Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

“Jehová Diosca paipalla cajcunataca rijsinmi”

“Jehová Diosca paipalla cajcunataca rijsinmi”

‘Taita Diosta maijanbash ninanda juyajpica paitapashmi Diosca rijsin.’ (1 COR. 8:3)

1. Jehová Diosta huaquin sirvijcunaca ¿imata pensashpata pandarishca? Shuj ejemplota nipai (callari dibujota ricupangui).

SHUJ punllaca Israel llactapa sumo sacerdote Aaronmi Taita Diospa huasiman yaicuna pungu ladopi incensariota chariria shayajurca. Cutin chaishuj ladomanga, Coremi 250 israelitacunahuan incensariota chariria shayanajurca (Núm. 16:16-18). Tucuicunami Jehová Diosta ali sirvijcunashnalla shayanajurca. Shinapash Coré, paita catij 250 israelitacunaca Taita Diosta na cazujcuna, jariyashcacuna, paicunalla alipi llujshingapaj munajcunami carca. Paicunami Aaronba cuenda sumo sacerdote tucungapaj munanajurca (Núm. 16:1-11). Paicunaca pensanajurcami, Taita Diosca ñucanchita alicachinmi nishpa. Shinapash paicunaca ninandami pandarinajurca. Paicuna alita ruraj tucunajujtaca Jehová Diosca alimi ricujurca (Jer. 17:10).

2. a) Moisesca ¿imatata nirca? b) Moisespa shimicunaca ¿imashinata pactarirca?

2 Corepash 250 israelitacunapash jariyanajujpimi Moisesca nirca: ‘Cayapami Mandaj Diosca maijanlla paipa cajta’ ricuchinga nishpa (Núm. 16:5). Moisés nishca shinaca, ‘Mandaj Diospa ñaupamandaca nina llujshishpami [250] runacunataca rupachishpa tucuchirca’ (Núm. 16:35; 26:10). Cutin Aarondaca na imatapash rurarcachu. Shinami Jehová Diosca ricuchirca, picunami paita nali sirvinajushcata, pimi paita ali sirvijushcatapash. Jehová Diospaca Aaronmi sumo sacerdote cana carca, paimi Jehová Diostaca tucui shunguhuan sirvijurca (1 Corintios 8:3, liingui).

3. a) Apóstol Pablopa punllacunapica ¿ima llaquita tiarca? b) Moisespa punllacunapica ¿imatata Jehová Diosca ricuchirca?

3 Moisespa punllacunamanda 1.500 huatacuna jipaca, apóstol Pablopa punllacunapipashmi jatun llaquicuna tiarca. Huaquingunaca llamagucunashna ali ricurishpapash ucumanga lobocunashna cashpami, huauquicunataca panda yachachishcacunahuan congregacionbi pandachinajurca (2 Tim. 2:16-18). Jehová Dios paicunata ricujujtaca alimi apóstol Pabloca yacharca. Moisespa punllacunapi Jehová Diosta na cazujcuna tucuchi tucushcataca alimi yacharca. Shinaca chai punllacunapi chashna llaquicuna tiajpica ¿imatata apóstol Pabloca Timoteoman escribirca? Chai escribishcamandaca ¿imatata yachajunchi? Chai ishcai tapuicunata yachajupashunchi.

“MANDAJ DIOS ÑUCACA, NAPACHA SHUJ TUCUNICHU”

4. a) Apóstol Pabloca ¿imatata ali yacharca? b) Apóstol Pabloca ¿imatata Timoteomanga escribirca?

4 Jehová Diosca picuna jahua shungulla adoranajujta, picuna tucui shunguhuan adoranajujtaca alimi ricujun. Chaita ali yachashpami apóstol Pabloca Timoteoman shuj cartata escribirca. Escribishpaca panda yachachijcuna congregacionda huaglichinajujta parlashca jipallami apóstol Pabloca nirca: “Huasichi callaringapaj Taita Dios churashca rumica shinllipachami tiajun. Chai rumi sellashcapica cashna nishcami tiajun: ‘Jehová Diosca paipalla cajcunataca rijsinmi’, shinallata ‘Jehová Diospa shutita charijcunaca nalita ruranamanda caruyachun’ nijunmi” nishpa (2 Tim. 2:18, 19, NM).

