Xikita nochi

Tlen kiualika

Ma titlakakikan pampa tikmatiskej tlen kijtosneki

Ma titlakakikan pampa tikmatiskej tlen kijtosneki

“Techkakikah non nochteh iwa xikajsikamatikah.” (MAR. 7:14)

1, 2. ¿Tleka miakej amo okajsikamatkej tlen otlamachti Jesús?

UELIS tikakij ikaj techtlapouia uan san niman tiktenkakij, pero ¿techpaleuis tikmatiskej akin techtlapouijtok tla amo tikajsikamatij tlen kijtoa? (1 Cor. 14:9.) Noijki ijkon okipanok Jesús ijkuak okintlapoui miakej tlaltikpaktlakamej ika intlajtol, miakej amo okajsikamatkej tlen okintlapoui. Ik non, okijto: “Techkakikah non nochteh iwa xikajsikamatikah” (Mar. 7:14).

2 ¿Tleka miakej tlaltikpaktlakamej amo okajsikamatkej tlen otlamachti Jesús? Sekimej tlatlamantli omokuayejyekoayaj uan amo okatkaj yolkualmej. Jesús okijto: “Nomejwah ik nepa nonkontlakaltechoah itlanawatil Dios, iwa okachi nonkimopantiah tlan yowejka okichiwayah nomotatawah” (Mar. 7:9). Ninmej tlaltikpaktlakamej amo okinekiayaj kajsikamatiskej nion okinekiayaj kipatlaskej tlen okimatiayaj. Okikakej tlen okinmachti Jesús pero inyolo otsaktoka (xiktlajtolti Mateo 13:13-15). ¿Tejuan tlen uelis tikchiuaskej pampa nochipa tiknekiskej timomachtiskej neskayomej tlen okintekitilti Jesús?

¿KEN UELIS TECHPALEUIS TLEN OTLAMACHTI JESÚS?

3. ¿Tleka imachtijkauan Jesús okajsikamatkej tlen ye otlamachti?

3 Moneki tikchiuaskej ken imachtijkauan Jesús, akinmej okatkaj yolyamankej. Jesús okinmilui: “Mapakikah nomoixtololowah porke tlachiah, mapakikah nomonakaswah porke tlakakih” (Mat. 13:16). ¿Tleka yejuan okajsikamatkej? 1) Omotlajtlaniayaj uan okitemoayaj tlen kijtosneki tlen otlamachti Jesús (Mat. 13:36; Mar. 7:17). 2) Ika nochi inyolo okinekiayaj kiseliskej tlen yikin okimatiayaj (xiktlajtolti Mateo 13:11, 12). Uan, 3) okinekiayaj kichiuaskej ken okikakej uan okajsikamatkej, uan noijki kinpaleuiskej oksekimej tlaltikpaktlakamej (Mat. 13:51, 52).

4. Xikijto eyi tlamantli tlen techpaleuiaj ma tikajsikamatikan neskayomej tlen okinmijto Jesús.

4 Ijkon ken imachtijkauan Jesús, tla tiknekij tikajsikamatiskej tlen kijtosnekij neskayomej tlen okintekitilti Jesús moneki tikchiuaskej seki tlamantli. 1) Moneki timomachtiskej tlen otlamachti Jesús, tikintemoskej intlanankilis tlajtlanilmej tlen tikinmochiuiliskej uan noijki ma timokuayejyekokan itech tlen otimomachtijkej. Ijkon tikpiaskej tlamatilistli (Prov. 2:4, 5). 2) Moneki tikmatiskej ken tlamatilistli techpaleuia uan mouika iuan tlen yitikmatij. Nin kijtosneki ajsikamatilistli (Prov. 2:2, 3). Uan, 3) moneki tiktekitiltiskej tlen tikmatij, uan tikchiuaskej itech nochi tonemilis. Ijkon tikteititiskej ixtlamatilistli (Prov. 2:6, 7).

5. Xikyekijto ika se neskayotl tleka tlatlamantli tlamatilistli, ajsikamatilistli uan ixtlamatilistli.

5 ¿Tleka tlatlamantli tlamatilistli, ajsikamatilistli uan ixtlamatilistli? Ma tiktlalikan se neskayotl: ma timokuayejyekokan tikatej itlajkotia ojtli uan tikitaj ompa uits se carro. 1) Tikmatij se carro, non kijtosneki tlamatilistli. 2) Tikmatij tla amo timoachiuaj, carro uelis techkuitikisas, non kijtosneki ajsikamatilistli. 3) Ik non, san niman timoachiuaj, non kijtosneki ixtlamatilistli. Ik non, Biblia kijtoa ‘ixtlamatilistli tlen techpaleuia’ uelis techmakixtis (Prov. 3:21, 22; 1 Tim. 4:16).

6. ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej ika chikome neskayomej? (Xikita recuadro.)

6 Axkan uan chikome timomachtiskej chikome neskayomej tlen okinmijto Jesús. Ijkuak timomachtiskej sejse neskayotl, ma tikinnankilikan ninmej tlajtlanilmej: ¿Tlen kijtosneki? (Nin techpaleuis pampa tikpiaskej tlamatilistli.) ¿Tleka okijto Jesús? (Ijkon tikpiaskej ajsikamatilistli.) ¿Ken uelis techpaleuis nin neskayotl uan ken uelis tikinpaleuiskej oksekimej? (Nin kijtosneki ixtlamatilistli.) Uan noijki, ¿tlen techmachtia nin neskayotl itech Jehová uan Jesús?

“SE XINATSINTLI DE MOSTAZA”

7. ¿Tlen kijtosneki neskayotl itech “se xinatsintli de mostaza”?

7 (Xiktlajtolti Mateo 13:31, 32.) ¿Tlen kijtosneki neskayotl tlen okijto Jesús itech “se xinatsintli de mostaza”? Ixinatsin mostaza kineskayotia tlajtoli tlen titetlapouiaj itech Tekiuajkayotl uan noijki tlanechikol. Ijkon ken mostaza “xinatsintli ye n okachi tsijtsikitsi itech nochteh n xínachteh”, ijkuak opejki tlanechikol itech xiuitl 33, amo miakej okatkaj, pero san niman opejki momiaktilia pampa sapanoa otetlapouijkej (Col. 1:23). Sapanoa otlapaleui miak ijkuak omoskalti, pampa Jesús okijto “tototsitsinteh motepajsoltiah itech”. Nin kijtosneki akinmej yolkualmej okajsikej tlakuali espiritual uan tlapaleuilistli itech itlanechikol toTajtsin Dios (xikita ika Ezequiel 17:23).

8. ¿Tleka Jesús okitekitilti neskayotl itech “se xinatsintli de mostaza”?

8 ¿Tleka Jesús okitekitilti nin neskayotl? Ye otlajto itech “se xinatsintli de mostaza” uan ken totoka moskaltia, pampa kiteititis ken iTekiuajkayo toTajtsin Dios omomiaktili, tlapaleuia uan amo itlaj kitsakuilia. Itech xiuitl 1914 ialtepe Jehová opejki okachi momiaktilia (Is. 60:22). Akinmej katej itech nin altepetl kipiaj miak tlapaleuilistli espiritual (Prov. 2:7; Is. 32:1, 2). Uan noijki nochipa momiaktilijtok tlanechikol, amo itlaj kitsakuilia maski oksekimej amo kinekiskej (Is. 54:17).

9. 1) ¿Tlen techmachtia neskayotl itech “xinatsintli de mostaza”? 2) ¿Tlen techmachtia nin neskayotl itech Jehová uan Jesús?

9 ¿Tlen techmachtia nin neskayotl? Uelis tichantij kanin amo onka miakej tokniuan uan tikitaj amo nochtin techseliaj ijkuak titetlapouiaj. Pero, tikmatiskej Tekiuajkayotl amo itlaj kitsakuilia techpaleuia pampa amo ma timosotlauakan. Se neskayotl, ijkuak tokni Edwin Skinner oajsito itech altepetl India itech xiuitl 1926, ompa amo okatkaj miakej tokniuan, uan omotaya oui pampa yolik omomiaktili. Pero ye otetlapouiaya uan okitak ken amo itlaj okitsakuili Tekiuajkayotl. Axkan onka kanaj 37,000 tokniuan itech altepetl India, uan kanaj 108,000 omonechikojkej itech iCena toTeko. Noijki onka miakej neskayomej tlen techmachtiaj ken Tekiuajkayotl totoka omomiaktili. Itech xiuitl 1926 noijki opejki motetlapouia itech altepetl Zambia. Axkan onka kanaj 170,000 tokniuan uan 763,915 tlaltikpaktlakamej omonechikojkej itech iCena toTeko itech xiuitl 2013, kijtosneki itech 18 tlaltikpaktlakamej se tlakatl omonechiko touan. ¡Melauak totoka omomiaktili!

LEVADURA

10. ¿Tlen kijtosneki neskayotl itech levadura?

