1, 2. (1) ¿Jamüsü shiimainka shikeraajeerüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa wapüleerua? (2) Sünainjee tü sümakat Éfeso 2:12, ¿jamüsü kooʼomüinka wanoula sünain Nuluwataaya Maleiwa sutuma tü pütchi apansaajünakat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)

WAKÜJAWALIN sümüin wayuu shiainjatüin anain atuma wakuwaʼipa Nuluwataaya Maleiwa. Kaʼatapalasü waaʼin sutuma tia. ¿Wanoujüinche sünain sünteerüin Nuluwataaya Maleiwa jee aneerüin wakuwaʼipa sutuma? ¿Jamüsü wanoujüinjatka sünain tü nümakat Maleiwa süchiki Nuluwataaya? (Heb. 11:1.)

² Niainjachi chi Mesíaskai Aluwataaka nutuma Jeʼwaa süpüla anainjatüin sukuwaʼipa wayuu süpüshuaʼa. Shiimain sünain shikeraajeerüin tia süka niain neʼe Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa. Nüküjüin Jeʼwaa jaralinjachin Aluwataain, jaraliin na aluwataainjanakana nümaa chi Mesíaskai jee jaraliin na naluwataainjanakana aaʼu. Shiasaʼa süpüla shikeraajüin tia, nüpansaajüin Jeʼwaa wanee pütchiirua jee müshia Jesuu apansaajüshi pütchiyaa. Wekirajaale sünain tia pütchikalüirua,  weʼitaajeerü waaʼin sünain shikeraajeerüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa jee aneerüin wakuwaʼipa sutuma tü Nuluwataayakat ( paashajeʼera Éfeso 2:12).

3. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü otta sünain tü wanee?

³ Süküjüin tü Wiwüliakat aipiruasü pütchi sünainpünaaka Nuluwataaya Jesukürisüto. Anuu shia: 1) tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin Abraham, 2) tü Pütchi naapakat Jeʼwaa nümüin Moisés, 3) tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümaa David, 4) tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümaa Jesuu, sacerdooteinjachin nia maʼaka nukuwaʼipa Melquisedec, 5) tü pütchi jeketü pansaatüjütkalia jee 6) tü pütchi nüpansaajakat Jesuu namaa na Aluwataainjanakana nümaa. Tiairua sünainpünaasü Nuluwataaya Maleiwa jee shiiʼiyatüin shikeraajeerüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa süpüleerua tü Mmakat jee wapüleerua. Wekirajaa sünain tia waneʼewai sukua (paashajeʼera tü pütchikat «Tü naaʼinrakat Maleiwa süpüla nikeraajüinjatüin tü keeʼireekat naaʼin»).

4. Saashin tü karalouktakat Génesis, ¿jarat tü apünüinsükat kasa keeʼireeka naaʼin Jeʼwaa süpüleerua wayuu?

⁴ Süchikijee nukumajüin Jeʼwaa tü Mmakat, nüküjüin apünüinsü kasa keeʼireeka naaʼin süpüleerua wayuu. 1) Nukumajüin naya maʼaka saaʼin nukuwaʼipa, 2) Paʼaraiisüinjatü tü Mmakat natuma sümaa jouluinjanain na nooʼuliwoʼukana otta 3) nnojoluinjatü neküin süchon tü «wunuʼu atüjaweetkat atüma wayuu saaʼu tü anasükat je saaʼu tü mojusükat» (Gén. 1:26, 28; 2:16, 17). Shia neʼe choʼujaaka tia apünüinsükat pütchi süpüla shikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa. Süchikijee nukumajüin Jeʼwaa na wayuukana, choʼujaʼala neʼe shikeraajüin piamasü pütchi sünainjee tü apünüinsükat kasa keeʼireekat naaʼin süpüleerua wayuu. ¿Kasanainjeesü nüpansaajaka Jeʼwaa waneeirua pütchi?

5, 6. (1) ¿Kasa naainjaka Satanaa süpüla nnojoluinjatüin shikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa? (2) ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa nütüjaapa saaʼu nujuyaajüin nia Satanaa chaa Edén?

⁵ Eʼrüshi wayumüin Satanaa nümüin Maleiwa süpüla nnojoluin shikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin. Nootuin Adán sümaa Eva süpüla neʼrüinjanain wayumüin nümüin Maleiwa. Nüküjüin sümüin Eva nnojoluinjatüin ouktüin shia müleka shiküle süchon tü wunuʼu apülajünakat suulia (Gén. 3:1-5; Alat. Map. 12:9). Sünainjee tia, nnojoishi anain Maleiwa süpüla aluwatawaa naashin Satanaa. Mojusü joo nünüiki mapa nachiki na wayuukana. Anoujüshii neʼe naya shiiʼiree aneein nakuwaʼipa naashin (Job 1:9-11; 2:4, 5).

