Xikita nochi

Tlen kiualika

ToTajtsin Dios kipejpena se altepetl

ToTajtsin Dios kipejpena se altepetl

“¡Yolpaki altepetl tlen iTajtsin Dios ye Jehová!” (SAL. 144:15)

1. ¿Tlen kineltokaj sekimej itech tlaneltokalismej uan tlen ompa yauij?

MIAKEJ kijtoaj tlaneltokalismej, akinmej kichiuaj ken Cristo uan akinmej amo, amo kinpaleuiaj tlaltikpaktlakamej. Uan miakej kijtoaj tlaneltokalismej amo tlamachtiaj tlen melauak itech toTajtsin Dios uan ika inyelis kiteititiaj amo kitlakaitaj, uan kineltokaj ye amo kinselia. Pero noijki kineltokaj itech nochi tlaneltokalismej katej tlaltikpaktlakamej yolkualmej akinmej toTajtsin Dios kema kinselia. Kineltokaj amo moneki kisaskej itech tlaneltokalistli tlen amo melauak, uan yetoskej itech ialtepe toTajtsin Dios. Pero ¿tlen kijtoa toTajtsin Dios? Ma tikitakan tlen kijtoa ika tlapoualismej tlen tikajsij itech Biblia itech tlaltikpaktlakamej akinmej melauak okitekichiuilijkej Jehová.

JEHOVÁ KIPEJPENA IALTEPE

2. ¿Akinmej omochijkej ialtepe Jehová uan tleka nin altepetl amo okatka ken oksekimej? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil.)

2 Yikipia kanaj cuatro mil xiuitl, Jehová okinpejpenki sekimej tlaltikpaktlakamej pampa ma yetokan ialtepe. Abrahán, akin kitokayotiaj “teta de nochteh akimeh milák kineltokah Dios”, okinyekanaya ikalchanejkauan uan miakej itekipanojkauan (Rom. 4:11; Gén. 14:14). Uan noijki tekiuajkej itech Canaán okitayaj ken ikaj akin okipiaya tlanauatilistli uan okitlakaitayaj (Gén. 21:22; 23:6). Jehová okichi se tlajtolsenkaualistli iuan Abrahán uan iixuiuan (Gén. 17:1, 2, 19). Jehová okilui Abrahán: “Nin notlajtolsenkaualis tlen onikchi namouan, tlen moneki nankichiuaskej, uan noijki moxuiuan: Nochtin tlakamej moneki nankinchiuiliskej circuncisión. Uan [...] nin yetos ken se neskayotl itech tlajtolsenkaualistli tlen onikchi namouan” (Gén. 17:10, 11). Ik non, Abrahán uan nochtin tlakamej tlen okatkaj ikalijtik okimochiuilijkej circuncisión (Gén. 17:24-27). Circuncisión okiteititiaya iixuiuan Abrahán san yejuan okatkaj altepetl tlen kuali omouikayaj iuan Jehová.

3. ¿Ken omochijkej se altepetl iixuiuan Abrahán?

3 Jacob, akin noijki okitokayotijkej Israel —se iixui Abrahán— okinpixki 12 ikoneuan (Gén. 35:10, 22b-26). Yejuan okinyekanayaj sejse itech 12 ikalchanejkauan Israel (Hech. 7:8). Ijkuak amo okatka tlakuali, Jacob uan ikalchanejkauan oyajkej Egipto. José, se ikone Jacob okixexeloaya tlakuali itech Egipto uan noijki okipaleuiaya faraón (Gén. 41:39-41; 42:6). Seki kauitl satepan iixuiuan Jacob omomiaktilijkej uan omochijkej se altepetl (Gén. 48:4; xiktlajtolti Hechos 7:17).

JEHOVÁ KIMAKIXTIA IALTEPE

4. ¿Ken omouikayaj egipcios uan iixuiuan Jacob?

4 Kanaj 200 xiuitl iixuiuan Jacob ochantiayaj Egipto, itech se tlali tlen okatka inakastlan aueyatl Nilo, tlen omotokayotiaya Gosén (Gén. 45:9, 10). Uelis kanaj cien xiuitl kuali omouikayaj iuan egipcios. Amo okatkaj se ueyi altepetl uan noijki okinmaluiayaj ichkamej. Faraón okixmatiaya uan okitlakaitaya José, ik non, kuali okinseli israelitas (Gén. 47:1-6). Ik non, maski egipcios amo kuali okinmitayaj akinmej okinmaluiayaj ichkamej, omonekiaya kintlakaitaskej israelitas (Gén. 46:31-34).

5, 6. 1) ¿Tlen okipanok ialtepe toTajtsin Dios itech Egipto? 2) ¿Ken omomakixti Moisés? 3) ¿Ken okipaleui Jehová ialtepe?

