Neke ki te tumu manako rikiriki

Neke ki te ngai o te au tumu tuatua

‘Teianei e Tangata Kotou no te Atua’

‘Teianei e Tangata Kotou no te Atua’

“Ko kotou, kare te tangata no te Atua i muatangana, i teianei ra e tangata ïa no te Atua.”—1 PETE. 2:10.

1, 2. Eaa te tauianga ta Iehova i rave i te Penetekote 33 T.N.? Koai ma tei riro ei mema no te iti tangata ou o Iehova? (Akara i te tutu mua o teia atikara.)

IA PENETEKOTE 33 T.N., kua rave a Iehova i tetai tauianga puapinga tikai. Kua akatumu aia i tetai iti tangata ou tei kapikiia e ko te “Iseraela o te Atua.” (Gala. 6:16) Na roto i tona vaerua tapu kua iki a Iehova i te au mema o teia iti tangata. Tata a Paulo e kare teia iti tangata e anoanoia kia peritomeia mei te uanga rai o Aberahama. Mari ra, e “peritome ngakau” to ratou na roto i te vaerua tapu.—Roma 2:29.

2 Ko te au mema mua o teia iti tangata ou o te Atua, ko te au apotetoro e te anere tuma pipi a Iesu tei uipa ki roto i tetai pia i Ierusalema. (Anga. 1:12-15) Kua riringi te Atua i tona vaerua tapu ki rungao ia ratou e kua riro mai ratou ei tamariki Nana. (Roma 8:15, 16; 2 Kori. 1:21) Akaari mai teia e kua āriki a Iehova i te atinga oko o te Mesia e kua mono i te Ture koreromotu ki te koreromotu ou. (Luka 22:20; e tatau ia Ebera 9:15.) Kua riro mai teia au pipi akatainuia ei au mema no te iti tangata ou o Iehova. Na roto i te vaerua tapu, kua rauka ia ratou i te tuatua i te au reo e manganui e kia apii atu i te au “peu taka ke a te Atua.”—Anga. 2:1-11.

TE ITI TANGATA OU O TE ATUA

3-5. (a) Eaa ta Petero i akakite ki te ngati Iuda i te rā ia Penetekote? (e) I te akamataanga, akapeea te iti tangata ou te tupu anga?

3 Na roto i te apotetoro ko Petero kua pati a Iehova i te ngati Iuda e te aronga ou kia riro mai ei au mema no Tona iti tangata ou koia oki, te putuputuanga o te au Kerititiano akatainuia. I te rā ia Penetekote, kua akakite mataku kore a Petero ki te ngati Iuda e kua tamate ratou ia Iesu e i teianei, ka anoanoia ratou kia āriki iaia “ei Atu e ei Mesia” no ratou. Te ui anga te urupu tangata e eaa ta ratou ka rave, kua pau a Petero e: ‘E tataraara, e kia bapetizoia, kotou ravarai, i roto i te ingoa o Iesu Mesia, kia matara te ara; e ka orongaia mai ïa te vaerua tapu kia kotou.’ (Anga. 2:22, 23, 36-38) I taua rā rai, mei te 3,000 tangata tei riro mai ei au mema no te iti tangata ou o te Atua. (Anga. 2:41) Kua rauka i te au apotetoro i te tutu maroiroi ua atu rai e e maata te tangata tei āriki i te tuatua mou. (Anga. 6:7) Ae, kua tupu atura te iti tangata ou.

4 Muri mai, kua akamata te au pipi a Iesu i te tutu aere ki to Samaria. E maata tei āriki i te tuatua mou e kua papetitoia, inara kare i orongaia te vaerua tapu kia ratou. No reira kua tono te pupu akaaere i Ierusalema ia Petero raua ko Ioane kia atoro i te au taeake e te au tuaine ou i Samaria. Kua tuku teia nga apotetoro i to raua rima ki rungao ia ratou e kua “rauka iora te vaerua tapu ia ratou.” (Anga. 8:5, 6, 14-17) Na roto i teia mataara, kua akatainuia teia au taeake Samaria e kua riro ratou ei mema no te Iseraela o te Atua.

