Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

Familiantin Diosta yupaychay ¿imaynapin aswan kusikunapaq kanman?

Familiantin Diosta yupaychay ¿imaynapin aswan kusikunapaq kanman?

Brasil nacionmanta taytan nin: “Estudiaspaqa manan reparaykupaschu horakunaq pasasqanta tukuy yuyaywan estudiasqaykurayku”, nispa. Japón nacionmanta taytan 10 watayoq churinmanta nin: “Estudiaspaqa kusisqan sientikun, chaymi mana reparanpaschu horatapas”, nispa.

Ichaqa manan llapa wawakunachu kusisqa kanku familiantin estudiasqankupi, wakinqa sayk’upunku iman. Togo nacionmanta taytaq nisqan hina “Jehová Diosta yupaychayqa manan sayk’unapaqchu kanan”. Chhayna kaqtinqa, yaqapaschá mana allintachu aparikushan. Ichaqa askha familiakunan repararqanku Diosta yupaychayqa ‘kusikuna p’unchay’ kasqanta Isaías libropi sábado p’unchaymanta nisqan hina (Is. 58:13, 14).

Cristiano tayta-mamakunan ninku wasipi thak-kay kaqtinqa llapanku kusisqa chay huñunakuypi kasqankuta. Tawa wawayoq Ralf iñiqmasin nin: “Familiantin Diosta yupaychaspaqa llapaykun rimayku, manataqmi huk estudio hinachu”, nispa. Ichaqa llapallanku kusisqa, tukuy yuyaywan kanankupaq hina chay estudiota ruwayqa sasan. Huk maman nin: “Familiantin Diosta yupaychay kusikunapaq kanantan munani, mayninpin ichaqa mana kallpay kanchu chay hinata ruwanaypaq”, nispa. ¿Imatan tayta-mamakuna ruwankuman wawakuna chay ch’isipi kusisqa kanankupaq?

MANAN KAQLLATACHU RUWANA

Alemania nacionmanta iskay wawayoq taytan nin: “Estudiaspaqa manan kaqllatachu  ruwana”, nispa. Iskay ususiyoq Natalia iñiqmasitaq nin: “Ñoqaykuqa manan kaqllatachu ruwayku, aswanpas hukniraykunamanta ruwanaykupaqmi yuyaykuyku”, nispa. Wakin familiakunaqa t’aqa-t’aqapin chay estudiota ruwanku. Brasil nacionmanta iskay wayna-sipas wawayoq Cleiton iñiqmasin nin: “Llapallaykun rimayku, manataq sayk’uykuchu”, nispa. Wakin wawakuna hatunña kanku wakintaq huch’uyllaraq chayqa, allinmi kanman iskayman estudiota t’aqay. Chay hinapin sapankata ima necesitasqanpipas allinta yanapankichis. Arí, tayta-mamakunaqa allintan qhawarinanku sapanka wawakuna imapi yanapana necesitasqankuta. Chaymi mayninpiqa cambiananku kanqa ima horapi estudianankuta imata estudianankutapas.

¿Imatan huk familiakuna ruwanku chay ch’isipi mana kaqllata estudianankupaq? Wakinqa Jehová Diosman takispan qallarinku. México nacionmanta Juanmi nin: “Takisqaykun yanapawanku thak kanaykupaq, hinaspapas estudiota ruwanaykupaqmi sonqoykuta sumaqta preparan”, nispa. Juanpa familianmi ñawpaqmantaña takikunata akllarin imatachus estudiananku kasqanman hina.

Sri Lanka

Wakin familiakunataqmi Bibliata kuska leenku. Chaypin Bibliapi pichus rimashasqanta hina sapankanku leenku. Japón nacionmanta taytan chay hina leeyta huknirayta qhawariq. Ichaqa iskaynin wawankunas kusikuqku paykunawan kuska chaykunata ruwaspa. Wakin familiakunataqmi Bibliapi leesqankuta actuanku. Sudáfrica nacionmanta iskay wawayoq Roger iñiqmasin nin: “Bibliata leespa imatapas mana reparasqaykutan paykunaqa reparanku”, nispa.