10 (Xiktlajtolti Mateo 13:33.) ¿Tlen kijtosneki neskayotl tlen okijto Jesús itech levadura? Nin neskayotl noijki kijtosneki tetlapouilistli itech Tekiuajkayotl uan ken kinpaleuia miakej. “Textli” kineskayotia nochtin tlaltikpaktlakamej, uan tlen kichiua levadura kineskayotia totoka momiaktilia tetlapouilistli itech Tekiuajkayotl. Ijkuak momiaktilia “xinatsintli de mostaza” san niman mota, pero levadura amo san niman mota tlen kichiua. Nin mota satepan.

11. ¿Tleka Jesús okitekitilti neskayotl itech levadura?

11 ¿Tleka Jesús okitekitilti nin neskayotl? Ika nin neskayotl okiteititi tlajtoli itech Tekiuajkayotl ueli momiaktilia “itech nochi n tlaltíkpaktli” uan ueli kipatla innemilis tlaltikpaktlakamej (Hech. 1:8). Uan amo san niman mota. Pero tikmatij mochijtok uan amo san pampa miakej tlaltikpaktlakamej kinekij kimatiskej, noijki pampa kipatlaj innemilis (Rom. 12:2; Efes. 4:22, 23).

12, 13. Xikijto seki neskayomej tlen kiteititiaj tetlapouilistli momiaktilijtok ijkon ken levadura.

12 Miak uelta, tekitl tlen mochiua ika tetlapouilistli mota miak xiuitl satepan. Se neskayotl, itech xiuitl 1982, Franz uan isiua tlen itoka Margit, akinmej otekitiayaj itech kali Betel itech altepetl Brasil oyajkej otetlapouitoj itech se altepetsintli ompa Brasil. Opejkej kinmachtiaj ika Biblia miakej tlaltikpaktlakamej uan noijki se siuatl uan naui ikoneuan. Tlen okachi ueyi okipiaya 12 xiuitl, pero sapanoa opinauaya uan achto momachtiskia Biblia omotlatiaya. Ken tokniuan Franz uan Margit okintitlankej itech okse altepetl, ayakmo ueli okinmachtijkej, pero 25 xiuitl satepan ijkuak otetlajpalotoj itech non altepetsintli okitakej itlaj tlen amo omokuayejyekoayaj kitaskiaj. Okajsikej se tlanechikol kanin okatkaj 69 tokniuan akinmej tetlapouiaj uan noijki 13 tokniuan precursores regulares, tlen yikin okichijchijkej se Kali kanin monechikoskiaj. Uan non chokotsin tlen sapanoa opinauaya okinyekanaya tlayekankej itech tlanechikol. Ijkon ken neskayotl itech levadura tlen okijto Jesús, tetlapouilistli itech Tekiuajkayotl omomiaktili uan okipatlak innemilis miakej tlaltikpaktlakamej.

13 Uan noijki kanin tekiuajkej amo kinkauilia tokniuan ma tetlapouikan, tetlapouilistli itech Tekiuajkayotl kipatla innemilis miakej. Miak uelta techtlajtlachialtia tikmatiskej ken yomomiaktili tetlapouilistli itech non uejueyij altepemej. Ma tikitakan tlen opanok itech altepetl Cuba. Ompa opejki motetlapouia itech Tekiuajkayotl itech xiuitl 1910, uan tokni Russell otetlapouito ompa itech xiuitl 1913. Maski amo san niman omomiaktili tetlapouilistli, ¿tlen tikitaj axkan itech altepetl Cuba? Onka kanaj 96,000 tokniuan akinmej tetlapouiaj, uan itech xiuitl 2013 omonechikojkej 229,726 tlaltikpaktlakamej itech iCena toTeko, kijtosneki itech 48 tlaltikpaktlakamej se omonechiko touan. Uan itech altepemej kanin kema motetlapouia, tetlapouilistli itech Tekiuajkayotl mochijtok uan noijki kanin amo otlaneltokayaj mochiuaskia (Ecl. 8:7; 11:5).

14, 15. 1) ¿Ken techpaleuia neskayotl itech levadura? 2) ¿Tlen techmachtia nin neskayotl itech Jehová uan Jesús?