Kua tuatua a Petero kia Korenelio, tona kopu tangata e te au oa (Akara i te parakarapa 5)

5 I te mataiti 36 T.N., na roto akaou ia Petero, kua pati te Atua i tetai pupu ke kia riro mai ratou ei au mema ou no te Iseraela o te Atua. Kua tupu teia i to Petero tuatua anga ki te rangatira Roma ko Korenelio e tona kopu tangata e te au oa. (Anga. 10:22, 24, 34, 35) Te akakite ra te Pipiria e ia Petero e tuatua ra, kua topa maira te vaerua tapu ki rungao i taua aronga katoa tei akarongo mai. “E te aronga katoa o te peritome i akarongo ra, ko tei aere katoa mai ratou ko Petero ra, va atura ratou, i te mea i riringiia mai te meitaki ra, te vaerua tapu, ki runga katoa i te etene ra.” (Anga. 10:44, 45) Mei tera tuatau e aere ua atu, kua orongaia te patianga ki te aronga kare i peritomeia kia riro mai ei tuanga no te Iseraela o te Atua.

E ITI TANGATA NO TONA INGOA

6, 7. Eaa ta te au mema o te Iseraela vaerua i rave ei iti tangata no te ingoa o Iehova?

6 I ko i tetai uipaanga a te pupu akaaere i te mataiti 49 T.N., kua karanga te pipi ko Iakobo e: “Te tuatua mai nei a Simeona [Petero] e, kua akara aroa mai te Atua i te etene i muatangana, e rave i tetai papaki tangata i roto ia ratou ra no tona ingoa.” (Anga. 15:14) Teia iti tangata ou “no tona ingoa,” ko te au Kerititiano ngati Iuda e te tangata o te au pa enua ta te Atua i akanoo ei iti tangata okotai. (Roma 11:25, 26a) I muri mai, kua tata a Petero kia ratou e: “Ko kotou, kare te tangata no te Atua i muatangana, i teianei ra e tangata ïa no te Atua.” Akamārama a Petero i te akakoroanga o teia iti tangata ou na te tuatua anga e: “E uki ikiia ra kotou, e kau taunga ariki, e iti-tangata tapu, e aronga okoia; kia akakite ua kotou i tona meitaki, to tei kapiki ia kotou i to roto i te poiri, kia tae ki tona mārama umereia.” (1 Pete. 2:9, 10) Kua anoanoia ratou kia riro ei au kite mataku kore no Iehova e kia akapaapaa iaia i mua i te katoatoa ei Atu Ngateitei i te ao katoa e pini ua ake.

7 Kua akamata a Iehova i te taangaanga i te Iseraela vaerua e kua kapiki ia ratou ei “iti-tangata nei noku uaorai; na ratou e akameitaki mai iaku.” (Isa. 43:21) Na roto i te tu mataku kore, kua akakite ratou e ko Iehova anake te Atua mou e e au atua pikikaa te au atua ke. (1 Tesa. 1:9) Kua akakite ratou no runga ia Iehova e Iesu ‘i Ierusalema, e Iudea katoa oki e pini ua ake, e Samaria katoa oki, e tae ua atu ki te openga o te enua.’—Anga. 1:8; Kolo. 1:23.

8. Eaa te akamatakiteanga a te apotetoro ko Paulo ki te iti tangata o te Atua i te anere mataiti mua?

8 E tangata mataku kore a Paulo i te akakite e ko Iehova anake te Atua mou. Ko tana teia i rave i te tuatua anga ki te au tangata kimi kite. Kua akamārama aia e na Iehova i “anga i teianei ao, e te apinga tini ravarai i roto” e koia “te Atu o te rangi ma te enua nei.” (Anga. 17:18, 23-25) Kua akamatakite katoa a Paulo i te putuputuanga e: “Kua kite oki au kia riro ke atu au, ka o mai ei te luko taae ki roto ia kotou na, kare e akaperepere i te anana. E ka tu mai oki te tangata mei roto ia kotou uaorai, e tuatua mai i te tuatua mingi, kia aruia ratou e te pipi.” (Anga. 20:29, 30) I te openga o te anere mataiti mua, e maata te aronga tei akaruke i te tuatua mou e tei apii atu i te au apiianga pikikaa.—1 Ioa. 2:18, 19.

9. Eaa tei tupu ki te iti tangata o te Atua i muri ake i te mate anga te au apotetoro?

9 Muri ake i te mate anga te au apotetoro, kua totoa te au apiianga pikikaa ki roto i te au putuputuanga e kua tupu mai te au akonoanga a Kerititome. Kare teia au Kerititiano pikikaa i te iti tangata no te ingoa o Iehova no te mea kua kiriti ratou i te ingoa o te Atua mei roto mai i ta ratou au urianga Pipiria. Kua akakino katoa ratou i te ingoa o te Atua na te aru anga i te au peu a te aronga kare i kite i te Atua e te apiianga i te au mea kare i roto i te Pipiria. O katoa ratou ki roto i te au tamaki anga a te au akonoanga pikikaa e kua karanga e te tamaki ra ratou no te Atua. E au kino tikai ta ratou i rave e te au peu viivii o te ainga. E anere ua atu mataiti i muri ake i te tupu anga te au apiianga pikikaa, e tokoiti ua te aronga akamori mou o Iehova i te enua nei e kare e pupu i akanooia ake ei iti tangata no te ingoa o te Atua.

