Skip to content

Skip to table of contents

Ita tenkesér santu iha ita-nia hahalok hotu

Ita tenkesér santu iha ita-nia hahalok hotu

“Sai santu bá iha imi-nia hahalok hotu.”—1 PEDRO 1:15.

1, 2. (a) Jeová hakarak ninia povu atu iha hahalok saida? (b) Iha lisaun neʼe ita sei koʼalia kona-ba pergunta saida deʼit?

 JEOVÁ leno apóstolu Pedro hakerek fali liafuan balu husi livru Levítico (Imamat) hodi fó-hatene ema kristaun katak sira mós presiza sai santu hanesan ho ema Izraél uluk. (Lee 1 Pedro 1:14-16.) Jeová, Ida neʼebé Santu hakarak ema kose-mina ho bibi seluk hakaʼas an hodi hatudu hahalok santu iha dalan hotu.—João 10:16.

2 Iha lisaun neʼe ita sei buka pontu ida-idak husi Levítico neʼebé bele ajuda ita aprende oinsá ita bele uza Maromak nia matadalan santu sira iha ita-nia moris loro-loron nian. Ita mós sei koʼalia kona-ba pergunta sira hanesan: Tanbasá mak ita la bele hakiduk an hodi halo buat neʼebé Maromak bandu? Oinsá mak Levítico bele ajuda ita hodi apoia Jeová nia direitu hodi ukun? Ita bele aprende saida husi sakrifísiu neʼebé ema Izraél sira hasaʼe?

KUIDADU, KETA HAKIDUK

3, 4. (a) Tanbasá mak ema kristaun la bele hakiduk an hodi halo tuir ema duké halo tuir Maromak nia ukun-fuan ka prinsípiu sira? (b) Tanbasá ita la bele selu aat ba ema ka rai odi iha laran?

3 Se ita hakarak Jeová simu ita, hakarak ka lakohi ita tenke halo tuir ninia ukun-fuan ho prinsípiu sira. Keta aprende hahalok la santu ka hakiduk an hodi halo tuir fali ema. Maski ita ohin loron la moris tuir ona Moisés nia ukun-fuan sira, maibé liuhusi ukun-fuan sira-neʼe mak ita hatene hahalok saida mak Jeová simu no saida mak nia hakribi. Porezemplu, Jeová hatete ba ema Izraél sira: “Ó labele selu aat ho aat, ka rai odi hasoru ó-nia povu nia oan sira; no ó tenke hadomi ó-nia maluk hanesan ó-nia an rasik. Haʼu mak Jeová.”—Levítico (Imamat) 19:18.

4 Jeová lakohi ita atu selu aat ba ema ka rai odi iha laran. (Roma 12:19) Se ita ho neon mak la halo tuir Maromak nia ukun-fuan ho prinsípiu sira, ita bele hafoʼer Maromak nia naran no ida-neʼe sei halo Satanás kontente tebes. Maski ema ruma hakanek ita-nia laran, ita la bele sai nervozu toʼo husik hirus neʼe tolan ita. Bíblia kompara ita hanesan ho “sanan-rai” ka kusi tau rikusoin nian. Rikusoin neʼe mak haklaken. (2 Korinto 4:1, 7) Ita lakohi tau aki been hamutuk ho rikusoin ruma iha kusi ida deʼit. Hanesan neʼe mós ita lakohi rai odi iha laran no depois bá halo Maromak nia serbisu.

5. Ita bele aprende saida kona-ba bainhira Aarão nia oan naʼin-rua mate? (Haree dezeñu iha pájina 13.)

5 Levítico 10:1-11 konta situasaun triste ida neʼebé akontese ba Aarão nia família. Bainhira Jeová haruka ahi husi lalehan han Aarão nia oan-mane Nadab ho Abiú, nia bandu Aarão nia família labele tanis ba Nadab ho Abiú. Neʼe tentasaun boot tebes ba sira-nia fiar. Se ita iha hahalok santu, ita mós la bele laʼo ka halimar hamutuk ho ema neʼebé laʼós tan Testemuña ba Jeová, maski ema neʼe ita-nia família rasik ka laʼós ita-nia família.—Lee 1 Korinto 5:11.

6, 7. (a) Bainhira deside atu tuir ka la tuir kazamentu iha igreja, ita tenke hanoin kona-ba saida? (Haree nota iha kraik.) (b) Oinsá atu esplika ita-nia desizaun kona-ba kazamentu iha igreja?