5, 6. ‘Huasichi callaringapaj Taita Dios churashca rumi’ nishca shimicunaca ¿mashna viajeta Bibliapica tiajun? Shinapash ¿imashinata chai shimicunaca Timoteota ayudarca?

5 Bibliapica ¿imatata ‘huasita callarichij rumi’ nin? Huasita callarichij rumi nishpaca, Taita Dios cai Alpata alipacha rurashcata o Taita Diospa munaita Jesús imashina pactachinatami shina nin (Sal. 104:5; 1 Cor. 3:11; 1 Ped. 2:6). Shinapash ‘huasichi callaringapaj Taita Dios churashca rumi’ nishca shimicunaca shuj viajellami Bibliapica ricurin. Shinaca ¿imamandata apóstol Pabloca ‘huasichi callaringapaj Taita Dios churashca rumimanda’ parlarca?

6 Apóstol Pabloca Moisespa punllacunapi Taita Diosta na cazujcuna ima pasashcata yarishpami ‘huasichi callaringapaj Taita Dios churashca rumimanda’ parlarca (Números 16:5​ta ricungui). Chai shimicunata nishpami apóstol Pabloca Taita Dios tucuita ricujujta Timoteomanga yarichijurca. Imashinami Moisespa punllacunapi Coreca Taita Diospa munaita na jarcai usharca, shinallatami apóstol Pablopa punllacunapi pandata yachachijcunapash Taita Diospa munaitaca na jarcai ushana carca. ‘Huasichi callaringapaj Taita Dios churashca rumi’ ima cashcataca ashatallami apóstol Pabloca parlarca. Shinapash chai shimicunami Timoteotaca paipa feta shinlliyachichun, Jehová Diospa decisiongunapi confiachun ayudarca.

7. ¿Imamandata Jehová Dios unai unaicaman alita ruranapi confiaita ushapanchi?

7 Jehová Dios cushca consejocunaca mashna huatacuna yalijpipash na cambianllu. Salmo 33:11​pica ninmi: “Mandaj Dios imatalla rurashami nishcapash, causaita causaicaman pactajungallami. Paipaj shungupi yarishcacunataca, tucui jipa miraicunapaj rurajunllami” nishpa. Shuj textocunapipash ninmi, Taita Diosca unai unaicamanmi mandashpa, juyashpa, alita rurashpa catijunlla nishpa (Éx. 15:18; Sal. 106:1; 112:9; 117:2). Malaquías 3:6​pipash ninmi: “Mandaj Dios ñucaca, napacha shuj tucunichu” nishpa. Santiago 1:17​pica ninmi, Taita Diosca “na shuj tucushpa chashnallatami. Paitaca, ima llandupash na yanayachi ushanllu” nishpa.

¿IMA ‘SELLASHCATA’ JEHOVÁ DIOSPI CONFIACHUN AYUDAN?

8, 9. Rumipi sellashca shimicunamandaca ¿imatata yachajupanchi?

8 Punda tiempocunapica huasichi callaringapaj rumicunapimi pipa huasi cashtaca o pi rurashcataca escribishpa, sellashpa churan carian. Apóstol Pablopash chai costumbremanda parlashpami, 2 Timoteo 2:19​pica huasichi callaringapaj rumipi sellascamanda parlarca. * Chai rumi sellashcapica nijurcami: “Jehová Diosca paipalla cajcunataca rijsinmi”, shinallata “Jehová Diospa shutita charijcunaca nalita ruranamanda caruyachun” nishpa. Chai shimicunaca Números 16:5tami yarichin (liingui).