⁶ ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa nütüjaapa saaʼu nujuyaajüin nia Satanaa chaa Edén? Nnojoishii nuʼutüin aaʼin na eʼrüliikana wayumüin. Süka jamüin, nnojotsüjee ekeraajüin tü nümakat jouluinjatüin wayuu sainküin tü Mmakat. Nnojoliishiijeseʼe nuʼutüin naaʼin na eʼrüliikana wayumüin süpüla shikeraajüinjatüin süpüshuaʼa tü nümakat. Tü naainjakat Jeʼwaa shia nüküjüin wanee pütchi chaa Edén ( paashajeʼera Génesis 3:15).

7. ¿Kasa nüküjaka Jeʼwaa chaa Edén nüchiki Satanaa otta na nümaajanakana?

⁷ Nüküjüin Jeʼwaa chaa Edén ouktajachin Satanaa namaʼaleʼeya na nümaajanakana, na nnojoliikana acheküin Maleiwa süpüla niain aluwataain. Otta taasia nüküjüin nuʼutünajachin aaʼin Satanaa nutuma chi suuʼuliwoʼukai tü jietkat. Makalaka shiimainshaanain najaʼttinnüinjachin chi shikiishikai tü eʼraakat wayumüin sümaʼaleʼeya tü kasa mojusü eekat nutuma. Otta nüküjaleʼeinya Jeʼwaa jaralinjachin aaʼinrüin tia.

8. ¿Jarai chi kamaʼanajeeinjachikai tü jierü kooʼuliwoʼuinjatkat? ¿Jalejeʼewai chi suuʼuliwoʼuinjachikai tü jietkat?

 ⁸ ¿Jalejeʼewai chi suuʼuliwoʼuinjachikai tü jietkat? Nümaʼanajeejachi Maleiwa. Süka jamüin, choʼujaashi pülashinjachin chi oʼutakai naaʼin Satanaa (Heb. 2:14). Akaʼaya tü jietkalia, nümaʼanajeejatü Maleiwa. Atüjaana aaʼu jaraliin na suuʼuliwoʼukana tü wüikat. Akatsaʼa matüjaajuin aaʼu jaralinjachin suuʼuliwoʼuin tü jietkat. Alatüsü maʼaka 4.000 juya sümaa matüjaajuin aaʼu tia. Süpüla nütüjaanüin aaʼu, nüpansaajüin Jeʼwaa aipiruasü pütchi. Chi ajaʼttirüinjachikai tü kasa mojusü eekat nutuma Satanaa, niainjachi chi suuʼuliwoʼukai tü jietkat naashin Jeʼwaa.

9. (1) Püküja tü pütchi pansaatüjütkalia nümüin Abraham. (2) ¿Joujatü ekeraajüin tia pütchikat?

⁹ Maʼaka 2.000 juya süchikijee nüküjüin Jeʼwaa ouktajachin Satanaa, nuluwataain Abraham nuʼunüinjachin Urjee chaa Canaánmüin (Aluw. 7:2, 3). Müshi nia: «Anakaja jooluʼu müleka puʼunüle yalajee yala suluʼujee tia mmakat eere kepiain pia maaʼulu yaa. [...] Oʼuneechi joo pia eemüin wane mma teeʼiyatüinjatkat pümüin. Anakuaippaleechi pia tatüma. Watteerü saalin tü puuʼuliwoʼukalüirua. [...] Eʼnnaajinneerü tatüma tü pünüliakat saaʼujee anainjatüin pükuaippa. [...] Chi wayuu anakai anüiki pümüin, teeʼiyateerü tü taʼanasiakat nümüʼinya. Aluʼujasa chi wayuu oʼulejakai pia, kasalajaneerü nümüin tia tatüma. Je paaʼujee piakai, süchunteerü tamüin wayuu sainküin mmakat süpüla anakuaippalüinjatüin shia tatüma maa aka anakuaippalin pia tatüma» (Gén. 12:1-3). Tia, shia tü palajatkat maʼin sukua süküjünüin suluʼu tü Wiwüliakat süchiki tü pütchi pansaatüjütkalia nümüin Abraham. Nnojotsü watüjaain aaʼu joujatüin nüküjüin shia Jeʼwaa. Watüjaapejeʼe saaʼu shikeraajüin soʼu juyaka 1943, süpülapünaa wakalia. Oʼunüshi Abraham Haránjee jee nülataka  tü süchikat Éufrates wanaa sümaa 75 nuuyase.