6 Karik ita nunka hasoru situasaun hanesan ho Aarão no ninia família hasoru neʼebé koko tebes sira-nia fiar. Maibé oinsá se ita-nia família ida neʼebé fiar la hanesan ho ita kaben iha igreja no nia konvida ita bá tuir no partisipa ninia kazamentu iha igreja? Bíblia la fó ukun-fuan katak ita bele ka la bele tuir, maibé antes atu halo desizaun ruma, diʼak atu hanoin didiʼak ba Bíblia nia prinsípiu sira. a—Haree nota iha kraik.

7 Dala ruma ita-nia família la komprende tansá mak ita halo desizaun hanesan neʼe. (1 Pedro 4:3, 4) Tan neʼe mak antes loron neʼe toʼo mai, ita tenke esplika uluk kedas ita-nia desizaun sira-neʼe. Keta subar hodi esplika didiʼak ba sira hodi sira la bele sai hirus. Karik ita bele hatete: “Haʼu agradese tebes imi hakarak konvida haʼu. Maibé se haʼu bá, depois lakohi halo buat ruma, neʼe bele halo moe imi iha ema barak nia oin no halo família hotu hirus malu.” Ida-neʼe dalan diʼak ida oinsá ita bele kuidadu hodi la halo tuir deʼit ema hodi nega ita rasik nia fiar.

APOIA JEOVÁ NIA DIREITU HODI UKUN

8. Oinsá mak ita hatene katak Levítico koʼalia makaʼas kona-ba Jeová nia direitu hodi ukun?

8 Levítico koʼalia makaʼas kona-ba Jeová nia direitu hodi ukun. Tanba iha dala 30 resin mak livru neʼe hatete katak ukun-fuan hotu mai husi Maromak. Tan neʼe mak Moisés sempre halo tuir buat neʼebé Maromak haruka nia atu halo. (Levítico [Imamat] 8:4, 5) Hanesan Moisés, ita mós tenke halo tuir buat neʼebé ita-nia Ukun-Naʼin Jeová hakarak ita atu halo. Ita la presiza taʼuk tanba Maromak nia organizasaun sei ajuda ita atu halo tuir Maromak nia hakarak. Maibé, dala ruma ita rasik tenke hasoru tentasaun ruma bainhira ita mesamesak hanesan Jesus hasoru iha rai-fuik maran. (Lucas 4:1-13) Se ita tau fiar ba Maromak no apoia ninia direitu hodi ukun, la iha ema ida mak bele hapara ka halo taʼuk ita hodi halo tuir Jeová.—Provérbios (Amsal) 29:25.

9. Tanbasá mak iha fatin hotu ema odi Maromak nia povu?

9 Ita hatene katak iha fatin neʼebé deʼit ema sei fó susar ba Maromak nia povu tanba Jesus hatete nanis ba ninia dixípulu sira: “Ema sei fó-terus ba imi no sei oho imi, no nasaun sira hotu sei odi imi tanba haʼu-nia naran.” (Mateus 24:9) Maski ema odi ita, ita kontinua haklaken ba sira no kaer metin ba hahalok santu nian. Porezemplu, ita lakohi bosok ema. Ita hakarak moos iha isin no morál. Ita mós hakaʼas an hodi sai sidadaun neʼebé diʼak ba nasaun ida. Entaun, tansá mak ema odi fali ita? (Roma 13:1-7) Tanba ita lakohi halo tuir ema no ita hakarak simu Jeová deʼit mak sai nuʼudar ita-nia Ukun-Naʼin. Ita adora nia mesak deʼit no ita nunka hakarak kontra ninia ukun-fuan ka prinsípiu sira.—Mateus 4:10.

