1, 2. a) Millaista käytöstä Jumala odottaa palvelijoiltaan? b) Mihin kysymyksiin tässä kirjoituksessa vastataan?

JEHOVAN henkeyttämänä apostoli Pietari yhdisti toisiinsa 3. Mooseksen kirjassa korostuvan pyhyyden ja kristityiltä vaadittavan pyhän käytöksen. (Lue 1. Pietarin kirjeen 1:14–16.) Jehova, joka on ”Pyhä”, odottaa voideltujen ja ”muiden lampaiden” tekevän parhaansa, jotta he tulisivat pyhiksi kaikessa käytöksessään – ei vain joissakin sen piirteissä! (Joh. 10:16.)

² Meidän on erittäin hyödyllistä tutkia edelleen 3. Mooseksen kirjasta löytyviä hengellisiä helmiä, ja oppimamme soveltaminen auttaa meitä osoittautumaan pyhiksi kaikessa käytöksessämme. Tarkastelemme esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten meidän tulee suhtautua Jehovan laeista ja periaatteista tinkimiseen? Mitä 3. Mooseksen kirja opettaa Jehovan suvereeniuden kannattamisesta? Mitä voimme oppia israelilaisten esittämistä uhreista?

3, 4. a) Miksi kristittyjen täytyy noudattaa tinkimättä Raamatun lakeja ja periaatteita? b) Miksi emme saa kostaa emmekä kantaa kaunaa?

³ Voidaksemme miellyttää Jehovaa meidän täytyy pitää tinkimättä kiinni hänen laeistaan ja periaatteistaan, emmekä saa koskaan omaksua epäpyhää, välinpitämätöntä asennetta  niitä kohtaan. Vaikkemme ole Mooseksen lain alaisuudessa, sen vaatimukset auttavat meitä ymmärtämään, mikä on Jumalan näkökannalta hyväksyttävää ja mikä ei. Israelilaisia käskettiin esimerkiksi: ”Et saa kostaa etkä kantaa kaunaa kansasi pojille, ja sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Jehova.” (3. Moos. 19:18.)

⁴ Jehova odottaa, ettemme kosta emmekä kanna kaunaa toisille (Room. 12:19). Jos sivuuttaisimme Jumalan lait ja periaatteet, voisimme tuottaa hänelle häpeää ja Saatana olisi mielissään. Vaikka joku olisi loukannut meitä tahallaan, ei ole viisasta alkaa hautoa kaunan tunteita. Raamatun mukaan olemme ”saviastioita”, joissa on Jumalalta saatu palveluksen aarre (2. Kor. 4:1, 7). Kauna on kuin syövyttävää happoa, eikä se kuulu samaan astiaan aarteen kanssa!

5. Mitä voimme oppia Aaronia ja hänen poikiensa kuolemaa koskevasta kertomuksesta? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

⁵ Kuten 3. Mooseksen kirjan 10:1–11:ssä kerrotaan, Aaronin perheelle tapahtui jotain sellaista, mikä aiheutti heille äärimmäistä tuskaa. He olivat varmasti syvästi järkyttyneitä, kun tuli lankesi taivaasta ja kulutti Aaronin pojat Nadabin ja Abihun heidän palvellessaan tabernaakkelissa. Aaronin ja hänen perheensä usko joutui epäilemättä kovalle koetukselle, kun he eivät saaneet surra kuolleita sukulaisiaan. Osoittaudutko sinä pyhäksi siten, ettet pidä yhteyttä sellaisiin sukulaisiin tai muihin, jotka on erotettu seurakunnasta? (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 5:11.)

6, 7. a) Mitä meidän on tärkeää harkita ratkaistessamme, menemmekö kirkkohäihin ja osallistummeko häämenoihin? (Ks. alaviite.) b) Miten voisimme perustella kirkkohäitä koskevaa kantaamme ei-uskoville sukulaisille?

⁶ Emme ehkä kohtaa yhtä vaikeaa koetusta kuin Aaron ja hänen perheensä. Mutta entä jos meidät kutsutaan jonkun ei-uskovan sukulaisen kirkkohäihin ja meitä pyydetään osallistumaan häämenoihin? Raamatussa ei ole mitään nimenomaista kieltoa, joka estäisi menemästä niihin, mutta vaikuttavatko jotkin sen periaatteet ratkaisuumme? *

⁷ Päätöksemme osoittautua Jehovan edessä pyhiksi tällaisessa tilanteessa voi oudoksuttaa sukulaisiamme, jotka eivät ole todistajia (1. Piet. 4:3, 4). Vaikkemme tietenkään halua loukata heitä, asia on yleensä parasta selittää heille ystävällisesti mutta suoraan, ehkä jo hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. Voisimme kiittää heitä ja ilmaista arvostavamme heidän pyyntöään. Sitten saattaisimme sanoa, että koska emme osallistu joihinkin uskonnollisiin seremonioihin, mukanaolomme voisi varjostaa tuona päivänä tunnettavaa iloa ja saattaa heidät ja vieraat kiusalliseen asemaan. Näin voimme pitää tinkimättä kiinni uskonkäsityksistämme.

