Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

Uyambona Yini “Lowo Ongabonakaliyo”?

Uyambona Yini “Lowo Ongabonakaliyo”?

“Wabekezela ngoba wambona lowo ongabonakaliyo.”​—HEB. 11:27.

1, 2. (a) Chasisa ukuthi kungani kwakukhanya angani uMosi usengozini. (Khangela umfanekiso osekuqaliseni.) (b) Kuyini okwakusenza ukuthi uMosi angalwesabi ulaka lwenkosi?

 UFARO wayengumbusi olamandla njalo wayengunkulunkulu ophilayo kwabaseGibhithe. Ibhuku elithi When Egypt Ruled the East lithi abaseGibhithe babebona “kungelasidalwa esasingamdlula ngolwazi langamandla.” UFaro wayegqoka umqhele owawulesithombe senyoka okuthiwa liphimpi eliphakamise ikhanda ukuze enze abantu ayebabusa besabe. Isithombe lesi sasibakhumbuza ukuthi inkosi yayingaphuzi ukutshabalalisa izitha zayo. Cabanga-ke ukuthi uMosi wazizwa njani ngesikhathi uJehova emtshela ukuthi: “Ngikuthuma kuFaro ukuthi uyekhupha abantu bami abako-Israyeli elizweni laseGibhithe.”​—Eks. 3:10.

2 UMosi wahamba eGibhithe, watshela uFaro umlayezo kaNkulunkulu, waselubona ulaka lukaFaro. Sekube lezinhlupho ezingu-9 elizweni lelo, uFaro waxwayisa uMosi wathi: “Mhla wangibona futhi ufile wena.” (Eks. 10:28) Engakasuki phambi kukaFaro, watshela inkosi ukuthi izibulo layo elingumfana lalizakufa. (Eks. 11:4-8) UMosi wacina ngokutshela izimuli zonke zako-Israyeli ukuthi zihlabe imbuzi kumbe imvu besezichela igazi layo emigubazini yazo. Imvu yayingcwele kunkulunkulu wamaGibhithe, uRa. (Eks. 12:5-7) UFaro wayezakwenzani? UMosi kazange esabe. Ngani? Ngokholo, walalela uJehova, “engalwesabi ulaka lwenkosi; wabekezela ngoba wambona lowo ongabonakaliyo.”​—Bala uHebheru 11:27, 28.

3. Kuyini esizakuhlola mayelana lokholo lukaMosi ‘kulowo ongabonakaliyo’?

3 Ukholo lwakho luqine kakhulu yini okokuthi kuba angani ‘uyambona uNkulunkulu?’ (Mat. 5:8) Ake sihlole ukuthi impilo kaMosi isinceda njani ukuthi sibe lokholo oluqinileyo oluzasenza ‘simbone lowo ongabonakaliyo.’ Ukukholwa kuJehova kwamnceda njani ukuthi angesabi abantu? Watshengisa njani ukuthi wayezikholwa izithembiso zikaNkulunkulu? Kanti njalo ukwenelisa kukaMosi ukubona “lowo ongabonakaliyo” kwamqinisa njani ngesikhathi yena labantu ayebakhokhela besengozini?

KAZANGE ALWESABE “ULAKA LWENKOSI”

4. Abantu abangelakholo babembona njani uMosi nxa babemqathanisa loFaro?

4 Ebantwini abangelakholo, uMosi wayengasilutho nxa eqathaniswa loFaro. Kwakukhanya angani impilo kaMosi, inhlalakahle yakhe kanye lekusasa lakhe kwakusezandleni zikaFaro. Phela uMosi wayeke wabuza uJehova wathi: “Kambe ngingubani ukuba ngiye kuFaro ukuyakhipha abako-Israyeli elizweni laseGibhithe na?” (Eks. 3:11) Eminyakeni engu-40 eyayidlulile, uMosi wayeke wasuka ebaleka eGibhithe wayakuba yisiphepheli. Mhlawumbe wazibuza ukuthi, ‘Kambe kungabe kusenza yini ukuthi ngibuyele eGibhithe ngizifake engozini ngokuzondisa inkosi?’

