Xikita nochi

Tlen kiualika

Yankuik ialtepe toTajtsin Dios

Yankuik ialtepe toTajtsin Dios

‘Achto nomejwah amo ialtepe Dios, pero axa ya ialtepe Dios.’ (1 PED. 2:10)

1, 2. 1) ¿Tlen omopatlak itech iluitl Pentecostés itech xiuitl 33? 2) ¿Akinmej opejki pouij itech yankuik altepetl? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil.)

ITECH Pentecostés tlen omochi itech xiuitl 33, opanok itlaj tlen amo keman omochiuaya. Itech non tonal Jehová okipejpenki se yankuik altepetl: Israel espiritual (Gál. 6:16). Uan Jehová okinpejpenki ika espíritu santo. Itech nin tonal ayakmo omonekiaya kimochiuiliskej circuncisión. ¿Tleka? Tlatitlanil Pablo okijto ken uelis momatiskia akinmej okatkaj itech nin yankuik altepetl. Tlatitlanil okijto: ‘Katej circuncidados itech inyolo’ (Rom. 2:29).

2 Itlatitlaniluan Jesús uan kanaj cien imachtijkauan tlen omonechikojkej ikuapak se kali itech Jerusalén, yejuan achto okatkaj itech nin altepetl (Hech. 1:12-15). ToTajtsin Dios okinpejpenki ika espíritu santo uan ijkon omochijkej ikoneuan (Rom. 8:15, 16; 2 Cor. 1:21). Tlen opanok non tonal okiteititi Jehová okiseli ieso Jesús, uan noijki yankuik tlajtolsenkaualistli okipatlak tlajtolsenkaualistli itech Tlanauatil (Luc. 22:20; xiktlajtolti Hebreos 9:15). Ijkon imachtijkauan Jesús opejkej pouij itech ialtepe toTajtsin Dios. Ika iespíritu santo okichi ma tlajtokan tlatlamantli tlajtolmej. Ik non, ueli otetlapouijkej nochi kuali tlamantli tlen okichiuaya toTajtsin Dios, okintlapouijkej akinmej judíos uan amo judíos tlen oualayaj itech nochi altepetl Roma pampa iluichiuaskej itech iluitl de las Semanas noso Pentecostés (Hech. 2:1-11).

YANKUIK IALTEPE TOTAJTSIN DIOS

3-5. 1) ¿Tlen okijto Pedro itech iluitl Pentecostés? 2) ¿Ken omoskaltijtiaj yankuik altepetl itech achto xiuitl?

3 Ika tlatitlanil Pedro, Jehová opejki kinselia judíos uan amo judíos pampa uelis yetoskej itech yankuik altepetl, innechikol akinmej kichiuaj ken Cristo. Itech iluitl Pentecostés, ika miak yolchikaualistli Pedro okinmilui judíos omonekiaya kiseliskej Jesús, akin yejuan okimiktijkej, omonekiaya kiseliskej ken “toTeko uan noijki Cristo”. Ijkuak okitlajtlanijkej tlen omonekiaya kichiuaskej, Pedro okinmilui: “Xikilikah Dios manomechtlapojpolwi iwa xiktlakitakah, iwa ximotekawilikah manomechkuaatekikah [ma namechapolaktikan, TNM] itech Itoka n Cristo Jesús, ijkó Dios nomechtlapojpolwis de nomotlajtlakolwah iwa nonkiseliskeh n Espíritu Santo” (Hech. 2:22, 23, 36-38). Itech non tonal kanaj tres mil tlaltikpaktlakamej omochijkej ialtepe toTajtsin Dios, Israel espiritual (Hech. 2:41). Ika miak yolchikaualistli itlatitlaniluan Jesús otetlapouijkej uan okachi miakej tlaltikpaktlakamej opejkej kiseliaj tlen melauak (Hech. 6:7). Omoskaltijtoka yankuik altepetl.

4 Satepan noijki okintlapouijkej samaritanos, uan yejuan kuali okiselijkej tlen okinmachtijkej. Uan noijki Felipe uan oksekimej omoapolaktijkej. Pero yejuan amo san niman okiselijkej espíritu santo. Tokniuan cuerpo gobernante, tlen okatka Jerusalén okintitlankej Pedro uan Juan pampa ma kinmitatij akinmej yikin opeuayaj tlaneltokaj. Ijkuak ompa okatkaj Pedro uan Juan “okintlalijkeh inmawah impah, iwa non kineltokah Cristo Jesús, okiselijkeh n Espíritu Santo” (Hech. 8:5, 6, 14-17). Ijkon samaritanos opejkej pouij itech Israel espiritual.