14 ¿Ken techpaleuia neskayotl itech levadura? Ijkuak timokuayejyekoaj itech tlen kijtosneki neskayotl tlen okijto Jesús, tikajsikamatij amo sapanoa moneki timotekipachoskej pampa miakej tlaltikpaktlakamej ma kimatikan itech Tekiuajkayotl. Jehová ye kimati ken kichiuas. Pero ¿tlen moneki ma tikchiuakan? ITlajtol toTajtsin Dios kijtoa: “Kualkan xiktoka xinachtli, uan hasta tiotlak amo ximoseui; pampa amo tikmati kanin tlamochiuas, nikan noso nepa, noso nochi tlamochiuaskej” (Ecl. 11:6). Noijki amo ma tikilkauakan uan ma tiktlajtlanilikan Jehová ma kiteochiua tetlapouilistli tlen kichijtokej tokniuan itech altepemej kanin amo kinkauiliaj ma tetlapouikan (Efes. 6:18-20).

15 Noijki amo moneki timosotlauaskej tla tikinmitaj tlaltikpaktlakamej amo kiseliaj tetlapouilistli. Amo ma timokuayejyekokan amo kipia ipati tekitl tlen tikchiuaj (Zac. 4:10). Uelis satepan tikitaskej miakej kiseliaj amo ken otikneltokayaj (Sal. 40:5; Zac. 4:7).

TLASEMANKI NON KINTEMOJTINEMI PERLAS UAN XOKTSI NON KIPIA TOMIN NON TLALPACHITOK

16. 1) ¿Tlen kijtosneki neskayotl itech tlasémanki non kintemojtinemi perlas? 2) ¿Tlen kijtosneki neskayotl itech “xoktsi non kipia tomi non tlalpachitok”?

16 (Xiktlajtolti Mateo 13:44-46.) ¿Tlen kijtosneki neskayotl itech tlasemanki non kintemojtinemi perlas uan xoktsi non kipia tomin non tlalpachitok? Itech achto siglo, sekimej akinmej otlanemakayaj oyayaj kanin mokaua océano Índico pampa kintemoskej perlas tlen okachi kuajkualtsitsintin. Nin neskayotl tlen okitekitilti Jesús kinneskayotia tlaltikpaktlakamej akinmej yolkualmej uan mochijchikauaj pampa kitemoskej tlen moneki pampa kipiaskej chikauak intlaneltokilis. “Perla tlen sapanoa ipati” kineskayotia tlen melauak itech Tekiuajkayotl. Ijkuak okitak perla sapanoa ipati, okinek kinemakas nochi tlen okipiayaj pampa uelis kikoaskia. Jesús noijki otlajto itech se tlakatl tlen otekititoka itlalan uan tlen okajsik “se xoktsi non kipia tomi non tlalpachitok”. Nin tlakatl okajsik tomin uan amo okitemo ken akin tlanemaka, pero noijki omochijchika pampa kinemakas nochi tlen okipiaya pampa uelis kipiaskia nin tomin non tlalpachitok.

17. ¿Tleka Jesús okitekitilti neskayotl “tlasemanki non kintemojtinemi perlas uan xoktsi non kipia tomin non tlalpachitok”?

17 ¿Tleka Jesús okintekitilti ninmej neskayomej? Pampa techititis ken tlatlamantli uelis tikmatiskej tlen melauak. Sekimej san kanin kitemoaj tlen melauak. Oksekimej kajsij maski amo kitemoaj, uelis ikaj kintlapouia. Pero itech ome neskayomej, tlakamej okitakej sapanoa miak ipati tlen okajsikej uan omochijchikajkej pampa kipiaskej.

18. 1) ¿Ken techpaleuiaj ninmej neskayomej? 2) ¿Tlen techmachtiaj ninmej neskayomej itech Jehová uan Jesús?

18 ¿Ken techpaleuiaj ninmej neskayomej? (Mat. 6:19-21.) Ximotlajtlani: “¿Nikchiua ijkon ken ninmej tlaltikpaktlakamej? ¿Nikpatioita tlen melauak ijkon ken yejuan? ¿Nimochijchikaua nikpias tlen melauak, noso onka okseki tlamantli tlen kichiua amo ma nikinpatioita?” (Mat. 6:22-24, 33; Luc. 5:27, 28; Filip. 3:8). Yolpakilistli tlen tikpiaj pampa otikajsikej tlen melauak kichiuas ma tikpatioitakan.

19. ¿Tlen timomachtiskej chikome?

19 ¿Kuali otitlakakej uan otikajsikamatkej tlen kijtosnekij ninmej neskayomej itech Tekiuajkayotl? Tla ijkon, amo san uelis tikijtoskej tlen kijtosnekij, noijki uelis tikchiuaskej tlen techmachtiaj. Chikome timomachtiskej eyi neskayomej uan tlen kijtosnekij.