Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Aka revista liytʼirinakan jisktʼäwinakapa

Aka revista liytʼirinakan jisktʼäwinakapa

¿Kunjamsa irpir chuymaninakaru ukhamarak irpir chuymaninakan yanapirinakaparojj uttʼayasi?

Khä nayrïr patak maranakanjja, apóstol Pablojj Éfeso tamankiri irpir chuymaninakarojj akham sänwa: ‘Jumanak kikpa amuyasipjjam, taqe iyawsirinakarus uñjapjjarakim. Ukatakiw qollan ajayojj Diosan tamap uñjapjjañamataki ajllipjjtamjja. Diosasti Yoqapan wilapampiw uka tamap alasiwayi’ sasa (Hech. 20:28). ¿Kunjamsa qollan ajayojj irpir chuymaninakaru ukhamarak yanapirinakaparu uttʼayañataki yanaptʼi?

Kimsa toqetwa yanaptʼi. Maya, qollan ajayuw Biblia qellqerinakarojj kuna mayitanaksa irpir chuymaninakasa yanapirinakapasa phoqapjjañapa uk qellqayäna. Irpir chuymaninakatak mayitanakajja, niya tunka sojjtaniw 1 Timoteo 3:1-7 qellqatan uñsti. Yaqha mayitanakasti Tito 1:5-9 ukat Santiago 3:17, 18 qellqatanakanwa uñstaraki. Ukat irpir chuymaninakan yanapirinakapatakejja, 1 Timoteo 3:8-10, 12, 13 qellqatanwa mayitanakajj jikjjatasiraki. Paya, irpir chuymaninakajja, uttʼayapkani uka jilatajj Biblian mayitanakaparojj phoqaskiti janicha uk uñakipañatakejja, Jehová Diosaruw qollan ajayupa mayisipjje. Kimsa, uttʼayatäkani uka jilatajja, qollan ajayun achuparjamaw jakañaparaki (Gál. 5:22, 23). Ukhamasti kunjamtï uñjawayktanjja, Diosan ajayupaw taqe ukanakan yanaptʼi.

Ukampis ¿khitisa irpir chuymaninakarusa yanapirinakaparusa uttʼayi? Nayrajj uka jilatanakar uttʼayañatakejj sucursalaruw qellqasirïna. Ukanwa, Jilïr Irpirinakan uttʼayata jilatanakajj uka qellqatanak sum uñakipapjjerïna, ukhamat wali amuyumpi uttʼayañataki. Ukjjarusti, sucursalaw irpir chuymaninakar yatiyjjerïna. Irpir chuymaninakasti, ajllit jilataru yatiyjjasajja, uk phoqaspati janicha ukwa jisktʼapjjerïna. Qheparusti, tamaruw yatiyasjjarakirïna.

Nayrïr cristianonak tiemponjja, awisajj apostolonakajj yaqha lurañanakwa yaqheparojj churapjjerïna. Mä kutejja, paqallqo jilatanakaruw viudanakaru manqʼa churapjjañapataki uttʼayapjjäna (Hech. 6:1-6). Ukampis janïr uka luräwi katoqkasajja, inas uka jilatanakajj irpir chuymaninakäjjapjjchïna, janiw ukanjj apostolonakajj irpir chuymanitsa ni yanapirinakapatsa uttʼayapkänti. Ukhamajja, ¿kunjamsa irpir chuymaninakasa yanapirinakapasa uttʼayasirïna?

Kunjampunsa uttʼayasirïna ukajj janiw Biblian sumpach qhanañchaskiti. Ukampis Biblianjja, kunjamsa Pablompi Bernabeampejj  misionerjam nayrïr kuti saräwipan uttʼayapjjäna ukwa akham qhanañchi: “Sapa [tamanrakwa] jilïr jaqenak uttʼayawayapjjäna. Ukatsti oracionampi ayunompi lurasinjja, kawkïr Tatiturutï iyawsapkäna ukaru katuyawayapjjarakïna” sasa (Hech. 14:23). Qhepatsti, apóstol Pablojj akham sasaw Tito jilatarojj qellqarakïna: “Kunatejj lurañanakajj utjkäna uka laykuw Creta islarojj jaytaniwaysma, kunjämtejj nayajj sisksma ukhamarjama sapa markankir [tamanakan] jilïri irpirinak uttʼayañamataki” sasa (Tito 1:5). Pablomp chika sarir Timoteo jilatasti ukham lurañanakjja katoqarakpachänwa (1 Tim. 5:22). Ukhamasti, janiw Jerusalenankapkäna uka apostolonakasa, jilïrinakasa uttʼayapjjerïkänti, jan ukasti tamanak tumptʼir jilatanakaw uttʼayapjjerïna.

