Skip to content

Skip to table of contents

Faka‘apa‘apa‘i ‘a e Kau Ta‘umotu‘a ‘i Homou Ha‘oha‘ongá

Faka‘apa‘apa‘i ‘a e Kau Ta‘umotu‘a ‘i Homou Ha‘oha‘ongá

“Te ke fakaʻapaʻapa kiate ia ʻoku motuʻa.”—LIV. 19:32.

1. Ko e hā ʻa e tuʻunga fakamamahi ʻoku fehangahangai mo e faʻahinga ʻo e tangatá he ʻahó ni?

NAʻE ʻikai ʻaupito loto ʻa Sihova ke faingataʻaʻia, hoko ʻo vaivai pea tupu ʻo motuʻa ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. Naʻá ne taumuʻá ke maʻu ʻe he tangatá mo e fefiné ʻa e moʻui haohaoa ʻi Palataisi. Ka ʻi he taimi ní “ko e fakatupú kotoa ʻoku nau hanganaki toʻe fakataha mo mamahi.” (Loma 8:22) ʻOkú ke pehē ʻoku fēfē ongoʻi ʻa e ʻOtuá ʻi heʻene vakai hifo ki he faingataʻaʻia ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ʻi he ngaahi nunuʻa fakamamahi ʻo e angahalá? ʻOku fakamamahi ke sio ki he faʻahinga taʻumotuʻa tokolahi ʻoku liʻaki ʻi he taimi ʻoku nau fiemaʻu lahi ange ai ʻa e tokoní.—Saame 39:5; 2 Tīm. 3:3.

2. Ko e hā ʻoku houngaʻia lahi ai ʻa e kau Kalisitiané ʻi he ʻi ai ʻa e faʻahinga taʻumotuʻa ʻi he ngaahi fakatahaʻangá?

2 ʻOku houngaʻia ʻa e kakai ʻa Sihová ʻi he ʻi ai ʻa e faʻahinga taʻumotuʻa ʻi he ngaahi fakatahaʻangá. ʻOku tau maʻu ʻaonga mei heʻenau potó, pea ʻoku tau loto ke muimui ʻi heʻenau faʻifaʻitakiʻanga ʻo e tuí. Ko e tokolahi ʻo kitautolu ʻoku tau kāinga mo e siʻi faʻahinga taʻumotuʻa ko ení. Neongo ia, pe ʻoku tau kāinga mo e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine taʻumotuʻá pe ʻikai, ʻoku tau loto ke fakapapauʻi ʻoku tokangaʻi lelei kinautolu. (Kal. 6:10; 1 Pita 1:22) ʻE ʻaonga kiate kitautolu kotoa ke sivisiviʻi ʻa e anga ʻo e ongoʻi ʻa e ʻOtuá fekauʻaki mo e kau taʻumotuʻá. Te tau toe lāulea ki he ngaahi fatongia ʻo e ngaahi mēmipa ʻo e fāmilí mo e fakatahaʻangá ki hono tokangaʻi ʻa siʻetau kau taʻumotuʻá.

“OUA NAA JIAKI AU”

3, 4. (a) Ko e hā ʻa e kole loto-moʻoni naʻe fai kia Sihova ʻe he tokotaha-tohi ʻo e Saame 71? (e) Ko e hā ʻe lava ke kole ʻe he kau mēmipa taʻumotuʻa ʻo e fakatahaʻangá ki he ʻOtuá ke ne faí?

3 ʻOku pehē ʻe he Saame 71:9 (PM): “Bea oua naa jiaki au i he aho o eku motua; oua naa liaki au oka mole iate au eku malohi.” ʻOku ngalingali ko Tēvita naʻá ne hiki ʻa e ngaahi leá ni. Naʻá ne tauhi ki he ʻOtuá ʻi he kotoa ʻene moʻuí, pea naʻe ngāueʻaki ia ʻe Sihova ke fai ʻa e ngaahi meʻa lalahi. (1 Sām. 17:33-37, 50; 1 Tuʻi 2:1-3, 10) Neongo naʻá ne fai ʻa e ngaahi meʻa lahi ʻaupito maʻa Sihova, naʻe hoko ʻa Tēvita ʻo motuʻa pea ongoʻi ʻa e fiemaʻu ke kole kia Sihova ke tokangaʻi iá.—Lau ʻa e Saame 71:17, 18.

