Go na content

Go na table of contents

Fa fu sorgu gi den owruwan

Fa fu sorgu gi den owruwan

„Un pikin, wi no musu taki nanga wi mofo nomo taki wi lobi makandra, ma nanga wan krin ati wi musu du sani fu sori taki wi lobi makandra.”1 YOH. 3:18.

1, 2. (a) Nanga sortu problema furu famiri e kisi fu du èn sortu aksi e opo kon fu dati ede? (b) San papa, mama nanga pikin kan du te sani e kenki?

A KAN broko yu ati te yu e si taki yu papa nanga mama di ben de so tranga fosi èn di ben man sorgu gi densrefi, no man du dati moro. Kande yu papa noso mama fadon broko en dyonku, kande a e bruya makriki, kande a no sabi moro pe a de noso kande datra kon si dati a abi wan seryusu siki. Na a tra sei a kan hebi gi owrusma te den e si taki den no man du ala sani moro fu di den kon swaki noso fu di a situwâsi fu den kon kenki (Yob 14:1). San wi kan du fu yepi den? Fa wi kan sorgu gi den?

2 Na ini wan artikel di e taki fu a fasi fa sma kan sorgu gi den owruwan, skrifi: „Kande a muilek fu taki fu den problema di e miti sma te den e kon owru. Ma te a famiri e taki nanga makandra san den kan seti fu sorgu gi den owrusma èn te den e agri nanga makandra taki na so den o du en, dan sani o go moro bun.” Wi musu hori na prakseri taki wi no man wai pasi gi den problema di e kon te wan sma e kon owru. Dati meki a prenspari fu sreka sani na fesi leki famiri. Kon meki wi luku fa famiriman kan wroko makandra na wan lobi-ati fasi, so taki den sabi san fu du te son problema opo kon.

 SREKA SANI GI ’DEN DEI DI LAI NANGA SARI’

3. San osofamiri musu du te papa nanga mama e kon owru èn te den abi yepi fanowdu? (Luku a prenki na a bigin fu na artikel.)

3 Nofo tron a de so taki wan dei o doro te furu owrusma no man sorgu gi densrefi moro soleki fa den wani. A kan taki den abi yepi fanowdu. (Leisi Preikiman 12:1-7.) Te papa nanga mama kon owru èn den no man sorgu gi densrefi moro, dan den nanga den pikin musu taki nanga makandra san na a moro bun fasi fu sorgu gi den. Den musu luku tu efu den man pai gi den sani di den o seti. A bun te a famiri e kon na makandra fu luku sortu yepi a papa nanga mama abi fanowdu, fa den o sorgu taki den kisi a yepi dati èn san ibriwan fu den kan du. Ala sma, spesrutu a papa nanga mama, musu taki krin fa den e denki èn den musu pruberi fu si sani leki fa den de trutru. Den pikin kan luku efu a papa nanga a mama kan tan den wawan aladi wan sma e kon na den fu yepi den. * Noso den kan luku san ibriwan fu den famiriman kan du fu sorgu gi den (Odo 24:6). Fu eksempre, kande wan tu fu den kan poti ten na wan sei ibri dei fu sorgu gi a papa nanga mama, aladi den trawan e gi moni fu horibaka gi den. Den alamala musu frustan taki ibriwan fu den abi a frantwortu fu du wan sani, ma dati kan kenki baka wan pisi ten. Kande a wan abi fu go du a wroko di a trawan ben e du fosi.

4. Pe famiri kan go fu feni yepi?

4 Te yu o sorgu gi yu papa nanga mama, teki ten fu kon sabi sortu siki den abi. Efu wan fu den abi wan siki di safrisafri o kon moro ogri, dan yu musu sabi san yu kan fruwakti (Odo 1:5). Go na den lantikantoro di e seti sani gi owrusma. Luku sortu tra organisâsi de na ini a birti di kan yepi yu fu sorgu yu papa nanga mama moro makriki èn moro bun. Te yu e prakseri fu den kenki disi, dan kande yu e firi pikinso fruferi. A kan taki yu e sari, noso taki yu bruya èn kande a situwâsi fu den seki yu. Te dati de so, dan taigi wan bun mati fa yu e firi. A moro prenspari sani na taki yu musu begi Yehovah fu a tori. A kan meki yu firi korostu, so taki yu sabi san fu du awinsi sortu situwâsi e opo kon.Ps. 55:22; Odo 24:10; Fil. 4:6, 7.

