Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Ixolal Dios tein yankuik

Ixolal Dios tein yankuik

“Namejuan ne achtopa ya amo kana nanpoutinemiaj tech se pueblo, pero axkan nanmochiuakoj ya nanipueblojkauan de Dios.” (1 PED. 2:10)

1, 2. 1) ¿Toni mopatak itech Pentecostés xiuit 33? 2) ¿Akonimej peuak pouij itech nejon yankuik xolal? (Xikonita taixkopin ipeujyan tamachtilis.)

ITECH Pentecostés xiuit 33 senkis mopatak se taman tein motelneki. Nejon tonal Jiova kiixtalij se yankuik xolal tein moixmati kemej “Israel tein iaxka Dios” (Gál. 6:16TNM). Yejuatsin kinixpejpenak ika iespíritu akin pouiskiaj itech nejon xolal. Takamej akin ompa pouiskiaj amo monekiskiaok moneskayotiskej itech ininnakayo kemej kichiuayaj ikoneuan Abrahán. ¿Keyej? Tatitanil Pablo kimelauak toni kinixnextiskia akin pouiskiaj itech nejon yankuik xolal. Yejua kijkuiloj ke “in tamelauak taneskayotilis de Dios, yejua ne Dios kichiua tech se iyolijtik” ika iespíritu (Rom. 2:29).

2 Akin yekinika peuak pouij itech nejin yankuik xolal yejuan tatitanilmej uan panoua cien imomachtijkauan Cristo akin mosentilijkaj Jerusalén itech se kali tein moajsia ajko (Hech. 1:12-15). Dios kinixpejpenak ika iespíritu uan ijkon kinselij kemej ikoneuan (Rom. 8:15, 16; 2 Cor. 1:21). Nejin tein mochiuak kinextij ke Jiova kiselijka inemilis Jesús tein kitemakak uan yankuik netenkaualis kiixpatak netenkaualis ika Tanauatil (Luc. 22:20; xikonixtajtolti Hebreos 9:15). Ijkon, imomachtijkauan Jesús tein mosentilijkaj peuak pouij itech ixolal Dios tein yankuik. Yektikatsin espíritu kinpaleuij maj tajtouanij tataman tajtolmej. Ijkon uelik kintapouijkej “itatiochiualisuan de Dios” judíos uan akin amo judíos tein kiselijkaj inintaneltokalis akin uejuejka ualeuayaj uan kichiujtoyaj iluit Pentecostés ompa Jerusalén (Hech. 2:1-11).

YANKUIK IXOLAL DIOS

3-5. 1) ¿Toni Pedro kiniluij judíos itech tonal keman mochiuak Pentecostés? 2) ¿Keniuj momiakilijtiyajkej akin pouiaj itech yankuik xolal?

3 Jiova kichiuak maj tatitanil Pedro kinyoleuani judíos uan akin amo judíos tein kiselijkaj inintaneltokalis maj pouiskiaj itech yankuik xolal, tein kijtosneki nechikol kampa kichiuaj kemej Cristo. Itech tonal keman mochiuak Pentecostés, Pedro ika yolchikaualis kiniluij judíos ke monekia kiseliskej Jesús, akin kimiktijkaj, kemej ‘inintekotsin’ uan no kemej “Cristo”. Keman kitajtanijkej Pedro toni monekia kichiuaskej, yejua tanankilij: “Ximoyolnemilikan de namotajtakoluan uan ma [namechauikan] ika in chikaualis den itokaytsin de Jesucristo. Uan ijkon Dios namechtapojpoluilis de namotajtakoluan. Uan no [...] namechtayokolis in Yektikatsin Espíritu” (Hech. 2:22, 23, 36-38). Itech nejon tonal, kemej eyi mil no peujkej pouij itech yankuik xolal Israel tein iaxka Dios (Hech. 2:41). Tatitanilmej kisentokakej tanojnotskej ika yolpakilis uan okachi miakej kiselijtoyaj tamachtilis tein melauak (Hech. 6:7). Momiakilijtoyaj akin pouiaj itech yankuik xolal.