4 ʻOku hangē ʻa e tokolahi ʻi he ʻahó ni ko Tēvitá. Neongo ʻoku nau hoholo ke motuʻa ange pea fehangahangai mo e “ngaahi ʻaho kovi,” ʻoku nau fai honau lelei tahá ke fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá. (Koh. 12:1-7) Ko e tokolahi ʻo kinautolu ʻoku ʻikai nai ke nau toe malava ke fai ʻa e meʻa naʻa nau fai ki muʻá, naʻa mo e ʻi he ngāue fakafaifekaú. Ka ʻe lava foki ke nau kole kia Sihova ke hokohoko atu ʻene tāpuakiʻi mo tokangaʻi kinautolú. ʻOku lava ke fakapapauʻi ʻe he faʻahinga taʻumotuʻa faitōnunga peheé ʻe tali ʻe he ʻOtuá ʻenau ngaahi lotú. ʻOku tau ʻiloʻi eni koeʻuhí naʻe fakamānavaʻi ʻe Sihova ʻa Tēvita ke lotu fekauʻaki mo e ngaahi hohaʻa ʻuhinga lelei peheé.

5. ʻOku anga-fēfē ʻa e ongoʻi ʻa Sihova fekauʻaki mo e faʻahinga taʻumotuʻa faitōnungá?

5 ʻOku fakamahuʻingaʻi lahi ʻe Sihova ʻa e faʻahinga taʻumotuʻa faitōnungá pea ʻamanekina ʻene kau sevānití ke fakaʻapaʻapaʻi kinautolu. (Saame 22:24-26; Pal. 16:31; 20:29) ʻOku pehē ʻe he Livitiko 19:32: “Te ke tuʻu ki ʻolunga ʻi he ʻao ʻo e ʻuluhinā, pea te ke fakaʻapaʻapa kiate ia ʻoku motuʻa, pea te ke ʻapasia ki ho ʻOtua: ko Sihova au.” ʻIo, ko hono fakaʻapaʻapaʻi ʻa e faʻahinga taʻumotuʻa ʻi he fakatahaʻangá ko ha fatongia mafatukituki ia ʻi he taimi naʻe hiki ai ʻa e ngaahi lea ko iá, pea ʻoku kei pehē pē ʻi he ʻahó ni. Ka ko e fatongia ʻo hai ke tokangaʻi kinautolú?

KO E FATONGIA ʻO E FĀMILÍ

6. Ko e hā ʻa e faʻifaʻitakiʻanga naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻi he tokangaʻi ʻene faʻeé?

6 ʻOku tala mai ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá: “Fakaʻapaʻapa ki hoʻo tamai mo hoʻo faʻe.” (ʻEki. 20:12; ʻEf. 6:2) Naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ʻa e mātuʻaki mahuʻinga ʻo e fekau ko ení ʻi he taimi naʻá ne fakahalaiaʻi ai ʻa e kau Fālesi mo e kau sikalaipe naʻa nau fakafisi ke tokangaʻi ʻenau ngaahi mātuʻá. (Mk. 7:5, 10-13) Naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū tonu ha faʻifaʻitakiʻanga lelei. Naʻa mo e taimi naʻá ne ʻi he ʻakau fakamamahí ai, naʻá ne tokanga lahi fekauʻaki mo ʻene faʻeé, ʻa ia ko ha uitou nai ia. Naʻá ne fakapapauʻi ʻe tokangaʻi ia ʻe siʻono kaumeʻa mo e ākonga ko Sioné.—Sione 19:26, 27.

7. (a) Ko e hā ʻa e tefitoʻi moʻoni fekauʻaki mo e fāmilí naʻe lave ki ai ʻa Paulá? (e) Ko e hā naʻe toe lāulea ki ai ʻa Paulá?