5. Fu san ede a bun te famiri sabi na fesi pe den kan feni yepi gi den owrusma fu den?

5 Son owrusma nanga den famiri fu den e pruberi fu kon sabi na fesi pe den kan feni yepi. Kande a papa nanga mama musu go libi nanga wan fu den pikin, noso den musu go na wan presi pe den e sorgu gi owrusma. Noso a kan taki den musu suku wan tra lusu. Langa ten na fesi den si sortu „broko-ede nanga pina” kan miti den èn den sreka densrefi gi dati (Ps. 90:10). Furu famiri no e seti sani na fesi. Ma dan te wan problema opo kon, den abi fu teki wan bosroiti esi-esi. Wan sabiman e taki dati a no bun kwetikweti te famiri e teki bosroiti na ini den sortu situwâsi. Te a famiri musu du sani gawgaw, dan den kan bruya èn den kan kisi trobi. Ma te den e seti sani langa ten na fesi, dan a o moro makriki fu sabi san den musu du te wan sani pasa.Odo 20:18.

A famiri kan kon makandra fu taki san den kan seti fu yepi den papa nanga mama (Luku paragraaf 6-8)

6. Fu san ede a bun fu taki nanga makandra fu den sani di unu o seti gi den owrusma fu unu?

6 Kande yu feni en fruferi fu taki nanga yu papa nanga mama fu sani di musu kenki na ini na oso, noso fu sani di unu kan du te a o de fanowdu fu froisi. Ma furu sma kon si bakaten taki a ben de wan bun sani fu taki nanga makandra fu a tori disi. Fu san ede? We, te unu e taki fu wan muilek tori fosi problema kon èn te unu e arki makandra na wan lespeki fasi, dan a moro makriki fu luku san unu kan du. Famiri kon si taki te den sabi na fesi fa ibriwan fu den e denki fu  a tori èn den e taki nanga makandra na wan lobi fasi èn na wan switi fasi, dan a moro makriki fu teki bosroiti. Srefi te den owrusma wani tan den wawan èn den wani du den eigi sani solanga dati kan, toku a bun te den taki nanga den pikin fa den wani sma sorgu gi den te dati de fanowdu.

7, 8. Fu sortu tori famiri musu taki èn fu san ede?

7 Papa nanga mama, te unu abi den sortu takimakandra disi, dan taigi yu pikin san yu wani, omeni moni yu man gebroiki èn sortuwan fu den sani di den seti, yu feni moro bun. Dati o yepi den fu teki a yoisti bosroiti te wan ten o kon taki yu no o man du dati moro. Dan a o moro makriki gi den fu hori den firi fu yu na prakseri èn den kan du ala san den man fu meki yu du yu eigi sani (Ef. 6:2-4). Fu eksempre, yu denki taki wan fu den pikin fu yu o aksi yu fu kon tan nanga en, noso yu e fruwakti wan tra sani? Si sani soleki fa den de trutru èn no denki taki ala sma e prakseri leki fa yu e prakseri fu wan tori. No frigiti taki yu nanga yu pikin abi ten fanowdu fu si sani na wan tra fasi.

8 Te wi e sreka wisrefi na fesi èn te wi e taki nanga makandra fu a tori, dan wi kan wai pasi gi furu problema (Odo 15:22). Taki nanga yu famiri sortu datrayepi yu wani èn taigi den san yu lobi èn san yu no lobi. Te unu e taki nanga makandra, dan a prenspari fu taki fu den sani di skrifi na tapu a karta di nen Geneeskundige wilsverklaring en machtiging di Yehovah Kotoigi e gebroiki fu sori sortu datrayepi den o teki. Ala sma abi a reti fu sabi sortu datrayepi de fu feni èn den mag bosroiti fu teki a datrayepi dati noso den mag weigri en. Na ini a karta dati skrifi sortu bosroiti a sma teki. Gi wan sma di yu e frutrow a frantwortu fu teki den yoisti bosroiti gi yu te dati de fanowdu. Den sma di yu gi a frantwortu disi musu abi wan kopi fu den papira di den o abi fanowdu te den musu yepi yu. Son sma fasi kopi fu den papira disi na a testamenti fu den, makandra nanga tra prenspari papira soleki verzekering-papira, bangipapira nanga lantipapira.

SAN FU DU TE SANI E KENKI

9, 10. O ten papa nanga mama abi moro yepi fanowdu fu den pikin?