8. Miten 3. Mooseksen kirjassa korostetaan Jehovan suvereeniutta?

⁸ Kolmannessa Mooseksen kirjassa korostetaan myös Jehovan suvereeniutta. Kirjassa sanotaan yli 30 kertaa, että siinä mainitut lait tulevat Jehovalta. Mooses tunnusti tämän ja teki niin kuin Jehova käski hänen tehdä (3. Moos. 8:4, 5). Meidänkin tulee aina toimia niin kuin Suvereenimme Jehova haluaa. Vaikka Jumalan järjestö tukee meitä, uskoamme voidaan toisinaan koetella ollessamme yksin, kuten Jeesusta kiusattiin erämaassa (Luuk. 4:1–13). Jos keskitämme huomiomme Jumalan suvereeniuteen ja luotamme häneen, kukaan ei saa meitä tinkimään vakaumuksestamme  ja lankeamaan ihmispelon ansaan (Sananl. 29:25).

9. Miksi Jumalan kansaa vihataan eri puolilla maailmaa?

⁹ Meitä Kristuksen seuraajia ja Jehovan todistajia vainotaan eri puolilla maailmaa. Osaamme odottaa tätä, sillä Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Teitä luovutetaan ahdistukseen ja teitä tapetaan, ja te tulette olemaan kaikkien kansakuntien vihan kohteita minun nimeni vuoksi.” (Matt. 24:9.) Tällaisesta vihasta huolimatta jatkamme kestävinä Valtakunnan saarnaamista ja osoittaudumme pyhiksi Jehovan edessä. Miksi meitä vihataan, vaikka olemme rehellisiä, kunnollisia ja lainkuuliaisia kansalaisia? (Room. 13:1–7.) Koska tottelemme Jehovaa Suvereenina Herranamme! Suoritamme pyhää palvelusta ”yksin hänelle” ja noudatamme aina tinkimättä hänen vanhurskaita lakejaan ja periaatteitaan (Matt. 4:10).

10. Mitä tapahtui eräälle veljelle, joka tinki puolueettomuudestaan?

¹⁰ Emme myöskään ole ”osa maailmasta”, joten pysymme poliittisesti puolueettomina emmekä osallistu sotiin. (Lue Johanneksen 15:18–21; Jesajan 2:4.) Jotkut Jumalalle vihkiytyneet ovat tinkineet puolueettomuudestaan, mutta monet heistä ovat katuneet ja saaneet takaisin suhteensa armolliseen taivaalliseen Isäämme (Ps. 51:17). Jotkut taas eivät ole katuneet. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana 160 epäoikeudenmukaisesti vangittua alle 45-vuotiasta veljeämme koottiin kaikista Unkarin vankiloista samaan kaupunkiin ja määrättiin sotapalvelukseen. Uskolliset veljet pysyivät lujina ja kieltäytyivät astumasta palvelukseen, mutta yhdeksän veljeä teki sotilasvalan ja puki ylleen univormun. Kaksi vuotta myöhemmin yksi niistä, jotka olivat tinkineet puolueettomuudestaan, määrättiin teloituskomennuskuntaan surmaamaan uskollisia todistajia. Näiden joukossa oli hänen lihallinen veljensä! Loppujen lopuksi teloituksia ei pantu toimeen, kuten oli uhattu.

11, 12. Mitä kristityt voivat nykyään oppia uhraamista koskevista ohjeista, jotka Jehova antoi muinaiselle Israelille?

¹¹ Mooseksen lain mukaan israelilaisten tuli uhrata tietynlaisia uhreja (3. Moos. 9:1–4, 15–21). Niiden piti olla virheettömiä, koska ne viittasivat Jeesuksen täydelliseen uhriin. Lisäksi kaikkia uhreja esitettäessä piti noudattaa tiettyä toimintatapaa. Ajatellaanpa esimerkiksi, mitä vaadittiin vastasyntyneen lapsen äidiltä. 3. Mooseksen kirjan 12:6:ssa sanotaan: ”Kun sitten hänen puhdistuksensa päivät pojan tai tyttären vuoksi ovat täyttyneet, hänen tulee tuoda ensimmäisellä vuodellaan oleva nuori pässi polttouhriksi ja kyyhkysenpoika tai turturikyyhky syntiuhriksi kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo papille.” Vaikka Jumala esitti nimenomaisia vaatimuksia, Laista heijastuu selvästi hänen rakkautensa ja järkevyytensä. Jos äidillä ei ollut varaa lampaaseen, hän sai uhrata kaksi turturikyyhkyä tai kaksi kyyhkysenpoikaa (3. Moos. 12:8). Vaikka hän oli köyhä, häntä rakastettiin ja arvostettiin aivan yhtä paljon kuin niitä, jotka toivat kalliimpia uhreja. Mitä opimme tästä?