TE ITI TANGATA OU O TE ATUA

10, 11. (a) Eaa ta Iesu i totou no runga i “te sitona” e “te zizania”? (e) Akapeea te parapore a Iesu i te akatupuia anga i muri ake i te mataiti 1914?

10 Na roto i tetai parapore no runga i te titona e te titania, kua totou a Iesu e ka ngata i te akataka i te akonoanga pikikaa mei te akonoanga mou. Karanga aia e “kia moe ra te au tangata,” ka ruru te Tiaporo i te ua titania ki roto i te kainga ta te Tamaiti a te tangata i ruru ki te ua titona. Ka tupu kapipiti te titona e te titania e tae ua atu ki “te openga o teianei ao.” Akamārama mai a Iesu e ko te “ua meitaki,” ko “te tamariki o te basileia” e ko “te zizania” “te tamariki a te vaerua kino.” I te tuatau openga, ka tono te Tamaiti a te tangata i te au angera kia akatakake mai i te titania mei te titona. E oti, ka akaputuputu mai te au angera i te tamariki o te Patireia. (Mata. 13:24-30, 36-43) Akapeea teia i tupu ei? Akapeea i rauka ai i te Atua i te akanoo i tetai iti tangata i te enua nei kia akamori iaia?

11 Kua akamata te “openga o teianei ao” i te mataiti 1914. Taua mataiti ra, e tokoiti ua tauatini Kerititiano akatainuia i te enua nei. I te tuatau o te tamaki i tera mataiti, tei roto rai teia ‘tamariki akatainuia o te basileia’ i te tuikaa kia Babulonia Maata. Tera ra i te mataiti 1919, kua akarangatira a Iehova ia ratou e kua taka meitaki te tuke i rotopu i te au Kerititiano mou e te au Kerititiano pikikaa. Kua akaputuputu aia i te “tamariki o te basileia” kia riro mai ei iti tangata akaaereia, mei ta Isaia i totou e: “E anau ainei te enua katoatoa i te kamoanga mata nei? tei te mamae anga ra oki i anau mai ei ta Ziona au tamariki.” (Isa. 66:8) I roto i teia irava, ko Ziona te akaaerenga a Iehova i runga i te rangi. Kua “anau” a Ziona i te tuatau i akanooia ai te tamariki akatainuia i te enua nei ei iti tangata.

12. Akapeea te aronga akatainuia te riro anga ei iti tangata no te ingoa o Iehova?

12 I teia tuatau, e au kite no Iehova te ‘tamariki akatainuia o te basileia,’ mei te au Kerititiano rai i te anere mataiti mua. (E tatau ia Isaia 43:1, 10, 11.) E tuke ratou no to ratou tu meitaki ei au Kerititiano e no ta ratou tutu anga i te tuatua meitaki o te Patireia “ei kite no te pa enua ravarai.” (Mata. 24:14; Phili. 2:15) Na roto i teia mataara, kua rauka ia ratou i te tauturu i te mirioni ua atu tangata kia akatupu i to ratou uaorai pirianga vaitata kia Iehova.E tatau ia Daniela 12:3.

“KA AERE KATOA TATOU”

13, 14. No te aronga kare i akatainuia, eaa ta ratou ka rave kia āriki mai a Iehova i ta ratou akamorianga? Akapeea te Pipiria i te totou mai anga i teia?

13 I roto i te atikara i mua ake, kua kite tatou e ka āriki a Iehova i te akamorianga a te aronga ke i Iseraela me akamori kapiti ratou i rotopu i tona iti tangata. (1 Ari. 8:41-43) Teia tuatau, ka anoanoia te aronga kare i te Iseraela o te Atua kia akamori kapiti ia Iehova ma te Au Kite akatainuia.