Ukanak sum amuytʼasawa Jilïr Irpirinakajja, khitinakas irpir chuymaninakarusa ukhamarak yanapirinakaparusa uttʼayapjjaspa uk mayjtʼayapjje. 2014 septiembre nayrïr urutjja, akham lurasjjani: irpir chuymanita jan ukajj irpir chuymaninakan yanapiripata taman uttʼayañatakejja, tamanak tumptʼiriw amtjjani. Uka jilatanakarojja tamanakapar tumptʼir sarasaw sumpach uñtʼapjjani, jukʼamp uñtʼañatakejja, jupanakampiw yatiyiris mistupjjarakini. Irpir chuymaninakampi parltʼasajja, tamanak tumptʼir jilataw irpir chuymanitsa, jan ukajj yanapiripatsa uttʼayjjani. Ukhamatwa kunjamtï nayrïr cristianonakajj lurapjjerïkän ukarjam lurasjjani.

Irpir chuymaninakaw tamanak tumptʼir jilatampi khiti jilatas Biblian mayitaparjam phoqaski uk sum amuykiptʼasipki (Malaui)

¿Khitinakas irpir chuymaninakaru yanapirinakaparu uttʼayañ yanaptʼapjje? ‘Amuyasiri cheqapa uywatajja’, mä arunjja, Jilïr Irpirinakajja manqʼäkaspas ukhamwa utankirinakarojj yatichäwinak churanistu (Mat. 24:45-47). Bibliat yatjjatasa ukhamaraki qollan ajayun yanaptʼapampiw oraqpachankiri tamanakarojj Biblian yatichäwinakaparjam phoqañasataki yanaptʼanistu. Jupanakarakiw tamanak tumptʼirinakarusa, sucursal sarayirinakarusa uttʼayaraki. Ukatjja, sucursalanakajj Jilïr Irpirinakan mayitanakap phoqasiñapatakiw yanaptʼapjjaraki. Tamankir irpir chuymaninakasti, uttʼayatäpkani uka jilatanakajj Biblian mayitanakaparojj phoqasipkiti janicha ukwa wali sum amuykiptʼapjjaraki. Tamanak tumptʼirinakasti, uttʼayaskani uka jilatatjja kuntï irpir chuymaninakajj sapki ukwa sum amuytʼapjje, ukat Diosaru yanaptʼa mayisarakiw mayitanak phoqer jilatarojj uttʼayapjjaraki.

Taman irpir chuymanjama, jan ukajj yanapiripjam uttʼayatäpki uka jilatanakajja, qollan ajayumpi uttʼayatäpjjewa. Ukanak yatisaw jupanakarojj wali respetompi uñjapjjañasa, ukatsti confiyapjjañasarakiwa (Heb. 13:7, 17).

 Apocalipsis 11 jaljan jikjjataski uka pä testigonakajja, ¿khitinakäpjjesa?

Apocalipsis 11:3 qellqatanjja, pä testigotwa parlaski, jupanakajj 1.260 urunakaw Diosat parlapjjañapäna. Ukjjarusti, ‘ajjsarkañ animalaw jupanakar nuwantasina atipjani ukat jiwarayarakini’ sasaw Bibliajj säna. Ukampis “kimsa uru chikani pasatatsti”, uka pä testigojj jaktapjjañapänwa ukat jupanak uñjasajj wal jaqejj muspharapjjañapäna (Apo. 11:7, 11).