Sudáfrica

Wakin familiakunan Noepa arca ruwasqanta otaq Salomonpa yupaychana wasi ruwasqanta hina huch’uyllapi ruwanku. Chaykunata ruwanankupaqmi qelqakunata kusisqa t’aqwirinku. Asia cheqaspin phisqa watayoq wawa tayta-mamanwan, abuelanpiwan apóstol Pabloq viajasqanmanta huk pukllayta ruwarqanku. Wakin familiakunataqmi Éxodo qelqamanta huk pukllaykunata ruwarqanku. Togo nacionmanta 19 watayoq Donald waynan nin: “Hukniraykunamanta chay estudiota ruwasqaykun yanapawarqanku kusisqa kanaykupaq”, nispa. ¿Imakunatan ñoqanchispas ruwasunman chay ch’isipi familiantin Diosta yupaychaspa kusisqa kananchispaq?

Estados Unidos

ANCHA ALLINPUNIN PREPARAKUYQA

Chay estudiopaqqa llapankun ñawpaqmantaña preparakunanku, chhaynapin astawan yacharinqaku. Mayninpin wawakunaqa sayk’unqaku, chaymi taytaqa allinta yuyaykunan imatan estudianqaku chayta, allintataqmi preparakunan. Huk taytan nin: “Allinta preparakuqtiyqa sumaqtan estudiota apariyku”, nispa. Alemania nacionmanta taytataq ñawpaqmantaña familianman willan imakuna estudianankuta. Benín nacionpin huk tayta-mama soqta wawayoq kanku, paykunan mayninpi DVD nisqata qhawanku Familiantin Diosta Yupaychananku Ch’isipi. Chay tayta-maman ñawpaqmantaña wawankuman tapuykunata qonku, estudiaspanku allin preparasqaña kanankupaq. Arí, allin preparasqa kaqtinkuqa llapankun kusisqa kanku.

Ñawpaqmantaña imatachus estudianankuta yachaspaqa, semanantinmi chaykunamanta rimanqaku, chhaynapitaq kusisqa chay ch’isita suyanqaku. Hinaspapas sapankanku ima ruwanayoqpas kanqaku chayqa, paykunapas chay estudiota aparishankuman hinan sientikunqaku.

MANA P’ITIYTAN APARIKUNAN

Askha familiakunan sasachakunku sapa semana estudionkuta aparinankupaq.

Askha taytakunan ch’isiyaqta llank’ananku familiankuta uywanankupaq. México nacionmanta taytan, llank’ananman rinanpaq soqta horas tutamantanta wasinmanta lloqsin, pusaq horas tutatataq kutimpun. Mayninpitaq iñiq t’aqapi ima ruwaykunapas kasqanrayku familianwan estudiananta huk p’unchay aparin.

Chaywanpas kallpachakunanchismi mana p’itiyta chay estudionchista aparinanchispaq. Togo nacionmanta 11 watanpi kashaq Loïsmi nin: “Imaymana ruwanakuna kasqanraykun mayninpiqa tardeta qallariyku, ichaqa manan hayk’aqpas chay estudioykutaqa saqeykuchu”, nispa. Allinmi kanman semana qallariy p’unchaykunapi estudiota apariyqa, chay hinapi imapas kaqtinqa huk p’unchaypi aparinapaq, ichaqa chay semanallapi.

Familiantin estudiaspaqa Jehová Diostan yupaychashanchis. Chayrayku kallpachakusun llapa familianchis Jehová Diosta sapa semana ‘yupaychananpaq’ (Os. 14:2). Hinaspapas kallpachakunanchismi chay ch’isipi Jehová Diosta yupaychaspa kusisqa kananchispaq (Neh. 8:9, 10).