Pedro okitlapoui Cornelio uan ikalchanejkauan (Xikita párrafo 5)

5 Itech xiuitl 36, Jehová oksepa okitekitilti Pedro pampa ma kinyoleua oksekimej tlaltikpaktlakamej ma yetokan itech ialtepe. Nin omochi ijkuak tlatitlanil Pedro okitlapoui akin okinyekanaya soldados tlen omotokayotiaya Cornelio, uan noijki ikalchanejkauan uan iyolikniuan (Hech. 10:22, 24, 34, 35). Biblia kijtoa: “Pedro ok otlajtojtoka ijkuak n Espíritu Santo owala intech nochteh akimeh [amo judíos]. Iwa n judíojteh non okineltokayah Cristo Jesús non owalajkeh iwan Pedro, san omotlajtlachialtijkeh ijkuak okitakeh Dios noiwa okinmák n Espíritu Santo akimeh amo judíojteh” (Hech. 10:44, 45). Itech non tonal akinmej amo okatkaj judíos uan amo okimochiuilijkej circuncisión yiuelis pouiskiaj itech ialtepe toTajtsin Dios.

‘IALTEPE TLEN KIUIKA ITOKA’

6, 7. Akinmej melauak kichiuaj ken Cristo, ¿ken uelis kiteititiskej kipiaj tokayotl Jehová, uan ken okichijkej?

6 Itech se nechikol tlen okichi cuerpo gobernante itech xiuitl 49, Santiago okijto: “Symeón [Pedro] nochi otechilui ken toTajtsin Dios achto okinseli altepemej pampa ompa kikixtis se ialtepe tlen kiuikas itoka” (Hech. 15:14). Itech nin yankuik altepetl tlen kipiaskia tokayotl Jehová yetoskiaj judíos uan akinmej amo judíos (Rom. 11:25, 26a). Satepan tlatitlanil Pedro okijto: ‘Achto nomejwah amo ialtepe Dios, pero axa ya ialtepe Dios’. Uan okinmilui tlen tekitl kichiuaskiaj: “Nomejwah non tiopixkeh de Dios, nomejwah nonyolchipawakeh, se pueblo non iaxka Dios. Para nonkitematiltiskeh tlan tetlajtlachialti kichiwa, Akin onoméchnotski kan tleyuálistli iwa onomechwík xinemikah itech itlawil tetlajtlachialti” (1 Ped. 2:9, 10). Omonekiaya inmixpan nochtin ma kiueyichiuakan Jehová uan ma kitematiltikan itokayo. Omonekiaya ika miak yolchikaualistli kitematiltiskej toTajtsin Dios, akin Ueyi Tekiua itech nochi semanauak.

7 Ijkon ken Jehová okichi iuan israelitas, Israel espiritual okilui “altepetl tlen onikmochijchiuili, pampa ma kitematilti noueyichiualis” (Is. 43:21). Tokniuan ika miak yolchikaualistli okitematiltijkej Jehová san ye akin melauak toTajtsin Dios, uan teotsitsintin tlen kinueyichiuaj tlaltikpaktlakamej amo yoltokej (1 Tes. 1:9). Kema, omochijkej iTlaixpantijkauan Jehová uan Jesús “itech Jerusalén, Judea, Samaria; iwa itech nochi n tlaltíkpaktli” (Hech. 1:8; Col. 1:23).

8. ¿Tlen okilui Pablo ialtepe toTajtsin Dios?

8 Pablo okatka itech akinmej ika miak yolchikaualistli okatkaj itech ialtepe toTajtsin Dios. Uan inmixpan ixtlamatkej, ika miak yolchikaualistli otetlapoui itech Jehová akin Ueyi Tekiua itech nochi semanauak, “Dios Akin okichijchi n tlaltíkpaktli iwa nochi tlan itech onka, Ye iaxka n ilwikak iwa n tlaltíkpaktli” (Hech. 17:18, 23-25). Ijkuak yotlantoka eyi uelta tlen okichi pampa tetlapouis, Pablo okinmilui akinmej kichiuaj ken Cristo: “Nikmatok ijkuak ne nias, witseh sikimeh tlakah xolópijteh kintlajtlamiskeh n tokniwah porke yejwah mokopah kemi kokoyomeh tekuanimeh non kintlajtlamiah n ichkameh. Iwa itech nomejwah kisaskeh akimeh kitemachtiskeh tlan amo milák, para kinyakanaskeh akimeh kineltoka Dios” (Hech. 20:29, 30). Uan ijkon opanok. Pampa achto mikiskiaj itlatitlaniluan Jesús, yokatkaj miakej akinmej omoxelojkej itech Jehová (1 Juan 2:18, 19).