7 ʻI he tohi ʻa e ʻapositolo ko Paulá kia Tīmoté, naʻá ne pehē ko e kau Kalisitiané ʻoku totonu ke nau tokangaʻi honau ngaahi fāmilí tonu. (Lau ʻa e 1 Tīmote 5:4, 8, 16.) Naʻá ne lave ki he tefitoʻi moʻoni ko ení lolotonga ʻene lāulea pe ko hai ʻe lava ke ne maʻu ʻa e poupou fakapaʻanga mei he fakatahaʻangá. Naʻe pehē ʻe Paula ko e fānau, fanga makapuna mo e ngaahi kāinga kehe Kalisitiané ʻoku nau maʻu ʻa e fatongia tefito ke tokangaʻi ʻa e kau uitou taʻumotuʻá. ʻI hono fai ení, ʻe ʻikai hoko ai ha fakamole ʻikai fiemaʻu ki he fakatahaʻangá. ʻI he ʻahó ni foki, ʻoku tau fakamoʻoniʻi ʻoku tau ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki hono fakapapauʻi ʻoku maʻu ʻe hotau ngaahi kāingá ʻa e meʻa ʻoku nau fiemaʻú.

8. Ko e hā ʻoku ʻikai ʻomai ai ʻe he Tohi Tapú ha fakahinohino pau fekauʻaki mo hono tokangaʻi ʻa e ngaahi mātuʻa taʻumotuʻá?

8 Ko e fānau lalahí ʻoku totonu ke nau fakapapauʻi ʻoku tokangaʻi lelei ʻenau ngaahi mātuʻá. Naʻe lea ʻa Paula fekauʻaki mo e tokoni ki he ngaahi kāinga “tui,” ka ko e ngaahi mātuʻa ʻoku ʻikai ko ha mēmipa ʻo e fakatahaʻanga Kalisitiané ʻoku ʻikai foki totonu ke liʻaki. Ko e ngaahi tuʻunga ʻo e fāmilí ʻoku ʻikai ke tatau kotoa, ko ia kuo pau ki he fāmili taki taha ke fai ʻenau ngaahi fili pē ʻa kinautolu fekauʻaki mo e founga hono fai ʻa e tokangaʻí. ʻOku kehekehe ʻa e moʻui lelei, fiemaʻu mo e angaʻitangata ʻa e tokotaha taki taha. Ko e faʻahinga taʻumotuʻa ʻe niʻihi ʻoku tokolahi ʻenau fānaú, ka ko e niʻihi ʻoku toko taha pē ʻenau fānaú. Ko e niʻihi ʻoku lava ke nau maʻu ʻa e tokoni mei he puleʻangá; ka ʻoku ʻikai maʻu ia ʻe he niʻihi. Pehē foki, ʻoku kehekehe ʻa e saiʻia ʻa e faʻahinga ʻoku nau fiemaʻu ʻa e tokangaʻí. ʻOku taʻefakapotopoto pe taʻeʻofa ke fakaangaʻi ʻa e ngaahi fili hotau fanga tokoua ʻa ia ʻoku nau fai honau lelei tahá ke tokangaʻi honau ngaahi kāinga taʻumotuʻá. ʻE lava ke tāpuakiʻi ʻe Sihova ha fili pē ʻoku makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú. ʻE lava ke ne ʻai ke ola lelei ʻetau ngaahi filí, ʻo hangē pē ko e meʻa kuó ne fai maʻa hono kakaí talu mei he kuohilí.—Nōm. 11:23.

9-11. (a) Ko e hā ʻa e ngaahi fili faingataʻa ʻe fai nai ʻe ha niʻihi? (Sio ki he ʻuluaki fakatātā ʻi he kupú ni.) (e) Ko e hā ʻoku totonu ai ki he fānau lalahí ke ʻoua ʻe fakavave ke tukuange ʻa e ngāue taimi-kakató? ʻOmai ha fakatātā.

9 ʻI he taimi ʻoku nofo vā mamaʻo ai ʻa e mātuʻá mo e fānaú, ʻe lava ke faingataʻa ke ʻoatu ki he ngaahi mātuʻa taʻumotuʻá ʻa e tokoni ʻoku nau fiemaʻú. ʻE pau nai ke ʻaʻahi fakatuʻupakē ʻa e fānaú ki he Fineʻeikí mo e Tangataʻeikí koeʻuhí ko ha tō, motu ha hui, pe ko ha ngaahi palopalema mafatukituki kehe. Hili iá, ʻe fiemaʻu nai ʻe he ongo mātuʻá ha tokoni ʻi ha kiʻi vahaʻa taimi pe aʻu ʻo fuoloa. *