4 Satepan, samaritanos no kintapouijkej tein tamachtia iTajtol Dios uan miakej kiselijkej. Tein melauj, Felipe kinauij miakej. Sayoj ke yejuan amo niman kiselijkej yektikatsin espíritu. Oloch taojtokaltianij akin moajsiaj Jerusalén uan kiixyekanayaj nechikol, kintitankej Pedro uan Juan maj kinitatij yankuik tokniuan. Keman tatitanilmej ajsikej, “[kinkuamajpachojkej] nijin taneltokani uan ijkon Totajtsin Dios kinyolpepexokaltij ika in Yektikatsin Espíritu” (Hech. 8:5, 6, 14-17). Ijkon, nejon samaritanos peuak pouij itech yankuik xolal Israel tein iaxka Dios.

Pedro kinojnotsak Cornelio, ichankauan uan itasojikniuan (Xikonita párrafo 5)

5 Itech xiuit 36, Jiova oksepa kichiuak maj Pedro no kinyoleuani okseki taltikpakneminij maj pouiskiaj itech yankuik xolal. Nejon panok keman tatitanil kinojnotsak Cornelio, se takat romano tein kinyekanaya tateuianij, uan no kinnojnotsak ichankauan uan itasojikniuan (Hech. 10:22, 24, 34, 35). Biblia kijtoua: “Kuak Pedro kinnojnotstoya ok, ijkuakon [...] Dios kinyolpepexokaltij ika in Yektikatsin Espíritu nochi nekes [akin amo judíos] ten kikaktoyaj itanojnotsalis de Pedro. Uan kinseuikaya Pedro sekin taneltokani judíos [...]. Uan nojon taneltokani kitetsaukaitakke kuak kitakke ke Dios kinyolpepexokaltij ika in Yektikatsin Espíritu nochi nijin taka ten amo poutinemij keme judíos” (Hech. 10:44, 45). Nejon tonal uan satepan, akin amo judíos akin amo katkaj taneskayotilmej itech ininnakayo no ueliskiaj pouiskej itech ixolal Dios.

“IPUEBLOJKAUAN PARA KITASOJTASKE ITOKAYTSIN”

6, 7. ¿Keniuj akin yekmelauj kichiuayaj kemej Cristo monekia kiyeknextiskej ke katkaj se xolal tein kiuikaya itokay Jiova uan hasta kani ajsikej?

6 Itech se nechikol tein kipiakej oloch taojtokaltianij itech xiuit 49, momachtijkej Santiago kijtoj: “Simón Pedro techtapouij ya de keniu Dios yekinika kinyoliknelij in taka ten amo poutinemij keme judíos. Uan Dios kinijitak sekin san ma mochiuakan ipueblojkauan para kitasojtaske itokaytsin” (Hech. 15:14). Itech nejin yankuik xolal tein kiuikaskia itokay Jiova pouiskiaj judíos uan akin amo judíos (Rom. 11:25, 26a). Satepan, Pedro kijkuiloj: “Namejuan ne achtopa ya amo kana nanpoutinemiaj tech se pueblo, pero axkan nanmochiuakoj ya nanipueblojkauan de Dios”. Uan kimelauak tekit tein kichiuaskiaj keman kiniluij: “Dios namechijitak ya xipoutinemikan iuantsin keme nanipueblojkauan de Dios. Uan Yejuatsin kitalij ya ke namejuan nantiopixkame [...]. Uan no namejuan nanpueblojuani nanyolchipauke ten Dios kichiuak ya ke naniaxkauan ya. Uan ijkon [...] nankitenextilijtinemiske in uelilisme de Totajtsin Dios. Porin Yejuatsin namechnotsak ya xiualkisakan ya ne kampa tayouayanijtik uan xikalakikan kampa ueyi takualtsinkan kampa kualtsin” tatanestok (1 Ped. 2:9, 10). Monekia sentaixpan kiteixmatiltiskej Jiova uan itokay. Monekia ika yolchikaualis mochiuaskej itaixpantijkauan Dios, akin okachi Ueyi Taixyekankej itech nochi.