5, 6. Kuyini okwanceda uMosi ukuthi esabe uJehova hatshi uFaro?

5 UMosi engakabuyeli eGibhithe, uNkulunkulu wamfundisa isimiso esiqakathekileyo. Ngemva kwesikhathi uMosi wabhala isimiso lesi ebhukwini likaJobe wathi: “Ukumesaba uJehova yikho ukuhlakanipha.” (Jobe. 28:28) UJehova wancedisa uMosi ukuthi afunde ukumesaba futhi enze ngokuhlakanipha lapho emtshengisa umahluko okhona phakathi kwabantu loNkulunkulu uSomandla. Wabuza wathi: “Ngubani owapha umuntu umlomo? Ngubani omenza abe yisacuthe loba abe yisimungulu? Ngubani omenza abone loba omenza abe yisiphofu? Akusimi uJehova na?”​—Eks. 4:11.

6 Kwakulesifundo bani lapha? Kwakungelasizatho sokuthi uMosi esabe. Wayethunywe nguJehova owayezamnika konke ayekufuna ukuze atshele uFaro umlayezo ayewuphiwe. Kanti njalo uFaro wayengeke aqathaniswe loJehova. Lezinye izinceku zikaNkulunkulu zazike zaba sengozini embusweni waseGibhithe. Mhlawumbe uMosi wacabangisisa ngokuthi uJehova wayemvikele njani u-Abhrahama, uJosefa kanye laye uMosi ngokwakhe ngesikhathi kusabusa abanye oFaro. (Gen. 12:17-19; 41:14, 39-41; Eks. 1:22–2:10) UMosi wayelokholo kuJehova, “lowo ongabonakaliyo.” Yikho waqunga isibindi wahamba kuFaro wasemtshela konke uJehova ayemtshele ukuthi akukhulume.

7. Ukukholwa kuJehova kwamvikela njani omunye udadewethu?

7 Omunye udadewethu okuthiwa ngu-Ella laye kazange esabe abantu ngenxa yokuthi wayelokholo kuJehova. Ngo-1949 u-Ella wabotshwa ngabenhlanganiso okuthiwa yi-KGB e-Estonia, wakhitshwa izigqoko zonke wasala enqunu njalo wasebukelwa ngamapholisa asakhulayo ayesebenza khonapho. Uthi: “Ngazizwa ngiyangeka kakhulu. Kodwa ngathi sengikhulekile kuJehova ngaba lokuthula kanye lokuhlaliseka enhliziyweni.” Ngemva kwalokho u-Ella wavalelwa esitokisini eyedwa okwamalanga amathathu. Uthi: “Iziphathamandla zazitshinga zisithi: ‘Sizakwenza ukuthi ibizo elithi Jehova lingakhunjulwa futhi e-Estonia! Wena uzakuya enkambeni njalo abanye bazakuya eSiberia!’ Baphinda bakhuluma beseyisa besithi, ‘Ungaphi uJehova wakho?’ ” U-Ella wayezathemba uJehova yini kumbe wayezakwesaba abantu? Bathi bemthonisisa, wakhuluma ngesibindi etshela ababemhlukuluza wathi: “Indaba le ngicabangisise ngayo kakhulu, njalo kungcono ukuthi ngihlale ejele ngilobuhlobo bami obuhle loNkulunkulu kulokuthi ngikhululwe ngicine ngingasela buhlobo laye.” U-Ella kwakungani uyambona sibili uJehova ngendlela ayebona ngayo amadoda ayeme phambi kwakhe. Ukholo lwakhe lwamnceda ukuthi ahlale eqotho.

8, 9. (a) Yiwuphi umuthi wokwelapha ukwesaba abantu? (b) Nxa ulingeka ukuthi wesabe abantu, ngubani okumele ucabange ngaye?