10 Ko e faʻahinga ʻi he ngāue taimi-kakató ʻa ia ko honau ngaahi vāhenga-ngāué ʻoku mamaʻo mei ʻapí te nau fai nai ha ngaahi fili mātuʻaki faingataʻa. ʻOku ongoʻi ʻe he kau Pētelí, kau misinalé mo e kau ʻovasia fefonongaʻakí ko honau vāhenga-ngāué ko ha tāpuaki maʻongoʻonga meia Sihova. Ka, ʻo kapau ʻe puke ʻenau ngaahi mātuʻá, ko ʻenau ʻuluaki fakakaukaú nai, ‘ʻOku fiemaʻu ke tukuange ʻemau vāhenga-ngāué pea foki ki ʻapi ke tokangaʻi ʻemau ngaahi mātuʻá.’ Kae kehe, ʻoku fakapotopoto ke lotu pea fakakaukau fekauʻaki mo e meʻa ʻoku fiemaʻu moʻoni pe loto ki ai ʻa e mātuʻá. ʻOku ʻikai totonu ke fakavave ha taha ke tukuange ha vāhenga-ngāue meia Sihova, pea ʻoku ʻikai maʻu pē nai ko e meʻa ia ʻoku fiemaʻú. ʻE taimi nounou pē ʻa e palopalema fakaesinó? ʻE fiefia ha niʻihi ʻi he fakatahaʻanga ʻa e ongo mātuʻá ke tokoni ki he faʻahinga taʻumotuʻá pea fakaʻatā ʻena fānaú ke hokohoko atu ʻi heʻenau vāhenga-ngāué?—Pal. 21:5.

11 Ko e fakatātaá, ko ha ongo meʻa taʻumotuʻa ʻi ʻĒsia Hahake naʻe ʻi ai hona foha ʻe toko ua naʻá na ngāue mamaʻo mei ʻapi. Ko e taha ko ha misinale ʻi ʻAmelika Tonga, pea naʻe ngāue ʻa e tokotaha ʻi he ʻuluʻi ʻapitanga ʻi māmaní, ʻi Brooklyn, Niu ʻIoke. ʻI he taimi naʻe fiemaʻu tokoni ai ʻena ongo mātuʻá, ko e ongo fohá mo hona ongo uaifí naʻa nau foki ki ʻapi ke sio pe ko e hā ʻe lava ke faí. Naʻe fakakaukau fakamātoato ʻa e ongo meʻa misinalé fekauʻaki mo hono tukuange ʻena vāhenga-ngāué ke tokangaʻi ʻena ongo mātuʻá. Naʻe telefoni atu leva kia kinaua ha kau mātuʻa ʻi he fakatahaʻanga ʻa e ongo mātuʻá. Naʻe lāulea ʻa e kau mātuʻá ki he tuʻungá pea loto ke nofo ai pē ʻa e ongo misinalé ʻi heʻena vāhenga-ngāué ʻi he lōloa taha ʻe ala lavá. Naʻa nau houngaʻia ʻi he ngāue ʻa e ongo meʻá pea fakapapauʻi te nau tokoni ʻi hono tokangaʻi ʻa e ongo mātuʻá. Sioloto atu ki he houngaʻia ʻa e kotoa ʻo e fāmilí ʻi he tokoni anga-ʻofa ʻa e kau mātuʻá!

12. ʻI hono fili ʻa e founga ke tokangaʻi ai ʻa e kau taʻumotuʻá, ko e hā ʻoku totonu ke fakapapauʻi ʻe ha fāmili Kalisitiane?

12 Tatau ai pē pe ko e hā ʻoku fili ʻe ha fāmili Kalisitiane ke fai ke tokangaʻi ai ʻa e ngaahi fiemaʻu ʻa e ngaahi mātuʻa taʻumotuʻá, ʻoku totonu ke fakapapauʻi ʻe he tokotaha kotoa ko ʻenau ngaahi filí ʻoku fakalāngilangiʻi ai ʻa e huafa ʻo e ʻOtuá. Heʻikai ʻaupito te tau loto ke hangē ko e kau taki lotu ʻi he ʻaho ʻo Sīsuú. (Māt. 15:3-6) Ka, ʻoku tau loto ke fakalāngilangiʻi ʻa Sihova mo e fakatahaʻangá.—2 Kol. 6:3.