9 Rumipi sellashca shimicunamandaca ¿imatata yachajupanchi? Jehová Diospa consejocunapica ishcai importante yuyaicunatami ricunchi. Pundapica yachajunchimi Jehová Diosca paita ali sirvijcunata ninanda juyajta. Shinallata yachajunchimi Jehová Diosca nali ruraicunata ninanda millanayachijta. Shinapash chai yachachishcacunaca ¿imatata congregacionbi pandata yachachijcunahuanga ricunata charin?

10. Apóstol Pablopa punllacunapi Taita Diosmanda caruyashpa pandata yachachijcunata ricushpaca ¿imatashi shuj huauquicunaca pensanajushcanga?

10 Jehovamanda caruyashpa pandata yachachijcuna congregacionbi catijta ricushpaca, Timoteopash shujcunapash pensashcangami ¿imamandata paicunataca congregacionmanda na llujchishpa cachan? Jehová Diosca paicuna yangatalla sirvij tucunajujta, ñucanchicuna tucui shunguhuan sirvinajujtaca na ricujunllu yarin nishpa (Hech. 20:29, 30).

Taita Diosmanda caruyashpa pandata yachachijcuna umachichunga Timoteoca na saquircachu (Párrafo 10-12ta ricupangui)

11, 12. ¿Imamandata apóstol Pablopa cartaca Timoteopa feta shinlliyachishcanga?

11 Apóstol Pabloca ¿imata yarichishpata Timoteopa feta shinlliyachirca? Moisespa punllacunapi yangatalla sirvij tucunajujpi Coretapash 250 israelitacunatapash Jehová Dios tucuchishcatami yarichijurca. Shinallata tucui shunguhuan Aarón sirvijujpi paita salvashcatami yarichijurca. Chaicunata yarichishpami apóstol Pabloca Timoteotaca intindichirca, congregacionbi picuna tucui shunguhuan sirvinajujta, picuna yangatalla sirvij tucunajujtaca Jehová Diosca ricujunmi nishpa.

12 Jehová Diosca ima horapash na cambianllu. Paica nalita ruranataca ninandami millanayachin. Nalita rurashpa na arripintirijcunataca llaquichingami. Ashtahuangarin Timoteotaca ‘Jehová Diospa shutita charijpimi’ apóstol Pabloca nirca, ‘nalita ruranamanda caruyanami’ cangui nishpa. Shinapash ¿imashinata nalita ruranamandaca caruyana carca? Timoteoca congregacionbi panda yachachijcuna na tiachun saquishpami nalita ruranamandaca caruyana carca. *

TUCUI SHUNGUHUAN ADORAJPICA JEHOVÁ DIOSCA BENDICIANMI

13. ¿Imatata na cungana capanchi?

13 Apóstol Pablopa escribishca shimicunaca ¿imashinata ñucanchitapash animan? Pundapica tucui shunguhuan sirvijujta Jehová Dios ricujushcata yachashpami animarinchi. Paica paipalla cashcacunataca cada unomanda ninanda preocuparishpami ricuriajun. Bibliapica ninmi: ‘Mandaj Diosca [tucui] shunguhuan paita cazujcunamanga alita rurashpa, paipa tucui ushaita ricuchingapami, tucui cai pachata ricuriajun’ nishpa (2 Crón. 16:9). Shinaca, ama cungashunchichu, tucui shunguhuan sirvijpica Jehová Diosca bendiciangami (1 Tim. 1:5; 1 Cor. 15:58).

14. Jehová Diosca ¿imatata na ricunayachin?

14 Jehová Diosca tucuilla cai Alpatami ricuriajun. Picunami jahua shungulla adoranajujtaca alimi yachan. Yangatalla adoraj tucujcunataca Jehová Diosca na ricunayachinllu. Proverbios 3:32​pica ninmi, nalita rurajushcata pacashpa shujcunapa ñaupajpi alita rurajshnalla purijcunataca ninandami millanayachin nishpa. Gentecunata umachishpapash Taita Diosta umachitaca nimamanda na usharingachu. Bibliapica ninmi: ‘Juchata pacashpaca ali causaitaca na ushangachu’ nishpa. Taita Diosca tucui poderta charij, alita ruraj Diosmi can. Paica juchata pacachunga na saquingachu (Prov. 28:13; 1 Timoteo 5:24; Hebreos 4:13, liingui).