8 Ukuba lokholo kuJehova kuzakunceda ukuze unqobe ukwesaba. Nxa iziphathamandla zizama ukwenza ukuthi ungakhonzi uNkulunkulu ukhululekile, kungakhanya angani impilo yakho, inhlalakahle yakho kanye lekusasa lakho kusezandleni zabo. Ungacina usuzibuza ukuthi kuyikuhlakanipha yini ukuqhubeka ukhonza uJehova ubusuzondisa lezoziphathamandla. Khumbula ukuthi umuthi wokwelapha ukwesaba abantu yikuba lokholo kuNkulunkulu. (Bala iZaga 29:25.) UJehova uyakubuza: ‘Pho-ke, wena ungamesabelani umuntu ofayo, lendodana yomuntu eyenziwa yafana lotshani na?’​—Isaya. 51:12, 13, The Holy Bible in Ndebele.

9 Ungakhathazeki ngezinto ezinengi, kodwa cabanga ngoBaba wethu uSomandla. Uyabanceda labo abahlukuluzwa ngababusi ababi futhi uyabe ekhangele njalo ebazwela. (Eks. 3:7-10) Lanxa kumele uvikele ukholo lwakho phambi kweziphathamandla, ‘unganqineki ukuthi uzathini lokuthi ukutsho kanjani. Ngalesosikhathi uzakwambulelwa okumele ukutsho.’ (Mat. 10:18-20) UJehova ngeke aqathaniswe lababusi basemhlabeni kanye leziphathamandla zabohulumende. Nxa ungaqinisa ukholo lwakho khathesi, ungacina usukubona ukuthi uJehova ukhona sibili futhi ulesifiso sokukunceda.

WAZIKHOLWA IZITHEMBISO ZIKANKULUNKULU

10. (a) Yiyiphi imilayezo uJehova ayinika abako-Israyeli ngenyanga kaNisani 1513 B.C.E.? (b) Kuyini okwenza uMosi walalela imilayezo kaNkulunkulu?

10 NgoNisani 1513 B.C.E., uJehova watshela uMosi lo-Aroni ukuthi banike abako-Israyeli imilayezo le eyayingajayelekanga: Khethani imvu kumbe imbuzi enduna njalo engelasici, liyihlabe njalo lichele igazi layo emigubazini yenu. (Eks. 12:3-7) UMosi walalela yini? Umphostoli uPhawuli ebhala ngaye wathi: “Ngokukholwa wagcina iPhasika lokuchelwa kwegazi, ukuze umbulali wamazibulo angawathinti amazibulo ako-Israyeli.” (Heb. 11:28) UMosi wayekwazi ukuthi uJehova wayethembekile njalo wayesikholwa isithembiso sikaJehova sokuthi wayezabulala amazibulo aseGibhithe.

11. Kungani uMosi waxwayisa abanye?

11 Kukhanya angani amadodana kaMosi ayeseMidiyani, khatshana “lombulali.” * (Eks. 18:1-6) Kodwa uMosi walalela, watshela izimuli zako-Israyeli okwakumele zikwenze ukuze zivikele amazibulo azo. Izimpilo zawo zazisengozini njalo uMosi wayebathanda abafowabo. IBhayibhili lithi: ‘Wabiza zonke izingwevu zako-Israyeli wathi kuzo, “Hambani khona manje, lihlabe izinyane lePhasika.” ’​—Eks. 12:21.

12. Yiwuphi umlayezo esiwunikwa nguJehova okumele siwutshele abanye?

12 Abantu bakaJehova lamuhla bakhokhelwa zingilosi ukuthi batshele abanye umlayezo lo oqakathekileyo: “Mesabeni uNkulunkulu limdumise, ngoba isikhathi sokwahlulela kwakhe sesifikile. Mkhonzeni yena owadala amazulu, lomhlaba, lolwandle kanye lemithombo yamanzi.” (Isam. 14:7) Khathesi yisikhathi sokuthi sitshele abantu umlayezo lo. Kumele sixwayise omakhelwana bethu ukuthi baphume eBhabhiloni eNkulu ukuze ‘bangehlelwa yizifo zayo.’ (Isam. 18:4) “Ezinye izimvu” zisebenza ndawonye lamaKhristu agcotshiweyo ukuze kuncengwe abantu abehlukaniswe loNkulunkulu ukuthi ‘babuyisane’ laye.​—Joh. 10:16; 2 Khor. 5:20.