10. Saida mak akontese ba irmaun ida neʼebé husik ninia fiar hodi tau fali farda?

10 Ita la envolve iha funu ka mete buat polítiku nian tanba ita laʼós mundu neʼe nian. (Lee João 15:18-21; Isaías [Yesaya] 2:4. b) Ema balun maski dedika tiha ona ba Jeová, ikusmai la kaer metin ba sira-nia desizaun neʼe no envolve fali ba buat sira-neʼe. Sira barak ikusmai husu perdua no fila fali ba Jeová. (Salmo [Mazmur] 51:17) Maibé balu lakohi fila. Porezemplu, iha tempu Funu Mundiál Segundu nian, ema kaer irmaun barak iha rai-Hungary no tau sira ba prizaun. Polísia lori irmaun ho tinan 45 ba kraik hamutuk ema naʼin-160 bá sidade ida nia laran hodi obriga sira tama militár. Naʼin-sia deʼit mak sai ikun-tuuk hodi simu farda militár nian, maibé restu lakohi. Liutiha tinan rua, sira haruka ema ida husi sira naʼin-sia neʼe hodi bá tiru mate Testemuña sira seluk, inklui mós ema neʼe nia maun rasik, neʼebé hatudu laran-metin ba Jeová. Maibé diʼak be orden neʼe ikusmai kansela tiha.

FÓ BA JEOVÁ BUAT DIʼAK LIU HOTU

11, 12. Ita aprende saida husi sakrifísiu neʼebé ema Izraél hasaʼe?

11 Ema Izraél tenke halo tuir Moisés nia Ukun-Fuan kona-ba sakrifísiu saida mak sira tenke hasaʼe. (Levítico [Imamat] 9:1-4, 15-21) Animál iha aleiza ruma sira la bele hasaʼe tanba sakrifísiu neʼe reprezenta Jesus nia sakrifísiu neʼebé perfeitu. Sira mós tenke halo tuir prosesu ida-idak. Porezemplu, iha Levítico 12:6 hatete katak bainhira inan ida foin iha oan nurak, nia tenke halo buat tuirmai neʼe: “Nia presiza lori bibi-aman nurak ida neʼebé seidauk toʼo tinan ida nuʼudar sakrifísiu sunu nian no lori manu-pombu ka manu-falur ida nuʼudar sakrifísiu ba sala nian ba tenda reuniaun nia odamatan hodi fó ba amlulik.” Maski Jeová hakarak sira halo tuir prosesu ida-idak husi Moisés nia Ukun-Fuan, maibé tanba domin, nia haree ba ema nia situasaun. Porezemplu, se inan neʼe mak la iha kbiit atu fó bibi, nia bele hasaʼe deʼit manu-pombu ka manu-falur rua. (Levítico [Imamat] 12:8) Sin, nia kiak, maibé Jeová hadomi no hafolin tebes nia. Ba Jeová buat neʼebé nia fó hanesan deʼit ho buat karun ema seluk fó. Husi neʼe ita bele aprende saida?

12 Apóstolu Paulo anima ema kristaun hasaʼe ba Maromak “sakrifísiu hahiʼi nian”. (Ebreu 13:15) Ita hasaʼe sakrifísiu hahiʼi nian bainhira ita fó sai Jeová nia naran ba ema. Irmaun-irmán monok sira mós hahiʼi Maromak liuhusi língua liman nian. Balu tanba saúde, sira hahiʼi Jeová iha uma deʼit liuhusi hakerek surat ka telefone ba ema ka haklaken ba ema neʼebé ba vizita sira. Ita-nia saúde ka forsa bele determina ita fó uitoan ka barak ba Jeová, maibé buat neʼebé ita fó tenkesér buat neʼebé mak diʼak liu hotu.—Roma 12:1; 2 Timóteo 2:15.

13. Tanbasá mak ita hatama relatóriu oras haklaken nian?

13 Tanba ita hadomi Jeová, ita hakarak hasaʼe ba nia sakrifísiu hahiʼi nian. (Mateus 22:37, 38) Nuneʼe mak fulan-fulan ita tenke hatama relatóriu haklaken nian hodi hatudu katak ita iha laran-metin ba Jeová. (2 Pedro 1:7) Maibé, keta hanoin katak ita hotu tenke obriga an haklaken oras barak hodi bele hatama relatóriu fulan-fulan nian. Se haklaken-naʼin ida mak saúde la diʼak ka idade ona, nia bele hatama deʼit minutu 15 fulan-fulan. Tanba nia bele fó deʼit toʼo iha neʼe, Jeová mós kontente simu ninia sakrifísiu neʼe. Nia hatene katak irmaun ho irmán sira-neʼe hadomi nia no nafatin hakarak tebes sai ninia Testemuña ida. Ita-nia relatóriu sira mak tau hamutuk hodi sai relatóriu mundu tomak nian. Husi relatóriu sira-neʼe mak ita-nia organizasaun bele hatene iha fatin neʼebé mak sei presiza ajuda iha serbisu haklaken nian. Tanba razaun neʼe mak ita hatama relatóriu oras haklaken nian.