9. Ijkuak omikej itlatitlaniluan Jesús, ¿tlen okipanok ialtepe toTajtsin Dios?

9 Ijkuak omikej itlatitlaniluan Jesús, miakej omoxelojkej itech Jehová uan omochijkej miakej tlaneltokalismej. Akinmej omoxelojkej itech Jehová kiteititiaj amo kipiaj tokayotl Jehová, pampa ijkuak kitlajtolkuepaj Biblia ayakmo kijkuiloaj tokayotl Jehová. Noijki kichiuaj miak tlamantli tlen amo kisa itech Biblia uan amo kiueyichiuaj toTajtsin Dios ika nochi tlen tlamachtiaj, tlen kintokayotiaj “guerras santas”, tlakajkayaualistli uan auilnemilistli tlen kichiuaj. Ik non, itech miak xiuitl Jehová okinpixki san sekimej itekipanojkauan, amo se ueyi altepetl tlen kipia itoka.

IALTEPE TOTAJTSIN DIOS OKSEPA ONESKI

10, 11. 1) ¿Tlen okijto Jesús ika neskayotl itech trigo uan amo kuali xiuitl? 2) Satepan itech xiuitl 1914, ¿ken omochi tlen okijto Jesús?

10 Itech neskayotl itech trigo uan amo kuali xiuitl, Jesús okijto miakej moxeloskiaj itech Jehová, ik non, amo yetoskia tlauili itech tlen melauak. Okijto “ijkuak itlakawah okochtokah”, Diablo kitokaskia amo kuali xiuitl itech tlali kanin Jesús okitokak trigo. Amo kuali xiuitl uan trigo san sekan moskaltiskiaj hasta ‘ijkuak tlamis nochi tlen amo kuali’. Okijto: “N kuali xínachtli kijtosneki yejwah iaxkawah Dios, iwa n sasaliksakatl, yejwah ipilwah n diablo”. Itech itlamian tonalmej Jesús kintitlaniskia “akimeh tlatekiskeh yejwah ángelteh”, yejuan kipejpenaskej trigo uan amo kuali xiuitl. Ijkuakon kinnechikoskiaj ikoneuan iTekiuajkayo toTajtsin Dios (Mat. 13:24-30, 36-43). ¿Ken omochi nin? ¿Uan tlen opanok pampa Jehová oksepa kipiaskia se altepetl itech Tlaltikpak?

11 ‘Itlamian tlen amo kuali’ opejki itech xiuitl 1914. Itech non xiuitl itech Tlaltikpak san okatkaj kanaj cinco mil tlapejpenalmej. Ijkuak omochi guerra itech non xiuitl, ikoneuan iTekiuajkayo toTajtsin Dios okatkaj ken tlakeualmej itech Ueyi Babilonia, tlaneltokalismej tlen amo melauak. Pero itech xiuitl 1919 Jehová okinmakixti, ijkon kuali okiteititi tlatlamantli trigo uan amo kuali xiuitl, akinmej amo melauak kichiuaj ken Cristo. Ijkon ken okijto Isaías, Jehová okinnechiko ken se altepetl. Isaías 66:8 kijtoa: “¿San itech se tonal nesis Tlaltikpak? ¿Noso se altepetl ualnestikisas? Ijkuak Sión opejki tlajyouia pampa kinpiaskia ikoneuan, ijkuakon oneskej ikoneuan.” Itech nin tlaxelol, Sión kijtosneki ángeles tlen kiyektlaliaj ialtepe Jehová itech iluikak, uelis tikijtoskej okinpixkej inkoneuan, tlapejpenalmej tlen mochiuaj ialtepe Jehová.

12. ¿Tlen kichiuaj tlapejpenalmej pampa kiteititiskej melauak kipiaj itoka toTajtsin Dios?

12 Ijkon ken akinmej achto okichijkej ken Cristo, ikoneuan Tekiuajkayotl mochiuaj tlaixpantijkej tlen kipaleuiaj Jehová (xiktlajtolti Isaías 43:1, 10, 11). Uan motaj tlaixpantijkej pampa kuali innemilis uan tetlapouiaj “nin kualitlájtoli [...] para nochteh makimatikah” (Mat. 24:14; Filip. 2:15). Ijkon kinpaleuiaj sapanoa miakej tlaltikpaktlakamej pampa kuali ma mouikakan iuan Jehová (xiktlajtolti Daniel 12:3).

“NAMOUAN TIASKEJ”

13, 14. 1) ¿Tlen moneki kichiuaskej akinmej amo israelitas espirituales pampa ma kinseli Jehová? 2) ¿Ken okijto Biblia nin?