14 I te tuatau i taito, kua totou te au peroveta e e maata te ka akamori kapiti ia Iehova ma tona iti tangata i teia au rā openga. Kua totou a Isaia e: “E manganui te tangata e aere ma te tuatua e, Aere mai, ka aere tatou ki runga i te maunga o Iehova, ki te are o te Atua o Iakoba; e nana e apii mai ia tatou i tona au aerenga; e ka aere tatou na tona ra au arataa. I na Ziona atu oki te ture i te riro anga atu, e te tuatua a Iehova, i na Ierusalema atu ïa.” (Isa. 2:2, 3) Totou a Zekaria e “e tae mai oki te au tangata e manganui, e te au enua ririnui rai e kimi ia Iehova Sabaota ra ki Ierusalema, e e pure ki mua i te aroaro o Iehova.” Ka aere mai teia pupu mei roto mai i te “au reo katoa o te pa enua.” Ka akamori kapiti ratou i te Atua ma te Iseraela o te Atua e ka karanga e: “Ka aere katoa tatou: kite akenei oki matou e tei ia kotou te Atua.”—Zeka. 8:20-23.

15. Eaa te aiteanga e “ka aere” kapiti te “mamoe ke atu” e te Iseraela o te Atua?

15 “Ka aere” kapiti te “mamoe ke atu” e te Iseraela o te Atua i te akakite i te tuatua meitaki o te Patireia. (Mare. 13:10) Riro mai ratou ei tuanga no te iti tangata o te Atua. Ko ratou e te aronga akatainuia te ‘anana okotai’ i raro ake i te “tiaki mamoe meitaki,” ko Iesu Mesia.E tatau ia Ioane 10:14-16.

KIMI I TE PARURUANGA MA TE ITI TANGATA O IEHOVA

16. Eaa ta Iehova ka rave te ka taki atu kia Aramakito?

16 Muri ake me takoreia a Babulonia Maata, ka tamakiia mai te iti tangata o te Atua. Ka anoanoia te paruru anga a Iehova kia ora mai tatou. Me tae ki tona tuatau, ka taui a Iehova i te au turanga i te enua nei te ka riro ei tamaki ki runga i tona iti tangata. Ko teia te akamata anga o te tuanga openga o te “mate maata” koia oki, ko Aramakito. (Mata. 24:21; Eze. 38:2-4) No reira ka tamaki a Goga “i te au tangata i akaputuputuia mai mei roto i te au enua.” (Eze. 38:10-12) Me tupu te reira, ka viviki a Iehova i te akaō mai iaia i te akaora i tona iti tangata e te tamaki atu ia Goga e tona nuku vaeau. Ka akamaata a Iehova i tona turanga ngateitei e ka akatapu i tona ingoa. Karanga aia e: “E akamaata oki au iaku uaorai, e e akatapu iaku uaorai; e kiteia oki au e te mata o te au enua e manganui; e kite oki ratou e ko Iehova au.”—Eze. 38:18-23.

I te tuatau o te “mate maata,” ka anoanoia tatou kia piri vaitata ua rai ki ta tatou putuputuanga (Akara i te parakarapa 16-18)

17, 18. (a) Me tamaki mai a Goga i te iti tangata o Iehova, eaa te au ikuikuanga ta Iehova ka oronga kia ratou? (e) Me ka inangaro tatou i te paruru anga a Iehova, eaa ta tatou ka rave?

17 Me akamata a Goga i tana tamaki anga, ka akakite a Iehova ki tona au tavini e: “E aere mai, e taku iti-tangata e, e tomo ki roto i to au pia ra, e topiri marie i toou au pa ia koe: e pipini ei koe i tetai manga tuatau iti kia okotai ake kamoanga mata, kia ngaro ke atu taua riri otooto nei.” (Isa. 26:20) I taua tuatau ra, ka oronga mai a Iehova i te au ikuikuanga no runga i ta tatou ka rave kia paruruia tatou. Penei e pirianga to teia “au pia” ki ta tatou au putuputuanga.

18 Me ka inangaro tatou i te paruru anga i te tuatau o te mate maata, ka anoanoia tatou kia āriki e e iti tangata to te Atua i te enua nei i teia tuatau e kua akanoo aia ia ratou ei au putuputuanga. Ka anoanoia tatou kia tu ngaueue kore ma te iti tangata o Iehova e kia piri vaitata ua rai ki ta tatou putuputuanga. Mei ta te tata taramo rai i tuatua, kia karanga katoa tatou ma te ngakau katoa e: “No ko mai te ora ia Iehova ra: te vai ra toou ra meitaki ki runga i toou uaorai ra iti-tangata.”—Sala. 3:8.