7 Ijkon kemej kichiuak iuan ne uejkauj xolal Israel, Jiova kinotsak nejin xolal tein yankuik kemej “xolal akin nikchiuak maj moajsi uan ijkon yejua kiteixmatiltis noueyitilis” (Is. 43:21). Nejon itatojtokakauan Cristo ika yolchikaualis kiteixmatiltijkej ke sayoj Jiova katka Dios akin melauak uan nochin okseki tiotsitsin tein taltikpakneminij kinueyichiuayaj amo katkaj melaujkej (1 Tes. 1:9). Kemej tikitaj, mochiujkej itaixpantijkauan Jiova uan Jesús ompa “Jerusalén uan kampa in itatilanal de Judeajkopaka uan de Samaria. Uan [...] nonouiyampa de nochi senmanauak” (Hech. 1:8; Col. 1:23).

8. ¿Toni Pablo kinejmachtij ixolal Dios itech yekinika siglo?

8 Pablo katka semej akin pouiaj itech ixolal Dios akin tanojnotsaya ika yolchikaualis. Hasta ininixpan tamatinij akin amo taneltokayaj amo mouik kitematiltis ke Jiova okachi Ueyi Taixyekankej itech nochi, akin “kichijchiuak in taltikpak uan nochi miak tataman ten ongak” uan akin “itaaxkayan ne eluiyak uan nikan taltikpak” (Hech. 17:18, 23-25). Keman kitamiltijtoyaya iexpatika takalpanolis itech altepemej kemej misionero, Pablo kinnejmachtij tokniuan: “Kuali nikmatok ya ke kuak nikisas ya de nikan, ijkuakon ualaske seki taman tamachtiani ten yejuan kinekiske namechxejxeloske den Tajtoltsin de Dios, ijkon keme tekuanime [...]. Uan no senme de namejuan [nan]mochiuaske tamachtiani ika xolopijyot san, sayo para ma nochi in taneltokani ma namechtoktilijtiyakan” (Hech. 20:29, 30). Uan ijkon mochiuak. Itamiampa yekinika siglo, moajsiajya miakej akin kinekepilijkej Dios (1 Juan 2:18, 19).

9. ¿Toni panok itech ixolal Dios keman tatitanilmej momikilijkej?

9 Keman tatitanilmej momikilijkej, miakej peujkej kinekepiliaj Dios uan ijkon peuak moajsij tataman taneltokalismej kampa kijtouaj kichiuaj kemej Cristo. Yejuan amo kinextijkej ke katkaj “ipueblojkauan para kitasojtaske itokaytsin”, ta kikixtilianij itokay Jiova itech miak Biblias tein kitajtolkepanij. Uan no, kitojtokanij miak taman tein Biblia amo tamachtia uan kichiuanij maj amo kuali ika motajto Dios keman tamachtiaj tein amo melauak, kipiaj neteuilis itokaykopa Dios, auilnemij uan kitatiaj tein amo kuali keman kitemakaj oso kiseliaj tomin. Yejua ika, itech miak ciento xiujmej sayoj sekin kiueyichiuayaj Jiova. Amo moajsia se nechikol tein yeskiaj “ipueblojkauan para kitasojtaske itokaytsin”.

IXOLAL DIOS OKSEPA NESI

10, 11. 1) ¿Toni achtook Jesús kijtoj ke panoskia keman ika tajtoj trigo uan amo kuali xiuit? 2) Satepan keman panok xiuit 1914, ¿keniuj mochiuak nejon tein Jesús kijtoj itech neskayot?