¿Khitinakäpjjesa uka pä testigojja? Pachpa textonakaw uk amuyañ yanaptʼistu. Maya, Qellqatasti siwa: “Aka pä testigosti kuna pä olivo qoqatejj utjki, ukhamarak pä candelabro apnoqatäkis [...] ukawa” sasa (Apo. 11:4). Ukasti, Zacariasan profecianakapatwa amtayistu, jupajj pä olivo qoqampita candelabrompitwa parläna. Uka olivo qoqanakajja, ‘Tatitur serviñatak loqtatäkis uka pä jaqewa’ sasaw qhanañchi, mä arunjja, Zorobabel gobernadorampita Josué jilïr sacerdotempitwa parlaskäna (Zac. 4:1-3, 14). Paya, kuna milagronaktï Moisesasa Eliasasa lurapkänjja, ukhamarakiw uka pä testigojj lurapjjäna sasaw Bibliajj saraki (Apocalipsis 11:5, 6 qellqatjja, igualtʼayarakismaw Números 16:1-7, 28-35 ukat 1 Reyes 17:1; 18:41-45 qellqatanakampi).

Zacarías ukat Apocalipsis libronakajj ¿kunsa amuytʼayistu? Uka qellqatanakanjja, kunjamsa Diosan ajllitanakapajj jan wali tiemponakanjja Diosan markapar pʼeqtʼasipkäna ukanakwa qhanañchi. Ukhamasti, 1914 maran Diosan Reinopajj uttʼayaskäna ukhaw Apocalipsis 11 jaljarjamajja, ajllita jilatanakajj Diosan arunakap yatiyasiñapataki pʼeqtʼasipkäna, ‘llaki isimpi’ isthapitäpkaspas ukhamaw kimsa mara chikatani yatiyapjjäna.

Uka qhepatjja, Diosan ajllitanakapajj jiwayatäpkaspas ukhamaw mä jukʼa tiemp carcelan llawintata uñjasipjjäna, kimsa uru chikatanïkaspas ukhama. Diosan markapar uñisirinakajja, Diosan arunakapat yatiyañjja chhaqtayapkaspas ukhamwa wal kusisipjjäna (Apo. 11:8-10).

Ukampisa, profeciarjamaw kimsa uru chikatanitjja uka pä testigojj jaktanipjjäna. Uka ajllit jilatanakajj carcelat librew mistjjapjjäna. Diosat jan jitheqtapjjatap laykojja, Jehová Diosajj Jesucristo toqew 1919 maranjja yaqhanakamp chika jupanakaru ‘amuyasiri cheqap uywatat’ uttʼayäna, ukhamat Diosan markapar qhepa urunakan yatichañapataki (Mat. 24:45-47; Apo. 11:11, 12).

Pä testigot janïr parlkasajja, Apocalipsis 11:1, 2 qellqatanjja, Diosan templop uñakipañata, mä arunjja, Diosarojj kunjamas yupaychasiskäna uk uñakipañat parlaraki. Niya ukhamarakiw Malaquías libron kimsa jaljapanjja, Diosan templopar uñakipañ toqeta ukat qʼomachañ toqet qhanañcharaki (Mal. 3:1-4). Diosan templopajja, 1914 marat 1919 mara qalltakamaw uñakipasïna ukat qʼomachasirakïna. Uka tiemponwa, Apocalipsis 11 jaljan parlki uka 1.260 urunakasa (42 phajjsinaka) kimsa uru chikatanisa phoqasïna.

Suma luräwinakataki markaparu ukham Jehová Diosajj suma qʼomachatapa yatisinjja, wali kusisitapuniw jikjjatastanjja (Tito 2:14). Ukat kunjamsa ajllit cristianonakajj jan wali tiemponakansa jan jitheqtas Diosan markaparojja pʼeqtʼawayapjje uk yatiñasa wali askirakiwa. Jupanakaw pä testigonakjam serviwayapjje. *

^ tʼaqa 18 Jukʼamp yatjjatañatakejj akïr qellqat uñjjattʼam: Yatiyañataki, julio 15, 2013, 22 jana, 12 tʼaqa.