5 Pero nochi san niman mopatlaskia. “Seki kauitl satepan itech Egipto omotlali okse ueyi tekiua tlen amo okixmatiaya José. Uan okilui ialtepe: ‘¡Xikitakan! Ikoneuan Israel okachi miakej uan okachi chijchikauakej amo ken tejuan’.” Ik non, “egipcios okinchiualtijkej israelitas ma tekitikan ken tlakeualmej. Uan okachi okintlajyouiltijkej pampa chikauak ma tekitikan ken tlakeualmej ika sokitl uan xamitl uan ika miak tekitl ken tlakeualmej itech tlalan” (Éx. 1:8, 9, 13, 14).

6 Faraón otlanauati ma kinmiktikan nochtin chokotsitsintin ijkuak nesiskiaj (Éx. 1:15, 16). Ijkuakon oneski Moisés. ¿Ken omomakixti? Ijkuak okipiaya eyi metstli, Jokébed okitlati kanin xijyo itempa Nilo, ompa okajsik iichpoch faraón. Satepan nin ichpochtli okimokaui Moisés, pero okiskalti inantsin uan okimachti ma kitekichiuili Jehová uan amo ma kikaua (Éx. 2:1-10; Heb. 11:23-25). Jehová okimatki ken otlajyouijtokaj israelitas, ik non, ika Moisés okinmakixti (Éx. 2:24, 25; 3:9, 10). Ijkon Jehová okimakixti ialtepe pampa ayakmo ma tlajyoui (Éx. 15:13; xiktlajtolti Deuteronomio 15:15).

ALTEPETSINTLI MOCHIUA SE UEYI ALTEPETL

7, 8. ¿Tlen okichi Jehová pampa ialtepe ma yeto se altepetl chipauak?

7 Maski Jehová ayamo okintlaliaya israelitas ken se ueyi altepetl, ye yokijtoaya yejuan okatkaj ialtepe. Ik non, okinauati Moisés uan Aarón ma kiluikan faraón: “Nin tlen yokijto Jehová iTajtsin Dios Israel: ‘Xiktitlani noaltepe pampa ma nechchiuilikan se iluitl kanin tlauaki’” (Éx. 5:1).

8 Pampa momakixtiskiaj israelitas itech Egipto, Jehová okiualtitlanki majtlaktli chauistli uan noijki okixpolo Faraón uan nochtin isoldados itech ueyi atl Rojo (Éx. 15:1-4). Kanaj eyi metstli satepan, Jehová okichi se tlajtolsenkaualistli iuan ialtepe itech tepetl Sinaí: “Tla namejuan kuali nankitlakamatij notlajtol uan melauak nankitlatiaj notlajtolsenkaualis, ijkuakon melauak nanyetoskej noaxkauan tlen nikpatioita itech nochi okseki altepemej, [...] se altepetl chipauak” (Éx. 19:5, 6).

9, 10. 1) Ijkon ken kijtoa Deuteronomio 4:5-8, ¿tleka tlanauatil okichi israelitas amo ma yetokan ken oksekimej altepemej? 2) ¿Ken kiteititiskiaj israelitas okatkaj ialtepe Jehová tlen chipauak?

9 Ijkuak israelitas okatkaj Egipto, achto kinchiualtiskiaj ma yetokan tlakeualmej, yejuan okatkaj ken kalchanejkej, tlen okinyekanayaj akinmej tlayekankej itech kalchanejkej. Yejuan uan oksekimej itekipanojkauan Jehová otekitiayaj ken tekiuajkej, jueces uan teopixkej itech inkalijtik (Gén. 8:20; 18:19; Job 1:4, 5). Pero ijkuakon Jehová ika Moisés okinmakak ialtepe miakej tlanauatilmej tlen kichiuaskiaj amo ma yetokan ken okseki altepemej (xiktlajtolti Deuteronomio 4:5-8; Sal. 147:19, 20). Tlanauatil okijtoaya oksekan ma yetokan teopixkej. Uan noijki tlayekankej yetoskiaj jueces pampa okipiayaj tlamatilistli uan ixtlamatilistli (Deut. 25:7, 8). Nin tlanauatil okijtoaya ken omonekiaya nemiskej uan kiueyichiuaskej Jehová.

10 Uan seki kauitl achto kimoaxkatiskiaj Tlali tlen Jehová okijto Kinmakaskia, Jehová oksepa okinmilnamikti itlanauatiluan. Ijkuakon Moisés okinmilui: “Uan itech nin tonal Jehová okichi xikijto namejuan nanyetoskej ialtepe, iaxka tlen kipatioita, ijkon ken yokijto, uan tikintlakamatis nochi itlanauatiluan, uan mitstlalis okachi ueyi ipan nochi okseki altepemej tlen okinchijchi, pampa ma mitsueyichiuakan, ma mitsixmatikan uan ma mitsitakan kuajkualtsin, tla timoteititis se altepetl chipauak iixpan Jehová moDios” (Deut. 26:18, 19).