13 Yichikome otimomachtijkej Jehová okiseliaya ma kiueyichiuakan akinmej amo israelitas, pero omonekiaya yetoskej iuan ialtepe (1 Rey. 8:41-43). Noijki axkan, tla ikaj kineki Jehová ma kiseli ijkuak kiueyichiua, akinmej amo israelitas espirituales moneki yetoskej iuan ialtepe toTajtsin Dios.

14 Ome teotlajtojkej okijtojkej itech ninmej tonalmej miakej tlaltikpaktlakamej yetoskiaj iuan ialtepe Jehová. Teotlajtojki Isaías okijto: “Miakej altepemej uitsej uan kijtoskej: ‘Xiualakan, ma titlejkokan itech itepe Jehová, ikalijtik iDios Jacob; uan ye techmachtis itech iojui, uan melauak tinemiskej itech iojui’. Pampa itech Sión kisas tlanauatil, uan itech Jerusalén itlajtol Jehová” (Is. 2:2, 3). Uan teotlajtojki Zacarías noijki okijto “miakej altepemej uan uejueyij altepemej tlen kipiaj chikaualistli uitsej Jerusalén kitemokiuij Jehová akin kinyekana miakej soldados, uan kiyolseuiskej Jehová.” Okijto yejuan okatkaj “majtlaktli tlakamej tlen tlatlamantli tlajtoaj”, tlen uelis tikijtoskej mokitskiskej itech itlaken Israel espiritual uan kijtoskej: “Namouan tiaskej, pampa otikkakej Dios kajki namouan” (Zac. 8:20-23).

15. ¿Tleka akinmej mokauaskej Tlaltikpak yauij iuan tlapejpenalmej?

15 Akinmej mokauaskej Tlaltikpak yauij iuan israelitas espirituales, pampa noijki tetlapouiaj kuali tlajtolmej itech Tekiuajkayotl (Mar. 13:10). Yejuan katej itech ialtepe toTajtsin Dios iuan tlapejpenalmej mochiuaj ken san se uan kinyekana “san se tlájpixki”, Jesucristo (xiktlajtolti Juan 10:14-16).

XIKTEMO TLAPALEUILISTLI ITECH IALTEPE JEHOVÁ

16. ¿Tlen kichiuas Jehová pampa ma peua ueyi tlajyouilistli?

16 Ijkuak kipojpoloskej Ueyi Babilonia, ialtepe toTajtsin Dios sapanoa kitlajyouiltiskej. San Jehová uelis techmakixtis. Ineuia Jehová kiyektlalis nochi pampa ijkuak ye kijtos peuas kitlajyouiltiskej ialtepe. Uan ijkuakon peuas ueyi tlajyouilistli (Mat. 24:21; Ezeq. 38:2-4). Gog kinekis kixpolos altepetl tlen okipejpenkej itech nochi altepemej (Ezeq. 38:10-12). Pero ijkuak kinekis kinmixpolos, Jehová kinmakixtis itekipanojkauan uan moteuis iuan Gog uan akinmej kipaleuiaj. Ijkuakon kiueyichiuas iToka uan kiteititis san ye kinamiki tlanauatis. Jehová kijtoa: “Nimotematiltis inmixpan inmixtololouan miakej altepemej; uan moneki kimatiskej ne niJehová” (Ezeq. 38:18-23).

Itech ueyi tlajyouilistli, monekis ma tiyetokan itech tlanechikol (Xikinmita párrafos 16 a 18)

17, 18. 1) ¿Tlen techiluis Jehová ma tikchiuakan ijkuak Gog kinekis techixpolos? 2) ¿Tlen moneki tikchiuaskej tla tiknekij ma techmakixti Jehová?

17 Ijkuak Gog kinekis kinmixpolos itekipanojkauan Jehová, ye kinmiluis itekipanojkauan: “Noaltepe, xikalaki itech mocuartos tlen katej tlaijtik, uan ximokaltsakua. San seki kauitl ximotlati hasta ma pano ouijkayotl” (Is. 26:20). Itech non tonal tlen sapanoa oui, Jehová techiluis tlen tikchiuaskej pampa uelis timomakixtiskej. Uan uelis tlajtoli “cuartos tlen katej tlaijtik” kijtosnekij totlanechikoluan.

18 Ik non, tla tiknekij ma techmakixti Jehová ijkuak mochiuas ueyi tlajyouilistli, moneki tikajsikamatiskej kipia se altepetl itech Tlaltikpak uan okiyektlali ika tlanechikolmej. Ik non, ¡amo ma timoxelokan itech totlanechikol! Ijkon ken salmista, ika miak yolchikaualistli ma tikijtokan: “Temakixtilistli iaxka Jehová. Motlateochiualis kajki ipan moaltepe” (Sal. 3:8).