10. (1) ¿Kasa naainjaka Abraham eeʼiyataka niʼitaain maʼin naaʼin sünain tü nümakat Jeʼwaa? (2) ¿Kasa nüküjaleeka Jeʼwaa nüchiki suuʼuliwoʼu tü jietkat?

¹⁰ Kojuyatua pansaain nünüiki Jeʼwaa nümüin Abraham jee nüküjüin sooʼomüin süchiki tü kasa anasü naainjüinjatkat nümüin (Gén. 13:15-17; 17:1-8, 16). Nüpansaajüin maʼin Jeʼwaa tü nümakat nümüin Abraham wanaa sümaa nuʼutünüinjachin aaʼin Isaac nutuma Abraham ( paashajeʼera Génesis 22:15-18 jee Hebreokana 11:17, 18). Shikeraajapa tü pütchi nüküjakat Jeʼwaa nümüin Abraham, nüküjaleein nuuʼuliwoʼuinjachin Abraham suuʼuliwoʼu tü jietkat. Nnojoipejeʼe waneeshinjachin nuuʼuliwoʼu Abraham. Wainmainjana naya ooʼulaka eeinjana na aluwataainjanakana, nayamülüinjana na naʼünüükana jee wainma wayuu anakuwaʼipalüinjatka nanainjee.

11, 12. (1) ¿Jamüsü nünüiki Pablo süchiki tü pütchi pansaakat nutuma Jeʼwaa nümüin Abraham? (2) ¿Jameerü wakuwaʼipa sutuma tü pütchi pansaaka nutuma Jeʼwaa nümüin Abraham?

¹¹ Nnojotpejeʼe ekeraajüin neʼe tia pütchikat wanaa sümaa saapünüin tü Mma Anasükat namüin na nuuʼuliwoʼukana Abraham, ¿suluʼu jamüin? (Gal. 4:22-25.) Naashin Pablo, chi suuʼuliwoʼukai tü jietkat nia Kürisüto namaa na 144.000 anoujüshii chainjanakana iipünaa (Gal. 3:16, 29; Alat. Map. 5:9, 10; 14:1, 4). Tü jierü aküjünakalü achiki shia «tü Jerusalén chakat iipünaa», tia shia süpüshi tü nupueulosekat Jeʼwaa, na chakana iipünaa (Gal. 4:26, TNM, Gal. 4:31). Anakuwaʼipalüinjatü wayuu süpüshuaʼa nünainjee suuʼuliwoʼu tü jietkat maʼaka nüpansaajirüin paala Jeʼwaa nümüin Abraham.

¹² Tü pütchi pansaakat nutuma Jeʼwaa nümüin Abraham, shia shikiisüka süpüla eeinjatüin tü Nuluwataayakat, eere nuluwataainjachin wanee Aluwataai namaa waneeinnua wayuu (Heb. 6:13-18). ¿Motsomüinjeetche neʼe tia? Nnojo, ayateeria eein shia najaʼttiraleepa Jesuu na nüʼünüükana Maleiwa jee anapa sukuwaʼipa wayuu süpüshuaʼa yaa saaʼu Mmaka (1 Cor. 15:23-26). ¿Jamakaʼa waneepiainjatka shia saashin Génesis 17:7? Shia süka anainjatüin sukuwaʼipa wayuu yaa saaʼu Mmaka süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Sükajee tü pütchi nümakat Jeʼwaa nümüin Abraham, ekeraajeerü tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa: jouluinjatüin wayuu sainküin mmaka süpüshuaʼa (Gén. 1:28).

13, 14. ¿Kasa nüpansaajaka Jeʼwaa nümaa David süchiki Nuluwataaya chi Mesíaskai?

¹³ Tü pütchi nüküjakat Jeʼwaa chaa Edén otta tü pütchi nüpansaajakat nümüin Abraham, süpülajatü eeinjatüin Nuluwataaya chi Mesíaskai. Aneerü otta loteerü sukuwaʼipa süka niʼitaalain shia Jeʼwaa (Sal. 89:14). ¿Amojujaajeetche shia mapeena? Nnojoleerü amojujaain shia saashin wanee pütchi nüpansaajiraka Jeʼwaa.

¹⁴ Tia shia tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümaa David ( paashajeʼera 2 Samuel 7:12, 16 *). Nüküjüin Jeʼwaa niainjachin David kooʼuliwoʼukai chi Mesíaskai (Luc. 1:30-33). Sükajee tia, atüjaana aaʼu jaralinjachin maʼin kooʼuliwoʼuka nia. Aluwataainjachi nia suluʼu Nuluwataaya Maleiwa (Ezeq. 21:25-27). Nükajee Jesuu, eejeerü waneepia tü nuluwataayakat David. Eeinjachi waneepia chi nuuʼuliwoʼukai David otta aluwataainjachi nia süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (Sal. 89:34-37). Nnojoleerü amojujaain Nuluwataaya chi Mesíaskai  jee waneepiainjatü tü kasa anasü eekat sutuma.