9 Nofo tron ala sma na ini a famiri wani taki a papa nanga mama tan du den eigi sani solanga den man. Kande den man du son sani ete soleki bori, krin oso, dringi den dresi noso taki nanga sma. Efu dati de so, dan den pikin no abi fu du ala sani gi den. Ma baka wan pisi ten a kan pasa taki a papa nanga mama no man waka so bun moro. Kande den no man go na wenkri moro noso den e frigiti sani furu. Te dati de so, dan a kan de fanowdu taki den pikin bigin yepi den nanga son sani.

10 Son leisi owrusma e bruya noso den e firi brokosaka. Kande den no man yere noso si so bun moro èn den e frigiti sani furu. A kan taki den no man go na weisei moro. Gi furu fu den sortu problema disi datrayepi de. No draidrai fu go na datra te yu bigin si  den sortu sani disi. Kande den pikin srefi musu meki mofo gi a papa nanga mama fu go na datra. Te fu kaba a kan taki den musu bigin seti tori di a papa nanga mama ben gwenti seti densrefi. Fu sorgu taki a papa nanga mama kisi a moro bun yepi, dan pikin o abi fu taki gi den, skrifi sani gi den, rèi den go na presi èn so moro fara.Odo 3:27.

11. San yu kan du fu meki en moro makriki gi yu papa nanga mama fu gwenti wan nyun situwâsi?

11 Te yu no man feni wan lusu gi den problema fu yu papa nanga mama, dan a kan de fanowdu fu kenki a fasi fa unu e sorgu gi den, noso fu kenki wan tu sani na ini na oso fu den. Te den kenki no bigi tumusi, dan a o moro makriki fu gwenti a nyun situwâsi. Efu yu e libi fara fu yu papa nanga mama, dan kande a bun fu aksi wan tra Kotoigi noso wan sma na ini a birti fu go luku den wawan leisi èn fu taigi yu fa a e go nanga den. Wan sma musu yepi den fu bori noso fu krin oso? A de fanowdu fu kenki wan tu sani na ini na oso so taki a o moro makriki gi den fu waka na ini oso, fu wasi, noso fu du tra sani? Kande den kan tan libi den wawan efu wan sma e go yepi den ibri dei. Ma efu den no man tan den wawan, dan kande wan sma musu go tan nanga den. Awinsi san na a situwâsi, luku sortu yepi de na ini a birti fu den. *Leisi Odo 21:5.

SAN SON SMA E DU TE SANI E KENKI

12, 13. Fa pikin di e libi fara fu den papa nanga mama kan tan gi den grani èn tan sorgu gi den?

12 Pikin di lobi den papa nanga mama, wani seti sani bun gi den. Te den sabi taki sma e sorgu bun gi den owrusma fu den, dan den no e broko den ede tumusi. Ma fu di furu pikin abi tra frantwortu, meki den no e libi krosibei fu den papa nanga mama. Dati meki son pikin gebroiki a fakansi fu den fu go luku den owrusma fu den, fu sorgu gi den, noso fu yepi den nanga sani di den no man du moro. Te pikin gwenti bèl den papa nanga mama, noso te den e skrifi brifi nanga e-mail gi den, dan den e sori den taki den lobi den.Odo 23:24, 25.

13 Ma awinsi unu leki pikin no e libi krosibei, toku unu sa musu luku sortu yepi a papa nanga mama abi fanowdu ibri dei. Efu den na Kotoigi èn yu e libi fara fu den, dan yu kan taki nanga den owruman na ini a gemeente fu den. Aksi den san yu kan du. Boiti dati yu no musu draidrai fu begi fu a tori. (Leisi Odo 11:14.) Bijbel e taki dati yu musu ’lespeki yu papa nanga yu mama’, srefi efu den no de Kotoigi (Eks. 20:12; Odo 23:22). A tru taki a no ala famiri o teki den srefi bosroiti. Son leisi den kan seti sani fu meki a papa nanga mama kon libi nanga den, noso fu kon libi moro krosibei fu den. Ma a no ala ten dati man. Son papa nanga mama no wani go libi nanga den pikin di abi den eigi osofamiri. Den wani tan du den eigi sani èn den no wani de wan hebi gi trawan. Fu di son owrusma abi a moni, meki den feni moro bun fu pai wan sma fu kon sorgu gi den aladi den e libi na ini den eigi oso.Preik. 7:12.