KO E FATONGIA ʻO E FAKATAHAʻANGÁ

13, 14. ʻOku anga-fēfē hono fakahaaʻi ʻe he Tohi Tapú ʻoku totonu ki he ngaahi fakatahaʻangá ke tokoni ki hono tokangaʻi ʻa e kau mēmipa taʻumotuʻá?

13 Heʻikai lava ʻa e tokotaha kotoa ke tokoni ki he kau sevāniti taimi-kakató ʻo hangē ko e fakatahaʻanga naʻe lave ki ai ʻi ʻolungá. Ka ʻoku fakahaaʻi mai ʻe he Tohi Tapú ʻoku totonu ki he ngaahi fakatahaʻangá ke fai ʻa e meʻa kotoa te nau malavá ke tokoni ki he faʻahinga taʻumotuʻa faitōnungá. ʻI he fakatahaʻanga Selusalema ʻi he ʻuluaki senitulí, “naʻe ʻikai ha taha ʻiate kinautolu naʻe masiva ʻi ha meʻa.” ʻOku ʻikai ʻuhinga eni ia naʻa nau tuʻumālie kotoa. ʻOku hā ngali ko e niʻihi naʻe siʻisiʻi ʻaupito ʻa e meʻa naʻa nau maʻú, ka ‘naʻe vahevahe ki he tokotaha taki taha, ʻo fakatatau ki heʻene fiemaʻú.’ (Ngā. 4:34, 35) Ka, ki mui ai, naʻe ʻi ai ha palopalema mafatukituki ʻi he fakatahaʻanga ko iá. Ko e kau uitou ʻe niʻihi naʻe ʻikai haʻanau meʻakai ʻi he “tufa naʻe fai fakaʻahó.” Ko ia, ko e hā naʻe fai ʻe he kau ʻapositoló? Naʻa nau vaheʻi ha kau tangata taau ke fakapapauʻi naʻe tokangaʻi lelei ʻa e kau uitoú pea ʻoange mo e meʻakai feʻunga. (Ngā. 6:1-5) Naʻe feʻungamālie eni koeʻuhí ʻi he taimi ʻo e Penitekosi ʻo e taʻu 33, naʻe hoko ʻa e kau ʻaʻahi muli tokolahi ko e kau Kalisitiane pea nofo ʻi Selusalema ke fakaivimālohiʻi ʻenau tuí. Ko ia neongo ko e tufa ʻo e meʻakaí naʻe fakataimi pē, ko e fili ʻa e kau ʻapositoló ʻoku fakahaaʻi ai ʻe lava ʻa e fakatahaʻangá ke tokoni ki hono tokangaʻi ʻo e ngaahi fiemaʻu ʻa e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine taʻumotuʻa faitōnungá.

14 Naʻe fakamatalaʻi ʻe Paula kia Tīmote ʻa e taimi ʻe feʻungamālie ai ki he fakatahaʻangá ke tokoni ki he kau uitou Kalisitiané ʻi heʻenau ngaahi fiemaʻu fakamatelié. (1 Tīm. 5:3-16) Naʻe fakamānavaʻi ʻa Sēmisi ke tohi ʻoku maʻu ʻe he kau Kalisitiané ʻa e fatongia ke tokangaʻi ʻa e kau paeá, kau uitoú mo e niʻihi ʻoku nau tofanga ʻi he ngaahi taimi faingataʻá. (Sēm. 1:27; 2:15-17) Naʻe toe fakamatalaʻi ʻe he ʻapositolo ko Sioné: “ʻIlonga ʻa ia ʻokú ne maʻu ʻa e ngaahi koloa fakamatelie ʻo e māmani ko ʻení peá ne sio atu ki hono tokouá ʻokú ne fusimoʻomo kae fakafisi ia ke fakahāhā kiate ia ʻa e manavaʻofá, ʻoku nofo fēfē ai ʻiate ia ʻa e ʻofa ki he ʻOtuá?” (1 Sio. 3:17) Ko ia kapau ʻoku maʻu ʻe he kau Kalisitiane tāutahá ʻa e fatongia ke tokangaʻi ʻa e faʻahinga ʻoku fusimoʻomó, ʻoku toe maʻu leva ʻe he ngaahi fakatahaʻangá ʻa e fatongia ko ení.