JEHOVÁ KINSELIAJ AKINMEJ AMO ISRAELITAS

11-13. 1) ¿Akinmej opejkej kiueyichiuaj toTajtsin Dios iuan ialtepe? 2) ¿Tlen omonekiaya kichiuaskej akinmej amo israelitas tla okinekiayaj kitekichiuiliskej Jehová?

11 Maski axkan Jehová yokipiaya se altepetl nikan Tlaltikpak, ye noijki okinseliaya oksekimej maski amo israelitas. Okinkauili miakej tlaltikpaktlakamej uan noijki miakej egipcios ma kisakan itech Egipto iuan ialtepe (Éx. 12:38). Uan uelis noijki okiskej miakej itekipanojkauan Faraón akinmej okitlakamatkej tlen okijto Jehová ijkuak omochi chauistli chikome (Éx. 9:20).

12 Achto kipanouiskiaj aueyatl Jordán uan kalakiskiaj Canaán, Moisés okinnauati ma kintlasojtlakan akinmej amo israelitas (Deut. 10:17-19). Israelitas omonekiaya kuali kinseliskej nochtin tlaltikpaktlakamej tlen okinekiayaj kintlakamatiskej itlanauatiluan Jehová, ken Majtlaktli Tlanauatilmej tlen Moisés okinmijkuilo (Lev. 24:22). Sekimej okitekichiuilijkej Jehová uan okijtojkej ken Rut, moabita tlen okilui Noemí: “Moaltepe yetos noaltepe, uan moDios yetos noDios” (Rut 1:16). Yejuan okinmixmatiayaj ken prosélitos pampa amo judíos, uan tla okatkaj tlakamej okinchiuiliayaj circuncisión (Éx. 12:48, 49). Jehová kuali okinseliaya itech ialtepe (Núm. 15:14, 15).

Israelitas okintlasojtlayaj akinmej amo israelitas (Xikinmita párrafos 11 a 13)

13 Ijkuak Salomón okiteochi teokali, Jehová okiteititi okiseliaya inueyichiualis akinmej amo israelitas. Uan ijkon omoteititi ijkuak Salomón okitlatlaujti Jehová: “Tlaltikpaktlakamej akinmej amo israelitas uan tlen uitsej itech se altepetl tlen uejka mokaua pampa ueyi motoka uan moma tlen chikauak uan moma tlen melajtik, uan melauak uitsej uan motlatlaujtiskej itech nin kali, ijkuakon tejuatsin akin tichanti iluikak xikkaki intlatlaujtilis, uan moneki tikchiuas nochi tlen mitstlajtlanilis akin mitstlatlaujtis maski amo israelita; pampa nochi altepemej tlen katej itech Tlaltikpak ma kixmatikan motoka uan ma mitsmauilikan ijkon ken kichiua moaltepe Israel, uan ma kimatikan otimitsnotskej ika motoka itech nin kali tlen onikchijchi” (2 Crón. 6:32, 33). Uan noijki ijkuak okatka Jesús, akinmej amo israelitas uelis kiueyichiuaskiaj Jehová, san omonekiaya kichiuaskej iuan ialtepe (Juan 12:20; Hech. 8:27).

SE ALTEPETL TLEN KIPIA ITLAIXPANTIJKAUAN

14-16. 1) ¿Tleka israelitas okatkaj se altepetl tlen kipia itlaixpantijkauan? 2) ¿Tlen moneki kichiuas ialtepe toTajtsin Dios tlen axkan kipia?

14 Israelitas okiueyichiuayaj iTajtsin Dios Jehová, uan oksekimej altepemej noijki okinpiayaj inteotsitsiuan. Ijkuak okatka Isaías, Jehová okineskayoti nochi tlen panotok ken ijkuak tikatej iixpan se juez. Omotlajtlanijkej: ¿akin toTajtsin Dios tlen okachi ueyi? Jehová okinmilui inteotsitsiuan altepemej ma kinualikakan intlaixpantijkauan tlen uelis kijtoskiaj yejuan melauak okatkaj. Okijto: “Nochi altepemej san sekan ma monechikokan, uan noijki okseki altepemej ma monechikokan. ¿Akin uelis kijtos nin? ¿Noso uelis kichiuaskej ma tikkakikan achto tlamantli? Ma kinualikakan intlaixpantijkauan pampa ma kijtokan yolmelauakej, noso ma kikakikan uan ma kijtokan: ‘¡Nin tlen melauak!’” (Is. 43:9).