10 Keman Jesús ika tajtoj trigo uan amo kuali xiuit itech se neskayot, achtook kinextij ke miakej kinekepiliskiaj Dios uan nejon kichiuaskia maj tel ouij se kimatiskia katiyejua taneltokalis tein melauak. Kinextij ke “keman takamej [kochiskiaj]”, Amokuali kitokaskia amo kuali xiuit itech tal kampa iKonetsin taltikpaknenkej kitokak kuali xinach. Trigo uan amo kuali xiuit moseniskaltiskiaj hasta “itamiampa nochi tein mochiujtok itech taltikpak”. Kimelauak ke “kuali xinach” kinixnextia “ikoneuan tekiuajyot” uan ke “amo kuali xiuit yejuan ikoneuan amokuali”. Itamian tonalmej, iKonetsin taltikpaknenkej kintitaniskia “tatekinij” oso ángeles maj kixelotij trigo uan amo kuali xiuit. Satepan kinsentiliskiaj ikoneuan Tekiuajyot (Mat. 13:24-30, 36-43TNM). ¿Keniuj mochiuak nejin? ¿Uan keniuj Jiova oksepa peuak kipia se xolal nikan taltikpak?

11 “Itamiampa nochi tein mochiujtok itech taltikpak” peuak itech xiuit 1914. Ijkuak, sayoj moajsiaj kemej 5,000 tokniuan taixpejpenalmej nikan taltikpak. Keman peuak neteuilis itech nejon xiuit, “ikoneuan tekiuajyot” moajsiaj imako Ueyi Babilonia, tein kijtosneki taneltokalismej tein amo melaujkej. Sayoj ke itech xiuit 1919 Jiova kinmakixtij, uan ijkon moyeknextij akonimej katkaj kuali xinach uan akonimej katkaj kemej “amo kuali xiuit”. Ijkon kemej Isaías achtook kijtojka, Jiova kinsentilij kemej se xolal tein kipiaya se taixyekanalis. Itech Isaías 66:8 kijtoua: “¿Xe yolis se tal itech se tonal? ¿Oso yolis ijsiujka sennochi se altepet? Keman Sión kimachilij tekokojkayot niman kinyolitij ikoneuan”. Nikan, Sión kijtosneki inechikol Jiova ne iluikak kampa pouij ángeles. Uan yejua nejon nechikol kemej yeskia kinyolitij tokniuan taixpejpenalmej uan ijkon kinsentilij kemej se xolal.

12. ¿Keniuj kinextianij tokniuan taixpejpenalmej ke yejuan se xolal tein kiuikaj itokay Jiova?

12 Ijkon kemej yekinika itatojtokakauan Cristo, “ikoneuan tekiuajyot” mochiuanij itaixpantijkauan Jiova (xikonixtajtolti Isaías 43:1, 10, 11). Yejua ika, kinextianij ke tamamej porin kuali monejnemiltiaj uan kitetapouiaj “kuali tanauatilmej ika tekiuajyot [...] uan ijkon nochin kimatiskej” (Mat. 24:14, TNM; Filip. 2:15). Ijkon kinpaleuianij tel miak millones taltikpakneminij maj no kipiakan itatiochiualis Jiova (xikonixtajtolti Daniel 12:3).

“TIYASKEJ NAMOUAN”

13, 14. 1) ¿Toni moneki kichiuaskej akin amo taixpejpenalmej uan ijkon Jiova kinselis maj kiueyichiuakan? 2) ¿Keniuj achtook kijtojka Biblia nejon?

13 Itech achto tamachtilis tikitakej ke itech ne uejkauj xolal Israel, Jiova kiseliaya maj kiueyichiuanij akin amo katkaj israelitas sayoj komo mosentiliayaj iuan ixolal taixpejpenal (1 Rey. 8:41-43). No ijkon axkan, komo akin amo taixpejpenalmej kinekij maj Jiova kiseli kemej kiueyichiuaj, moneki mosentiliskej iuan ixolal oso itaixpantijkauan taixpejpenalmej.