¹² Apostoli Paavali kehotti toisia uskovia uhraamaan Jumalalle ”ylistysuhria” (Hepr. 13:15). Huultemme tulisi julistaa julkisesti Jehovan pyhää nimeä. Kuurot veljemme ja sisaremme ylistävät Jumalaa viittomakielellä. Ne kristityt, jotka eivät pysty liikkumaan kotinsa ulkopuolella, ylistävät häntä kirjoittamalla kirjeitä, todistamalla puhelimitse sekä  saarnaamalla avustajille ja vieraille. Terveydentilamme ja kykymme vaikuttavat tietysti siihen, miten paljon voimme tehdä tunnetuksi Jehovan nimeä ja julistaa hyvää uutista. Tämän ylistysuhrin tulisi kuitenkin olla parastamme. (Room. 12:1; 2. Tim. 2:15.)

13. Miksi meidän tulisi raportoida kenttäpalvelukseen käyttämämme aika?

¹³ Uhraamme vapaaehtoisesti ylistysuhreja Jumalalle, koska rakastamme häntä (Matt. 22:37, 38). Meitä on kuitenkin pyydetty raportoimaan sananpalveluksemme. Miten meidän tulisi suhtautua tähän järjestelyyn? Kuukausittainen raporttimme on yhteydessä jumaliseen antaumukseemme (2. Piet. 1:7). Kenenkään meistä ei tietenkään tulisi tuntea painetta käyttää sananpalvelukseen useita tunteja vain sen vuoksi, että voisimme jättää paremman raportin. Juuri siksi Valtakunnan julistaja, joka on hoitokodissa tai ei muista syistä pääse saarnaamaan toisten kanssa, voi raportoida kenttäpalveluksensa kokonaisten tuntien sijasta 15 minuutin jaksoissa. Nuo minuutit ovat parasta, mitä hän pystyy uhraamaan. Ne ilahduttavat Jehovaa, sillä ne kertovat rakkaudesta häneen ja arvostuksesta sitä kohtaan, että saa toimia hänen todistajanaan. Samoin kuin köyhät israelilaiset saattoivat uhrata Jehovalle, nekin Jehovan palvelijat, joiden olosuhteet rajoittavat palvelusta, voivat jättää raportin. Lisäksi yksittäisistä raporteista kootaan maailmanlaajuinen raportti, joka auttaa järjestöä suunnittelemaan tulevaa Valtakunnan saarnaamistyötä. Meillä on siis hyvät syyt raportoida kenttäpalvelukseen käyttämämme aika.

14. Selitä, miksi meidän tulisi miettiä tutkimistottumuksiamme.

¹⁴ Tarkasteltuamme muutamia 3. Mooseksen kirjan hengellisiä aarteita ymmärrät varmasti paremmin, miksi tämä kirja on sisällytetty Jumalan henkeytettyyn sanaan (2. Tim. 3:16). Olet päättänyt entistä lujemmin osoittautua pyhäksi paitsi siksi, että Jehova odottaa sitä, myös siksi, että hän ansaitsee parhaamme. Se mitä olet oppinut 3. Mooseksen kirjasta näiden kahden kirjoituksen avulla, on epäilemättä kasvattanut haluasi uppoutua muihinkin Raamatun kirjoituksiin. (Lue Sananlaskujen 2:1–5.) Mieti rukoillen omia tutkimistottumuksiasi. Haluat luonnollisesti ylistysuhriesi olevan Jehovalle otollisia. Oletko antanut televisio-ohjelmien, videopelien, urheilun tai muiden harrastusten hajottaa huomiotasi ja häiritä hengellistä edistymistäsi? Siinä tapauksessa sinun voi olla hyödyllistä mietiskellä joitakin ajatuksia, jotka apostoli Paavali esitti Heprealaiskirjeessä.

15, 16. Miksi Paavali ei kaunistellut sanojaan, kun hän kirjoitti heprealaiskristityille?

¹⁵ Paavali ei totisesti kaunistellut sanojaan, kun hän kirjoitti heprealaiskristityille. (Lue Heprealaiskirjeen 5:7, 11–14.) Hän sanoi, että he ”olivat tulleet hitaiksi kuulemaan”. Miksi Paavali oli näin suorapuheinen? Hän heijasti Jehovan rakkautta ja kiinnostusta niitä  kristittyjä kohtaan, jotka yrittivät tulla toimeen hengellisellä maitoruoalla. On kyllä välttämätöntä tuntea kristillisyyden perusopetukset, mutta hengellinen kasvu kohti kristillistä kypsyyttä vaatii ”vahvaa ruokaa”.