ESTUDA DIDIʼAK HODI HASAʼE SAKRIFÍSIU HAHIʼI NIAN

14. Esplika toʼok tanbasá mak ita tenke hadiʼa dalan neʼebé ita estuda?

14 Estuda didiʼak tiha buat importante hirak husi Levítico, karik Ita hatete ba Ita-nia an: ‘Agora mak haʼu foin komprende tansá mak livru neʼe tau hamutuk livru seluk iha Bíblia laran.’ (2 Timóteo 3:16) Ida-neʼe halo ita iha hakarak-metin atu hatudu liután hahalok santu sira, loos ka lae? Jeová hakarak ita atu fó buat neʼebé diʼak liu hotu ba nia, tanba nia merese simu husi ita. Karik ita mós hakarak estuda kleʼan liután livru sira seluk husi Bíblia. (Lee Provérbios [Amsal] 2:1-5. c) Halo orasaun hodi hadiʼa dalan neʼebé ita estuda. Husu ba Ita-nia an: ‘Haʼu fó buat neʼebé diʼak liu hotu ba Jeová ka lae? Haʼu husik televizaun ka vídeo games, desportu ka atividade pasatempu nian hanetik haʼu laʼo ba oin iha lia-loos ka lae?’ Se ita haree katak buat sira-neʼe hanetik hela ita, diʼak atu hanoin didiʼak kona-ba apóstolu Paulo nia liafuan neʼebé hakerek iha Ebreu.

Ita-nia estuda Bíblia no adorasaun família nian mak buat neʼebé importante liu hotu iha moris ka lae? (Haree parágrafu 14)

15, 16. Tanbasá mak apóstolu Paulo koʼalia nakloke ba kristaun ebreu sira bainhira nia hakerek ba sira?

15 Bainhira apóstolu Paulo hakerek ba ema kristaun ebreu sira, nia la sikat tun sikat saʼe, maibé koʼalia loos deʼit. (Lee Ebreu 5:7, 11-14.) Tanbasá mak apóstolu Paulo koʼalia nakloke ba sira? Tanba hanesan Jeová, nia hadomi no hanoin loos sira, tanba sira moris hodi tahan deʼit ho susubeen, ka hatene uitoan deʼit kona-ba Bíblia. Maski hatene uitoan kona-ba hanorin balu husi Bíblia importante, maibé ita presiza han hahán toos ka hatene kleʼan uitoan kona-ba Bíblia nia hanorin sira hodi bele laʼo ba oin nafatin iha lia-loos.

16 Tuir loloos ema ebreu sira-neʼe presiza bá hanorin ema seluk, maibé sira mak presiza fali ema seluk hanorin sira. Tanbasá? Tanba sira lakohi “ai-han neʼebé toos”. Tan neʼe mak husu ba Ita-nia an: ‘Haʼu gosta estuda informasaun kleʼan husi Bíblia ka lae? Haʼu hakaʼas an hodi komprende informasaun sira-neʼe ka lae? Ka haʼu buka razaun hodi sees husi estuda didiʼak ka halo orasaun? Dalan neʼebé haʼu halaʼo haʼu-nia estuda presiza hadiʼa ka lae?’ Ita-nia knaar laʼós atu haklaken deʼit ba ema maibé mós atu ajuda ema sai Jesus nia dixípulu.—Mateus 28:19, 20.

17, 18. (a) Tanbasá mak ita presiza han beibeik “ai-han neʼebé toos”? (b) Bele ka lae atu hemu tua antes bá tuir reuniaun sira?

17 Jeová nunka obriga ita estuda Bíblia. Maibé, se ita hakarak moris santu nafatin, maski susar mós, ita tenke kontinua han “ai-han neʼebé toos”. Ida-neʼe la haree ba ita iha lia-loos kleur ona ka seidauk. Maibé hakarak ka lakohi, ita tenke halo duni.