Kapau ‘e hoko ha fakatu‘utāmaki, ‘e lava fēfē ke tokoni ‘a e fakataha‘angá? (Sio ki he palakalafi 15, 16)

15. Ko e hā ʻe lava ke kaunga ki he tokanga ʻe fiemaʻu nai ki he fanga tokoua mo e fanga tuofāfine taʻumotuʻá?

15 ʻI he ngaahi fonua ʻe niʻihi, ʻoku tokoni nai ʻa e puleʻangá ki he kau taʻumotuʻá ʻaki hono foaki ange ha penisoni mo e ngaahi polokalama kehe. (Loma 13:6) ʻI he ngaahi feituʻu ʻe niʻihi, ʻoku ʻikai ala maʻu ʻa e ngaahi polokalama peheé. Ko ia ko e lahi ʻo e tokanga ʻa e ngaahi kāingá mo e fakatahaʻangá ʻe fakahoko ia ʻo fakatatau ki honau tuʻungá. Kapau ʻoku nofo mamaʻo ʻa e fānau tuí mei heʻenau ngaahi mātuʻá, te ne uesia nai ʻa e lahi ʻo e meʻa ʻe lava ke fai ʻe he fānaú. ʻOku fiemaʻu ke fetuʻutaki ʻa e fānaú mo e kau mātuʻa ʻo e fakatahaʻanga ʻenau ngaahi mātuʻá ke fakapapauʻi ʻoku mahinoʻi ʻe he tokotaha kotoa ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e fāmilí. Ko e fakatātaá, ʻe malava nai ke tokoni ʻa e kau mātuʻá ki he ngaahi mātuʻá ke ʻiloʻi pe ko e hā ʻa e tokoni ʻa e puleʻangá ʻe lava ke ʻoange ki he faʻahinga taʻumotuʻá. Te nau toe ʻiloʻi nai mo e ngaahi meʻa ʻoku fiemaʻu ke ʻilo ki ai ʻa e fānaú, hangē ko e ngaahi tohi mahuʻinga kuo teʻeki lau pe foʻiʻakau kuo teʻeki folo ʻe he ngaahi mātuʻá. Kapau ʻe fetuʻutaki tauʻatāina mo mahino ʻa e fānaú mo e kau mātuʻá, ʻe malava nai ai ke nau maʻu ʻa e ngaahi fakaleleiʻangá. ʻI he taimi ʻoku ʻi ai ai ha tokotaha ʻoku nofo ofi pe fai ha faleʻi ki he ngaahi mēmipa ʻo e fāmili ʻa ia ʻoku nofo mamaʻó, ʻe lava heni ke taʻofi ʻa e hoko ʻo kovi ange ʻa e tuʻungá, pea ʻe siʻi ange nai ai ʻa e hohaʻa ʻa e fāmilí.

16. Ko e hā ʻoku fai ʻe he kau Kalisitiane ʻe niʻihi ke tokoni ki he faʻahinga taʻumotuʻa ʻi he fakatahaʻangá?

16 Koeʻuhí ʻoku nau ʻofa ʻi he siʻi faʻahinga taʻumotuʻa ko ení, ko e niʻihi ʻi he kau Kalisitiané ʻoku nau foaki atu honau taimí mo e iví ke tokoni ʻi ha faʻahinga founga pē te nau malava. ʻOku nau fakafeangai ki he faʻahinga peheé ʻo hangē ko hanau fāmili tonu. Ke tokangaʻi ʻa e faʻahinga taʻumotuʻá, ʻoku taufetongi ai ʻa e niʻihi ʻi he fakatahaʻangá. Neongo heʻikai ke nau malava fakafoʻituitui ke kau ʻi he ngāue taimi-kakató, ko e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine tokanga ko ení ʻoku malava nai ke nau tokoni ki he fānaú ke nofo ai pē ʻi honau ngaahi vāhenga-ngāué. He tōʻonga lelei ʻaupito ē ʻoku maʻu ʻe he fanga tokoua peheé! Ko e moʻoni, pe ko e hā pe lahi ʻa e tokoni ʻa e niʻihi kehé, ʻoku kei maʻu pē ʻe he fānaú ʻa e fatongia ke fai ʻa e meʻa ʻoku nau malavá maʻa ʻenau ngaahi mātuʻá.