15-17. (1) Sükajee tü nümakat Jeʼwaa süchiki nukuwaʼipa Melquisedec, ¿kasa maa naainjüinjatka chi suuʼuliwoʼukai tü jietkat? (2) ¿Jamüsü choʼujaaka sacerdooteinjachin nia?

¹⁵ Sünainjee tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin Abraham otta nümaa David, atüjaana aaʼu nuluwataainjachin chi suuʼuliwoʼukai tü jietkat. Akatsaʼa choʼujaain wanee kasa anainjatka maʼin atuma sukuwaʼipa wayuu süpüshuaʼa. Süka nnojoluin lotuin sukuwaʼipa wayuu jee nnojoliin nüpüshin naya Jeʼwaa, choʼujaasü sacerdooteinjachin suuʼuliwoʼu tü jietkat süpüla taashin wayuu suulia saainjala jee nüpüshinjanain naya Maleiwa. Nüpansaajirüin joo Maleiwa, sacerdooteinjachin Jesuu maʼaka nukuwaʼipa Melquisedec.

¹⁶ Nüpansaajüinjatü Jeʼwaa wanee pütchi nümaa Jesuu, atüjaana aaʼu tia sükajee tü nüshajakat David. Piamasü sukuwaʼipa tia pütchikat: 1) aikkalaainjachi nia nikialuʼujee Maleiwa süpüla niyamülüin na nüʼünüükana Maleiwa, jee 2) «sacerdooteinjachi nia maʼaka nukuwaʼipa Melquisedec süpüla kaʼikat süpüshuaʼa» ( paashajeʼera Salmo 110:1, 2, 4 *). ¿Jamüshi sacerdooteinjachika nia maʼaka nukuwaʼipa Melquisedec? Süpülapünaa saapünüin tü Mma Anasükat namüin na nuuʼuliwoʼukana Abraham, niʼitaain Maleiwa Melquisedec, chi aluwataakai Salem süpüla sacerdooteinjachin nia (Heb. 7:1-3). Saashin tü Ashajuushikat süka Hebreo nia neʼe Melquisedec aluwataaka jee sacerdootekai nümüiwaʼa. Sacerdooteshi nia süpüla kaʼikat süpüshuaʼa süka niain neʼe müin akuwaʼipa nümüiwaʼa.

¹⁷ Sükajee nüpansaajüin Jeʼwaa wanee pütchi nümaa Jesuu, nüneeküin nia süpüla sacerdooteinjachin nia. Makalaka sacerdooteinjachin nia «waneepia süpüla kaʼikat süpüshua maa aka nukuaippa Melquisedec» (Heb. 5:4-6). Sünainjee tia naainjakat Jeʼwaa, atüjaana aaʼu nikeraajeerüin tü keeʼireekat naaʼin süpüleerua tü Mmakat jee süpüleerua wayuu sükajee Nuluwataaya chi Mesíaskai.

18, 19. (1) ¿Jamüsü sünainpünaaka Nuluwataaya chi Mesíaskai tü apünüinsü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?

¹⁸ Tü apünüinsü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa, sünainpünaasü Nuluwataaya chi Mesíaskai. Shiimain tia süka nüküjalain shia Jeʼwaa. Sünainjee tü nüküjakat chaa Edén, nüküjüin nikeraajeerüin tü keeʼireekat naaʼin süpüleerua tü Mmakat jee süpüleerua wayuu nükajee chi suuʼuliwoʼukai tü jietkat. Sükajee tü pütchi nüpansaajakat nümüin Abraham, nüküjüin jaralinjachin chi suuʼuliwoʼukai tü jietkat jee kasain naainjüinjatüin.

¹⁹ Sünainjee tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümaa David, nüküjaleein jaralin niweetüinjachin anainjee chi suuʼuliwoʼukai tü jietkat jee nüküjaleein nuluwataainjachin saaʼu tü Mmakat süpüla waneepiainjatüin tü kasa anasükat. Sünainjee tü pütchi nümakat Jeʼwaa süchiki nukuwaʼipa Melquisedec, nüküjüin sacerdooteinjachin Jesuu. Eeshii joo waneeinnua wayuu aluwataainjanaka jee sacerdooteinjanaka wanaa nümaa Jesuu süpüla anainjatüin sukuwaʼipa wayuu natuma. ¿Jamakuwaʼipalii naya? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wanee ekirajaayakat.