18 Atu bele santu, ita tenke estuda ho kuidadu eskritura ida-idak no halo tuir buat neʼebé Maromak hakarak ita atu halo. Aarão nia oan naʼin-rua Nadab ho Abiú mate tanba sira hasaʼe ba Jeová “ahi ilegál”. Karik mós tanba sira lanu hela uitoan mak sira halo hanesan neʼe. (Levítico [Imamat] 10:1, 2) Lee toʼok saida mak Maromak hatete ba Aarão. (Lee Levítico [Imamat] 10:8-11. d) Entaun eskritura sira-neʼe dehan katak antes atu bá tuir reuniaun, tua uitoan mós la bele hemu, loos ka laloos? Hanoin uluk lai kona-ba pontu hirak tuirmai neʼe: Ita la moris tuir Moisés nia Ukun-Fuan ona. (Roma 10:4) Iha rai balun nia kostume, irmaun-irmán hemu tua uitoan iha han-meiudia ka han-kalan nian antes atu bá tuir reuniaun sira. Uluk, ema uza tua kopu haat hodi selebra festa salvasaun nian. Bainhira Jesus halaʼo Memoriál ho ninia apóstolu sira, nia haruka sira hemu tua neʼebé reprezenta ninia raan. (Mateus 26:27) Bíblia bandu duni hemu toʼo la kontrola an ka lanu. (1 Korinto 6:10; 1 Timóteo 3:8) No tuir konxiénsia ida-idak nian, karik ema kristaun balu sente la bele hemu antes adora Jeová. Rai ida-idak nia kultura ka toman la hanesan, importante mak ema kristaun tenke hatene loloos fahe buat saida mak santu ho buat saida mak foʼer hodi bele moris santu no fó solok ba Jeová.

19. (a) Oinsá mak ita bele halaʼo ita-nia adorasaun família ka estuda mesak diʼak liután? (b) Oinsá mak ita bele hatudu katak ita hakarak kaer metin ba hahalok santu sira?

19 Se ita gasta tempu hodi buka didiʼak, ita bele hetan matadalan ka prinsípiu furak husi Bíblia. Uza didiʼak buat neʼebé ita iha hodi halo riset ba ita-nia adorasaun família ka halaʼo estuda mesak. Buka-hatene didiʼak kona-ba Jeová ho ninia hakarak sira. Buka dalan hodi hakbesik liután ba nia. (Tiago 4:8) Halo orasaun ba Maromak hanesan ema neʼebé hakerek Salmo hananu: “Loke haʼu-nia matan hodi haʼu bele haree buat furak sira husi Ita-Boot nia ukun-fuan.” (Salmo [Mazmur] 119:18) Kaer metin ba Bíblia nia ukun-fuan no prinsípiu sira. Halo tuir Jeová, Maromak “Santu” nia ukun-fuan sira no “halo serbisu santu” hodi haklaken ho badinas. (1 Pedro 1:15; Roma 15:16) Ita presiza santu nafatin iha loron ikus neʼebé nakonu ho buat aat. Mai ita hotu hatudu hahalok neʼebé santu hodi apoia Jeová nia direitu hodi ukun.

a Haree “Pergunta husi lee-naʼin” iha Menara Pengawal 15 Maiu 2002.

b Isaías 2:4: “Nia sei tesi-lia iha nasaun sira-nia leet no hadiʼa buat sira kona-ba ema sira-neʼe. Sira sei tuku sira-nia surik sai xarrua ulun no sira-nia diman sai kateri ai-sanak nian. Nasaun sei la foti surik hasoru nasaun, sira mós sei la aprende tan funu.”

c Provérbios 2:1-5: “1 Haʼu-nia oan, se ó simu haʼu-nia liafuan sira no hafolin haʼu-nia mandamentu sira, 2 hodi rona didiʼak ba matenek ho ó-nia tilun, no hodi fó ó-nia laran ba matenek; 3 liután neʼe, se ó husu atu hatene no husu atu hetan matenek; 4 se ó kontinua buka matenek hanesan buka osan-mutin, no kontinua buka neʼe hanesan rikusoin neʼebé subar hela, 5 se nuneʼe ó sei hatene taʼuk ba Jeová, no ó sei hetan Maromak nia matenek.”

d Levítico 10:8-11: “8 Tuirmai Jeová hatete ba Aarão: 9 ‘Bainhira ó no ó-nia oan sira tama iha tenda reuniaun nian, keta hemu tua ka alku ruma, hodi imi la mate. Neʼe mak lei ida ba imi-nia jerasaun hotu. 10 Neʼe hodi hatene loloos fahe buat saida mak santu ho buat saida mak foʼer no buat saida mak moos ho buat saida mak lamoos, 11 no hodi hanorin ema Izraél sira ukun-fuan hotu neʼebé Jeová koʼalia ba sira liuhusi Moisés.’”