraqatan wali askit uñjatakïskänwa. Ukatwa uka toqet jan pächasiñapatak Jehová Diosajj Eliasar chuymachtʼañapatak mä ángel khitäna. Ukat Jehová Diosajj Eliasar manqʼa ukat uma churäna ukhamat uka manqʼajj chʼama churañapataki, kunattejj pusi tunka urunakaw Horeb sat qollu aynach toqer puriñkam sarañapäna. Ukhamarus Eliasajj jupa sapakis Jehová Diosat jan jitheqtas yupaychkaspa ukham amuykän ukhajja, jan ukhamätapwa Diosajj uñachtʼayäna. Ukat Diosajj Eliasar yaqha luräwinakwa churäna, jupajj ukanak katoqtʼasïnwa. Eliasajj Jehová Diosan yanapapampejj walja askinakwa jikjjatäna, ukat wali chʼamañchtʼataw profetjam wasitat irnaqtʼjjäna (1 Rey. 19:5-8, 15-19).

16. ¿Kunjam toqenakatsa Jehová Diosajj chʼamañchtʼawaytam?

16 Eliasan sarnaqäwipaw kunjamäskis iyawsäwimajj uk uñakiptʼasiñamatak yanaptʼiristam ukat kusisit chuymampi serviskakiñatakis yanaptʼarakiristamwa. Nayraqatsti, kunapachatï jan walinakan jikjjatasiyäta ukhajja, kunjamanakatsa Jehová Diosajj yanaptʼawaytam ukanak amtam. Jan walin jikjjataskayät ukhajja, ¿mä irpir chuymaniti jan ukajj experienciani jilat kullakach yanaptʼawaytam? (Gál. 6:2.) Bibliasa, Bibliat apstʼat qellqatanakasa  ukat tantachäwinakas ¿ajay toqet chʼamañchtʼatäñatak yanaptʼawaytamti? Ukhamajj jumatï yanap katoqätajja, uka yanapajj Jehová Diosat jutatapwa amuyañama ukat Juparurakiw oración toqe yuspärañama (Sal. 121:1, 2).

17. ¿Kunsa Jehová Diosajj servirinakapat wali askit uñji?

17 Payïr toqetjja, jiwaspachpat jan wal amuyañajj pantjasiyistaspawa. Kunjamsa Diosajj uñjistu ukaw jukʼamp wakiskirejja (Romanos 14:4 liytʼañataki). Jehová Diosajj Jupat jan jitheqtas servitas wali askit uñji, janiw kunanaktï jikjjatktan ukarjam uñjkistuti. Ukhamarus Diosatak inas Eliasjam jukʼamp lurasksta ukampis janiw amuyaskasmati. Inas taman jilat kullakanakar yanaptʼawaysta. Ukat inas yaqhep jaqenakajj chʼamachasitamat cheqa yatichäwinak istʼawayapjjchi.

18. Jehová Diosajj kuna luräwinaktï churktam ukampejja, ¿kunsa uñachtʼaytam?

18 Kimsïr toqetsti, kuna luräwtï Jehová Diosajj churktam ukajja, Jupajj jumampïskatapwa uñachtʼayi (Jer. 20:11). Diosar servitamajj inamayäkaspas ukham amuyasina, jan ukajj Diosar yupaychañan kuna amtanïktatï uk jan jikjjatirjamätam amuyasisin inas aynachtʼat jikjjataschisma. Ukhamäkchi ukasa, jumajj mä aski luräwinïtawa, Diosan suma yatiyäwinakapa ukat Diosan sutipjjat yatiyaña. Diosat janipun jitheqtamti. Ukhamatwa Jesusan arupajj jumar phoqasispa, jupajj akham sänwa: “Mantanim ukatsti nayampirak kusisim” sasa (Mat. 25:23).

LLAKITAN DIOSAT ‘MAYISITAPA’

19. ¿Kunjamsa Salmo 102 qellqerejj jikjjatasïna?

19 Salmo 102 qellqerejj wali ‘llaktʼataw’ jikjjatasïna. Kunattejj jañchi toqetsa jan ukajj chuymapans aynachtʼataw uñjasïna, ukat jan waltʼäwinakar saykatañatakejj ‘jan chʼamani’ kunaw uñjasïna (Sal. 102, NM, jaljan pʼeqeñchäwiparjama). Jupajj jan waltʼäwinakapata ukat sapaki jikjjatasitapatwa ukham jikjjatasïna, ukwa arunakapat amuysna (Sal. 102:3, 4, 6, 11). Jehová Diosas jaytañ munkaspa ukham amuyäna (Sal. 102:10).

20. ¿Kunjamsa oración mayisiñajj jan wali amuyunakar saykatañatak yanaptʼiristam?

20 Ukhamäkchïnsa, Salmo qellqerejj Jehová Diosar jakkasin yupaychaskakisapänwa (Salmo 102:19-21 liytʼañataki). Kunjamtï Salmo 102 qellqatan uñjktanjja, ‘iyawsäwinkapki’ ukanakas llakimp aynachtʼata ukat tʼaqhesitaw uñjasipjjaspa. Salmo qellqerejj ‘uta patjjankir saparstʼat jamachʼjamaw’ jikjjatasïna, llakinakakis jupamp chikäkaspa ukhama (Sal. 102:7). Jumatï ukham jikjjatasïtajja, kunjamtï Salmo qellqerejj Jehová Diosar taqe chuyma mayisirïkäna, ukhamwa lurañama. Salmo qellqerin mayisitapajj jan wali amuyunakar saykatañatakiw yanaptʼiristam. Jehová Diosajj ‘apanukut jaqen mayisitap istʼaniwa, ruwtʼasitanakaparus jaysarakiniwa’ (Sal. 102:17). Diosan uka arsutapar confiyañamawa.

21. ¿Kunjamsa kusisit chuymanïñ jikjjatsna?

21 Kunjamsa kusisit chuymanïñ jikjjatasma uksa Salmo 102 qellqatajj qhanañcharakiwa. Salmo qellqerejj Jehová Diosampi sum apasitap yatisaw kusisitäna (Sal. 102:12, 27). Diosan markapajj jan walinakan uñjaskani ukhajja, Jehová Diosajj yanaptʼapuniniwa uk yatiñaw Salmo qellqerir chuymachtʼäna. Ukhamajj inas Diosar yupaychañan jukʼamp lurañ munsta, ukampis jan wali amuyunakaw jarktʼiristama, ukhamächi ukhajja, uka toqetwa Diosar mayisiñama. Janiw jan walinakan uñjasis chuymachtʼäwi katoqañatakik Diosar mayiñamäkiti, jan ukasti ‘Jehová Tatitun sutipat yatiyasiñapatakiw’ mayiñama (Sal. 102:20, 21).

22.  ¿Kunjamsa Jehová Diosar kusisiysna?

22 Cheqas Bibliaw iyawsäwisan kunjamäsktansa ukat Jehová Dios nayraqatan wali askit uñjatäsktanti janicha uk amuyañatak yanaptʼistani. Inas aka jan wali pachan jakkasajj chuymasan taqe jan wali amuyunaka ukat aynachtʼat jikjjatasktan ukanak jan apanukkchiñäniti. Ukampis Jehová Diosattï jan jitheqtkañänejja, Jupatakjamaw sarnaqañäni ukat wiñay jakañwa katoqarakiñäni (Mat. 24:13).