¹⁶ Heprealaiskristityt eivät edistyneet toisten opettajiksi vaan tarvitsivat jonkun opettamaan heitä. Mistä se johtui? He karttelivat ”vahvaa ruokaa”. Kysy itseltäsi: Onko minulla oikea näkemys vahvasta hengellisestä ruoasta? Nautinko sitä mielelläni? Vai välttelenkö rukoilemista ja syvällistä Raamatun tutkimista? Jos näin on, voisiko ongelma johtua osittain tutkimistottumuksistani? Meidän tulee paitsi saarnata ihmisille myös opettaa heitä ja tehdä opetuslapsia (Matt. 28:19, 20).

17, 18. a) Miksi meidän tulee nauttia säännöllisesti vahvaa hengellistä ruokaa? b) Miten suhtaudumme alkoholijuomien käyttöön ennen seurakunnan kokouksia?

¹⁷ Monille meistä Raamatun tutkiminen ei ole helppoa. Jehova ei tietenkään painosta palvelijoitaan tutkimaan herättämällä heissä syyllisyydentunteita. Mutta olemmepa olleet Jumalan vihkiytyneitä palvelijoita jo useita vuosia tai suhteellisen lyhyen ajan, meidän tulee nauttia jatkuvasti vahvaa hengellistä ruokaa. Tämä on välttämätöntä voidaksemme kulkea pyhyyden tietä.

¹⁸ Ollaksemme pyhiä meidän täytyy pohtia huolellisesti Raamatun kirjoituksia ja tehdä, mitä Jumala meiltä pyytää. Mietitäänpä Aaronin poikia Nadabia ja Abihua, jotka teloitettiin, koska he olivat uhranneet ”laitonta tulta”, kenties päihtyneinä (3. Moos. 10:1, 2). Huomaa, mitä Jumala sitten sanoi Aaronille. (Lue 3. Mooseksen kirjan 10:8–11.) Tarkoittaako tämä Raamatun kertomus sitä, ettemme saa nauttia mitään alkoholijuomia ennen seurakunnan kokouksia? On otettava huomioon seuraavat seikat: Me emme ole Mooseksen lain alaisuudessa (Room. 10:4). Joissakin maissa uskonveljemme käyttävät alkoholijuomia kohtuullisesti aterioilla ennen kokouksia. Pesah-aterialla nautittiin neljä viinimaljaa. Kun Jeesus asetti kuolemansa muistonvieton, hän antoi apostoleilleen juotavaksi viiniä, joka edusti hänen vertaan (Matt. 26:27). Raamatussa tuomitaan liiallinen juominen ja juopumus (1. Kor. 6:10; 1. Tim. 3:8). Lisäksi monien kristittyjen omatunto vaatisi heitä pidättymään kokonaan alkoholijuomista ennen mihin tahansa pyhään palvelukseen osallistumista. Olosuhteet ovat kuitenkin eri maissa erilaiset, ja kristittyjen on tärkeää ”tehdä ero pyhän ja ei-pyhän välillä” voidakseen käyttäytyä pyhällä, Jumalaa miellyttävällä tavalla.

19. a) Miten voimme saada parhaan hyödyn perheen yhteisestä palvonnasta ja henkilökohtaisesta tutkimisesta? b) Mitä olet päättänyt tehdä, jotta osoittautuisit pyhäksi?

¹⁹ Uppoutumalla Jumalan sanaan voit tosiaan löytää monia hengellisiä helmiä. Tee perheen yhteisestä palvonnasta ja henkilökohtaisesta tutkimisestasi merkityksellisempää hyödyntämällä käytettävissä olevia tutkimisvälineitä. Hanki lisää tietoa Jehovasta ja hänen tarkoituksistaan. Pyri pääsemään yhä lähemmäksi häntä (Jaak. 4:8). Rukoile Jumalaa kuten psalmista, joka lauloi: ”Paljasta silmäni näkemään lakisi ihmeellisyyksiä.” (Ps. 119:18.) Noudata aina tinkimättä Raamatun lakeja ja periaatteita. Mukaudu halukkaasti ”Pyhän”, Jehovan, ylimpään lakiin ja osallistu innokkaasti ”Jumalan hyvän uutisen pyhään työhön” (1. Piet. 1:15; Room. 15:16). Osoittaudu pyhäksi näinä melskeisinä viimeisinä päivinä. Me kaikki haluamme varmasti olla pyhiä käytöksessämme ja näin kannattaa pyhän Jumalamme Jehovan suvereeniutta.