13. Kuyini okuzakhulisa isifiso sethu sokutshumayela izindaba ezinhle?

13 Asithandabuzi ukuthi “isikhathi sokwahlulela” sesifikile sibili. Kanti njalo silokholo lokuthi uJehova kakhulumi manga nxa esithi umsebenzi wokutshumayela lokwenza abafundi kumele wenziwe ngokuphangisa. Umphostoli uJohane wabona umbono ‘wezingilosi ezine zimi emagumbini amane womhlaba, zivimbele imimoya emine yomhlaba.’ (Isam. 7:1) Ngokholo, uyazibona yini izingilosi lezi zimile, zilindele ukuyekela imimoya yokuhlupheka okukhulu ukuthi ivunguze emhlabeni lo? Ukholo lungakwenza uzibone ngelihlo lengqondo izingilosi lezo, ubususiba lesibindi sokutshumayela izindaba ezinhle.

14. Kuyini okwenza ‘sixwayise umuntu omubi ukuba ayekele izindlela zakhe ezimbi’?

14 Khathesi amaKhristu eqiniso ayathokoza ngoba angabangane bakaJehova njalo alethemba lokuthola ukuphila okungapheliyo. Kodwa siyananzelela ukuthi kungumlandu wethu ukuthi ‘sixwayise umuntu omubi ukuba ayekele izindlela zakhe ezimbi ukuze asindise ukuphila kwakhe.’ (Bala uHezekheli 3:17-19.) Lanxa kunjalo, asitshumayeli ukuthi singabi lecala legazi kuphela kodwa sikwenza ngenxa yokuthi siyamthanda uJehova kanye labomakhelwana bethu. UJesu wasitshengisa ukuthi ukuba lothando lesihawu kutshoni sibili lapho ekhuluma ngomzekeliso womSamariya owayelesihawu. Singazibuza ukuthi, ‘Lami ngilingisela umSamariya yini ‘ngokubazwela usizi’ abanye nxa ngitshumayela?’ Phela kasifuni ukuzinika okuyizizatho kokuthi ‘siceze kwelinye icele’ njengomphristi lomLevi abasemzekelisweni. (Luk. 10:25-37) Ukuba lokholo kulokho esikuthenjiswe nguNkulunkulu kanye lokuthanda omakhelwana bethu yikho okuzakwenza senze okunengi emsebenzini wokutshumayela isikhathi singakadliwa ngumangoye.

“BADABULA PHAKATHI KOLWANDLE OLUBOMVU”

15. Kungani ama-Israyeli ayesekubona sibili ukufa?

15 Okwanceda uMosi ngesikhathi abako-Israyeli besengozini besuka eGibhithe yikuthi wayelokholo ‘kulowo ongabonakaliyo.’ IBhayibhili lithi: “Ama-Israyeli athi qaqabu abona nanko amaGibhithe asebanxwanele. Besaba bathuthumela bakhala kuJehova.” (Eks. 14:10-12) Babengakwazi yini ukuthi lokhu kuzakwenzakala? Babekwazi. UJehova wayethe: “Ngizayenza ibe lukhuni inhliziyo kaFaro abeselandela exotshana labo. Kodwa ngizazizuzela udumo ngoFaro kanye lempi yakhe yonke, lamaGibhithe azakwazi ukuthi mina nginguJehova.” (Eks. 14:4) Kodwa abako-Israyeli bakhangela lokho ababekubona ngamehlo kuphela. Babebona uLwandle oLubomvu olwalungachapheki, izinqola zikaFaro zempi ezazigijima kakhulu kanye lomkhokheli wabo owayeleminyaka engu-80 owayengumalusi. Basebekubonile sibili ukufa.