14. Sortu problema kan opo kon gi den sma di e sorgu a papa nanga mama?

14 Na ini furu famiri a de so taki a pikin di e libi krosibei fu a papa nanga mama, e kisi a frantwortu fu sorgu gi den. Ma te den e du dati, den no musu frigiti fu sorgu tu gi den sani di den eigi osofamiri abi fanowdu. Wan sma no kan gebroiki ala en ten nanga en krakti fu du wán sani nomo. Boiti dati, te a sma en situwâsi kenki, dan a famiri musu go luku baka efu den abi fu kenki wan tu sani di den ben seti kaba. A de so taki den sani di a wán famiriman dati musu du furu tumusi gi en? Kande den tra pikin musu meki mofo taki ibri leisi wan tra sma e go yepi a papa nanga mama.

15. San a sma di abi a frantwortu fu sorgu gi den owrusma fu en kan du so taki a no kon weri tumusi?

 15 Te wan owru papa noso mama, abi yepi fanowdu doronomo, dan a kan pasa taki a sma di e yepi den e kon weri so te, taki baka wan pisi ten a no man du noti moro (Preik. 4:6). Pikin di lobi den papa nanga mama wani du ala san den man gi den, ma son leisi a kan kon hebi gi den fu du dati. Te den wan di e sorgu a papa nanga mama e si taki den no man du son sani moro, dan den no musu draidrai fu aksi trawan fu yepi den. Te den e kisi yepi wanwan leisi, dan den man tan sorgu gi den owrusma fu den èn den no abi fu seni den go na wan presi pe den e sorgu gi owrusma.

16, 17. Sortu problema pikin kan kisi te den e sorgu gi den owru papa nanga mama èn san kan yepi den? (Luku a faki di nen „Den breiti taki den kan sorgu gi den owrusma”.)

16 Kande a e hati yu te yu e si fa yu papa nanga mama di yu lobi so te, e kon owru. Furu sma di musu sorgu gi den owrusma fu den e sari, den e broko den ede, den ati e bron, den e suku a fowtu na den srefi, den e fuga èn kande den e hori trawan na ati srefi. Son leisi wan owru papa noso mama kan taigi yu wan hati sani, noso kande a no e sori taki a breiti nanga san yu e du gi en. Te dati pasa, no meki yu ati bron esi. Wan sabiman e taki dati a moro bun sani di yu kan du te wan sani e meki yu firi fruferi na fu no du leki noti no pasa nanga yu. No krutu yusrefi tu fu di yu e firi so. Taki nanga yu trowpatna, wan tra famiriman noso wan mati di yu kan frutrow. Taigi en fa yu e firi. Dati kan yepi yu fu frustan fu san ede yu e firi so èn a kan yepi yu fu si sani na a yoisti fasi.

17 Son leisi a e pasa taki a famiri no abi a moni fu sorgu wan lobiwan na oso èn kande den no sabi tu fa den musu sorgu gi a sma. Kande den e bosroiti fu seni a sma go na wan presi pe den e sorgu gi owrusma. Luku wan eksempre. Pikinmoro ibri dei, wan Kresten sisa ben e go luku en mama di ben de na so wan presi. A e taki: „Wi no ben man de nanga mi mama heri dei fu sorgu gi en. A no ben makriki fu teki a bosroiti fu seni mi mama go na wan presi pe den e sorgu gi owrusma. A ben hati wi trutru. Ma a ben de a moro bun bosroiti di wi teki. Na so fasi a ben kan kisi a sorgu di a ben abi fanowdu na ini den lasti mun fu en libi èn mi mama ben agri nanga a sani di wi ben seti gi en.”

18. Sortu dyaranti sma abi di e sorgu gi den owruwan?

18 A no makriki fu sorgu gi papa nanga mama te den e kon owru èn a kan meki yu lasi-ati. Wán spesrutu fasi no de fa yu musu sorgu gi owrusma. Ma te yu seti sani na fesi, te yu e wroko makandra nanga yu famiri, te yu e taki nanga makandra èn te yu e begi nanga yu heri ati, dan yu o man sori lespeki gi den lobiwan fu yu. Te yu e du dati, dan yu o firi bun fu di yu sabi taki den e kisi a sorgu di den musu kisi èn taki sma de di e poti prakseri na den. (Leisi 1 Korentesma 13:4-8.) Ma san moro prenspari na taki yu o abi wan korostu firi èn taki Yehovah o blesi yu fu di yu lespeki yu papa nanga mama.Fil. 4:7.

^ paragraaf 3 Na ini son kulturu a de a gwenti taki papa nanga mama e go libi nanga den pikin èn nofo tron den pikin wani taki den e kon libi nanga den.

^ paragraaf 11 Efu yu papa nanga mama e libi na oso ete, sorgu taki sma di yu kan frutrow abi sroto fu go na ini na oso te wan sani pasa.