15 Inteotsitsiuan tlen okinpiayaj okseki altepemej amo uelis kijtoskiaj melauak okatkaj. Pampa san okinchijchijkej uan amo tlajtoaj, moliniaj uan omonekiaya ikaj ma kinuikaj (Is. 46:5-7). Pero Jehová okinmilui israelitas: “Namejuan notlaixpantijkauan [...], uan notekipanojka akin onikpejpenki, pampa kajsikamatiskej uan nechneltokaskej, uan pampa kajsikamatiskej san ne niDios. Achto amo okatka se Dios, uan satepan amo yetos okse. Ne... ne niJehová, uan amo onka okse temakixtiani. [...] Namejuan notlaixpantijkauan [...], uan ne niDios” (Is. 43:10-12).

16 Akinmej okatkaj itech ialtepe Jehová, okipejpenkej kijtoskej ika miak yolchikaualistli ken san Jehová akin melauak toTajtsin Dios. Ye okintokayoti “altepetl tlen onikmochijchiuili, pampa ma kitematilti noueyichiualis” (Is. 43:21). Nin altepetl okipiaya itoka toTajtsin Dios. Ken ye okinmakixti itech Egipto, omonekiaya kitlakamatiskej uan kiueyichiuaskej inmixpan okseki altepemej. Omonekiaya kichiuaskej ken teotlajtojki Miqueas okijto kichiuaskia axkan ialtepe toTajtsin Dios: “Nochi altepemej nemiskej itech intoka inteotsitsiuan; pero tejuan nochipa tinemiskej itech itoka Jehová, toTajtsin Dios [...] nochipa” (Miq. 4:5).

JEHOVÁ AYAKMO KISELIA ALTEPETL

17. ¿Tleka iixpan Jehová altepetl Israel okatka ken se uva tlen oijtlakauik?

17 Israelitas ayakmo okiselijkej Jehová. Uan opejkej kichiuaj ken okseki altepemej akinmej okinueyichiuayaj teotsitsintin tlen okinchijchijkej ika kuauitl uan tetl. Yikipia kanaj dos mil ochocientos xiuitl, teotlajtojki Oseas okijto altepetl Israel okatka ken se uva tlen amo kuali uan tlen yopalanki. ¿Tleka ayakmo kuali okatka? Teotlajtojki okiyekijto: “Israel se uva tlen teijtlakoa”. ¿Tleka teijtlakoa? Teotlajtojki okijto: “Yokinchijchijkej miakej inmialtares. [...] Inyolo yejuan kipia ome inmixko; uan axkan kinmitaskej tlajtlakolejkej” (Os. 10:1, 2). Kanaj ciento cincuenta xiuitl satepan, Jehová okilui Jeremías ma kilui ialtepe tlen omoxelo: “Ne onimitstokak ken se uva chichiltik tlen okachi kuali, nochi se kuali xinachtli. ¿Ken otimopatlak nouan ika se uva tlen teijtlakoa uan tlen amo israelita? ¿Pero kanin katej moteotsitsiuan tlen otikinmochijchiuili? Ma moketsakan, tla uelij mitsmakixtiaj ijkuak titlajyouijtok”. Uan okijto: “Noaltepe... yejuan yiuejkika onechilkajkej” (Jer. 2:21, 28, 32).

18, 19. 1) ¿Ken okijto Jehová kipejpenaskia se yankuik altepetl tlen kipiaskia itoka? 2) ¿Tlen timomachtiskej chikome?

18 Israelitas amo okitemakakej kuali tlakilotl pampa amo okiueyichijkej toTajtsin Dios ken omonekiaya nion amo okichijkej ken melauak itlaixpantijkauan, yejuan okinueyichijkej okseki teotsitsintin. Ik non, Jesús okinmilui tlayekankej teopixkej kinkixtiliskiaj iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan kinmakaskiaj akinmej kichiuaskiaj tlen kuali (Mat. 21:43, TNM). Ompa uelis yetoskej san akinmej Jehová kinpejpenaskia pampa ma yetokan itech nin yankuik altepetl, Israel espiritual. Okinmilui inmiuan kichiuaskia se yankuik tlajtolsenkaualistli uan noijki okinmilui ye yetoskia inTajtsin Dios uan yejuan yetoskiaj ialtepe (Jer. 31:31-33).

19 Ken israelitas omoxelojkej itech Jehová, ye okipejpenki Israel espiritual itech achto siglo pampa ma yeto ialtepe. ¿Uan axkan akinmej katej ialtepe? ¿Ken uelis tlaltikpaktlakamej kimatiskej akinmej melauak itekipanojkauan toTajtsin Dios? Nin tiknankiliskej chikome.