14 Ome itanauatijkauan Dios achtook kijtojkej ke itech totonaluan miakej mosentiliskiaj iuan ixolal Jiova. Yekinika tanauatijkej, Isaías, kijtoj: “Miakej xolalmej yekmelauj yaskej uan kijtoskej: ‘Xiualakan, uan maj titejkokan itech tepet tein iaxka Jiova, ichan iDios Jacob; uan yejuatsin techmachtis ika iojuan, uan yekmelauj tinentinemiskej itech iojuan’. Porin ompa Sión kisas tanauatil, uan Jerusalén kisas itajtol Jiova” (Is. 2:2, 3). Uan ojpatika tanauatijkej, Zacarías, kitematiltij ke “nikan Jerusalén miakej xolalmej uan chikaujkej altepemej yekmelauj kitemokiuij Jiova akin kinixyekana tateuianij, uan kitemoskej itatiochiualis Jiova”. Kinixnextij kemej “majtakti takamej itech nochi tataman tajtolmej tein tajtouaj itech altepemej” tein kemej yeskia mokitskiskej itech itaken Israel tein iaxka Dios uan kijtoskiaj: “Yekmelauj tiyaskej namouan, porin tikakinij ke Dios yetok namouan” (Zac. 8:20-23).

15. ¿Toni kijtosneki maj ‘okseki ichkamej’ yakan iniuan tokniuan taixpejpenalmej?

15 ‘Okseki ichkamej’ youij iuan Israel tein iaxka Dios, porin iuan kitetapouiaj kuali tanauatilmej ika iTekiuajyo (Mar. 13:10). No pouij iuan ixolal Dios uan iniuan taixpejpenalmej mochiuaj ‘se sen oloch yetolis de ichkamej’ uan kinixyekana ‘kualitapixke’ Jesucristo (xikonixtajtolti Juan 10:14-16).

MAJ TIKTEMOKAN NEPALEUIL ITECH IXOLAL JIOVA

16. ¿Keniuj Jiova kichiuas maj peua tein ika tamis “kachi ueyi tajyouilis”?

16 Satepan ke ixpoliuis Ueyi Babilonia, ixolal Dios kitelixnamikiskej. Monekis maj Jiova techpaleui uan ijkon uelis timomakixtiskej. Yejuatsin Jiova kiixtalis kemanian uan keniuj mochiuas tein kipeualtis nejon taixnamikilis. Keman mochiuas nejon, peuas tein ika tamisya “kachi ueyi tajyouilis” (Mat. 24:21; Ezeq. 38:2-4). Gog kiixnamikis “xolal tein [Dios] kinkixtij itech altepemej” (Ezeq. 38:10-12). Sayoj ke keman taixnamikis, Jiova kinmakixtis itekitikauan uan moteuis iuan uan itateuijkauan. Nejon tonal kinextis ke sayoj yejuatsin okachi Ueyi Taixyekankej uan kiueyitalis itokay. Jiova kiyeknextia: “Nimoteixmatiltis ininixpan miakej altepemej; uan yekmelauj kimatiskej ke nejua niJiova” (Ezeq. 38:18-23).

Itech “kachi ueyi tajyouilis”, monekis senkis amo tikauaskej nechikol (Xikonita párrafos 16 hasta 18)

17, 18. 1) ¿Toni tanauatilmej tikseliskej tiitekitikauan Jiova keman Gog taixnamikis? 2) ¿Toni moneki tikchiuaskej komo tiknekij maj Jiova techmakixti?

17 Keman Gog taixnamikis, Jiova kiniluis itekitikauan: “Xikalaki, noxolal, itech mocuartos tein moajsij taijtik uan ximotatsakui. Ompa ximotati tepitsin hasta maj pano kualanyot” (Is. 26:20). Itech nejon ueyi ouijkayot, Jiova techmakas tanauatilmej tein monekis tiktakamatiskej uan ijkon uelis timomakixtiskej. Uan moajsikamati ke ‘cuartos tein moajsij taijtik’ kijtosneki nechikolmej.

18 Yejua ika, komo tiknekij maj Jiova techpaleui maj timakisakan keman ualas okachi ueyi tajyouilis, moneki tikajsikamatiskej ke kipia se xolal nikan taltikpak uan kiixtaliani ika nechikolmej. Yejua ika, ¡maj senkis tikixtalikan amo tikauaskej nechikol! Ijkon kemej akin kijkuiloj Salmo, maj tikijtokan ika nochi toyolo: “Nemakixtilis iaxka Jiova. Motatiochiualis yetok itech moxolal” (Sal. 3:8).