FAKAʻAPAʻAPAʻI ʻA E FAʻAHINGA TAʻUMOTUʻÁ ʻAKI ʻA E NGAAHI LEA FAKALOTOTOʻA

17, 18. Ko e hā ʻa e tōʻonga te ne ʻai ke fiefia ʻa e tokotaha-tauhí?

17 Ko e faʻahinga taʻumotuʻá mo e faʻahinga ʻoku nau tokangaʻi kinautolú ʻe lava ke nau ʻai ʻa e ngaahi tuʻunga faingataʻá ke faingofua ange ʻi he taimi ʻoku nau tauhi maʻu ai ha fakakaukau pau. ʻI he taimi ʻe niʻihi ko e hoholo ke motuʻá ʻe lava ke ne ʻai ha tokotaha ke hoko ʻo loto-siʻi pe aʻu ʻo loto-mafasia. Ko ia ʻoku fiemaʻu nai ha feinga makehe ke fakaʻapaʻapaʻi mo fakalototoʻaʻi ʻa e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine taʻumotuʻá. ʻE lava fēfē ke ke fai eni? ʻAi ke fakatupu langa hake ʻa e fetalanoaʻaki mo kinautolú. Ko e siʻi faʻahinga ko ení kuo nau nofoʻaki faitōnunga kia Sihova pea ʻoku totonu ke fakaongoongoleleiʻi. ʻOku ʻikai ngalo ʻia Sihova ʻa e meʻa kotoa kuo nau fai ʻi he tauhi kiate iá, pea ʻoku pehē pē mo kitautolu.—Lau ʻa e Malakai 3:16; Hepelū 6:10.

18 ʻE faingofua ange ʻa e ngaahi ngāue fakaʻahó ʻi he taimi ʻoku maʻu ai ʻe he tokotaha kotoa ha tōʻonga fakakata. (Koh. 3:1, 4) Pehē foki, ko e faʻahinga taʻumotuʻa tokolahi ʻoku nau fai honau lelei tahá ke ʻoua te nau hoko ʻo vili taʻeʻunua. ʻOku nau mahinoʻi ʻe lava ke nau maʻu ha tokanga mo ha ngaahi ʻaʻahi lahi ange ʻo kapau te nau anga-lelei. ʻOku faʻa pehē ʻe he tokolahi ʻoku ʻaʻahi ki he faʻahinga taʻumotuʻá, “Naʻá ku ʻalu ke fakalototoʻaʻi ha kaumeʻa taʻumotuʻa, ka naʻá ku foki kuó u ongoʻi loto-toʻa.”—Pal. 15:13; 17:22.

19. Ko e hā ʻe lava ke tokoni ki he talavou mo e taʻumotuʻa ke nofoʻaki mālohi lolotonga ʻa e ngaahi taimi faingataʻá?

19 ʻOku tau fakatuʻotuʻa atu ki he ʻaho ʻe ngata ai ʻa e taʻumotuʻá, faingataʻá mo e taʻehaohaoá. ʻI he teʻeki ai ke aʻu ki he taimi ko iá, ko e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá kuo pau ke nau tokangataha ki heʻenau ʻamanaki ki ha kahaʻu ʻa ia ʻe tuʻuloá. Ko ʻetau tui ki he ngaahi talaʻofa ʻa e ʻOtuá ʻokú ne ʻai kitautolu ke mālohi lolotonga ʻa e ngaahi taimi faingataʻá. Koeʻuhí ko ʻetau maʻu ʻa e tuí, “ʻoku ʻikai te tau foʻi, ka neongo kapau ʻoku fakaʻaʻau ke mole atu hotau tangata ʻi tuʻá, ko e moʻoni ko hotau tangata ʻi lotó ʻoku fakafoʻou ia ʻi he ʻaho ki he ʻaho.” (2 Kol. 4:16-18; Hep. 6:18, 19) Ko e hā ha toe meʻa ʻe lava ke ne tokoniʻi ʻa e faʻahinga ʻoku nau maʻu ʻa e fatongia ke tokangaʻi ʻa e faʻahinga taʻumotuʻá? ʻE lāulea ʻa e kupu hoko maí ki he ngaahi fokotuʻu ʻaonga ʻe niʻihi.

^ pal. 9 ʻE lāulea ʻa e kupu hoko maí ki he ngaahi fili ʻe niʻihi ʻoku faingamālie ki he kau taʻumotuʻá mo ʻenau fānaú.