15 ¿Imatata na rurana capanchi? ¿Imamanda?

15 Jehová Diosta sirvijcunaca casi tucuicunami Jehová Diosta tucui shunguhuan sirvinajunchi. Huaquingunallapachami paicunapa munai Jehová Diostaca yangatalla adoraj tucun. Shinapash imashinami Moisespa punllacunapipash apostolcunapa punllacunapipash Jehová Diosta yangatalla adoraj tucujcuna tiarca, shinallatami cunan punllacunapipash tiaita ushan (2 Tim. 3:1, 5). Shinapash ¿chaimandallachu ñucanchi huauquicunataca paica yangatallami Jehová Diosta sirvij tucujun nishpa ricuna canchi? Yangamanda desconfiashpa ricujunaca nalichu canman (Romanos 14:10-12; 1 Corintios 13:7, liingui). Ñucanchi huauquicunata desconfiashpa ricunajushpaca Taita Diospa ñaupajpi ali ricuritaca na ushashunllu.

16. a) Jehová Diosta yangatalla adorai callarishcata cuenta japingapaca ¿imatata rurana capanchi? b) “ Alichu catijuni, nachu ali catijuni nishpa pensarishunchi” recuadromandaca ¿imatata yachajupanchi?

16 Jesusta catijcunaca cada unomi pensarina canchi ‘¿alitachu rurajuni, nalitachu rurajuni?’ nishpa (Gál. 6:4). Tucuicunami juchayucuna canchi. Chaimandami yangatalla Jehová Diosta adorai callarishcataca na cuenta japinchi (Heb. 3:12, 13). Huaquinbi huaquinbica tapurinami canchi: ¿Jehová Diosta tucui shunguhuan juyaimanda, paita cazungapaj munaimandachu sirvijuni? ¿Paraíso juyailla Alpagupi ashtaca bendiciongunata charingapaj munaimandallachu sirvijuni? nishpa (Apoc. 4:11). Shina pensarishpami ñucanchi shungu imashina cashcata cuenta japi ushashun.

JEHOVÁ DIOSTA TUCUI SHUNGUHUAN ADORASHPACA CUSHILLAMI CAUSASHUN

17, 18. ¿Imamandata Jehová Diostaca tucui shunguhuan adorana capanchi?

17 Jehová Diosta tucui shunguhuan adoranaca ñucanchipallatami ali can. Salmo 32:2​pica ninmi: ‘Ima nalimandapash, Mandaj Dios na juchachijpi causaj runaca, ninandami cushijun. Paipa shungupipash, umachina yuyaica na tianllu’ nishpa. Jehová Diosta tucui shunguhuan sirvijcunaca cunan punllacunapipash ashtahuan cushillami causan. Shamuj punllacunapicarin cushijuitapacha cushijushpami causanga.

18 Jehová Diosca pai agllashca tiempopimi picuna paita yangatalla adoraj tucunajujta, picuna nalita ruranajujtaca ricuchinga. Chai punllacunapimi tucuicuna yachashun ‘[alita] ruranahuan, nalita ruranahuanga shican cajta, shinallata Taita Diosta sirvishpa causajcuna, na sirvishpa causajcuna shican cajtapash’ yachashunmi (Mal. 3:18). Shinapash chai punlla chayamungacamanga cai shimicunata yarishpa animaripashunchi: ‘Jatun Diosca [alita] rurajcunatami ricuriajun. Paicuna mañanajujtapash, aligutapachami uyariajun’ nishpa (1 Ped. 3:12).

^ par. 8 Apocalipsis 21:14​taca Timoteoman cartacunata escribishca jipa huatacunamanmi escribirca. Apocalipsis 21:14​pica ninmi, 12 rumicunapimi Jesuspa 12 apostolcunapa shuticuna escribishca tiajun.

^ par. 12 Jehová Diospa ejemplota catishpa nali ruraicunata imashina millanayachinataca shamuj temapimi ricupashun.