16. Ukholo lwamqinisa njani uMosi oLwandle oLubomvu?

16 Kodwa uMosi kazange esabe. Ngani? Ngoba amehlo akhe ayebona okukhulu kakhulu ukwedlula ulwandle kanye lebutho. ‘Wayekubona ukuthi uJehova wayezabakhulula’ njalo wayekwazi ukuthi wayezabalwela abako-Israyeli. (Bala u-Eksodusi 14:13, 14.) Ukholo lukaMosi lwabaqinisa abantu bakaNkulunkulu. IBhayibhili lithi: “Ngokukholwa abantu badabula phakathi koLwandle oluBomvu njengasemhlabathini owomileyo; kodwa kwathi amaGibhithe ezama ukwenza njalo, agalula.” (Heb. 11:29) Ngemva kwalokho, “abantu bamesaba uJehova babeka ithemba labo kuye lakuMosi inceku yakhe.”​—Eks. 14:31.

17. Kuyini okuzakwenzakala okuzavivinya ukholo lwethu?

17 Esikhathini esiseduze nje kuzakhanya angani izimpilo zethu zisengozini. Ngesikhathi ukuhlupheka okukhulu sekusiyaphela, ohulumende bomhlaba lo bazabe sebethanyele baqeda zonke izinhlanganiso zezinkolo ezazizinkulu njalo zilabantu abanengi kakhulu ukwedlula eyethu. (Isam. 17:16) UJehova esiphrofethweni sakhe uchaza ukuthi sizakhanya angani asivikelekanga ‘njengemizi engelamithangala engelamasango lemigoqo.’ (Hez. 38:10-12, 14-16) Ngokubona kwethu, kuzakhanya angani vele asingeke sisinde. Wena uzakwenzani?

18. Chaza ukuthi kungani kumele sibekezele ngesikhathi sokuhlupheka okukhulu.

18 Akumelanga sesabe ngitsho lakancane. Ngani? Ngoba uJehova uyasitshela ngokuhlaselwa kwabantu bakhe. Uyasitshela lokuthi isiphetho sakhona sizakuba njani. “ ‘Ngalolosuku lapho uGogi esehlasela ilizwe lako-Israyeli ulaka lwami oluvuthayo luzavuka,’ kutsho uJehova Wobukhosi. ‘Ngokutshiseka kwami langolaka lwami oluvuthayo [“ngizakhuluma,” NW ].’ ” (Hez. 38:18-23) Ngalesosikhathi, uJehova uzabhubhisa bonke abafuna ukutshabalalisa abantu bakhe. Kukholwe ukuthi sizasinda ‘ngosuku olukhulu lukaJehova olwesabekayo.’ Ukwenza njalo kuzakunceda ‘ubone ukuthi uJehova uzasikhulula njani’ lokuthi uhlale uqotho.​—Jow. 2:31, 32.

19. (a) Babunjani ubuhlobo obabukhona phakathi kukaJehova loMosi? (b) Yiziphi izibusiso ozazithola nxa ungavuma uJehova kuzo zonke izindlela zakho?

19 Lungiselela khathesi ukuze uzibone izenzakalo lezo ezimangalisayo ngokuqhubeka ‘ubekezela njalo umbona lowo ongabonakaliyo’! Qinisa ubuhlobo bakho loJehova uNkulunkulu ngokutaditsha zikhathi zonke langokuthandaza. UMosi wayelobuhlobo obuqine kakhulu loJehova njalo wasetshenziswa ngendlela emangalisayo okokuthi iBhayibhili lithi uJehova wayemazi uMosi “ubuso ngobuso.” (Dute. 34:10) UMosi wayengumphrofethi owayeqakatheke kakhulu. Kodwa lawe ngokholo ungamazi kakhulu uJehova kube angani uyambona sibili. Njengoba iLizwi likaNkulunkulu likukhuthaza, nxa uqhubeka umvuma “kuzo zonke izindlela zakho yena uzaziqondisa zonke izindlela zakho.”​—Zaga. 3:6.

^ indima 11 Kusegcekeni ukuthi uJehova wathuma izingilosi ukuthi zibulale amazibulo amaGibhithe.​—Hubo. 78:49-51.