Ir al contenido

Ir al índice

Uj sumaj regalo

Uj sumaj regalo

KAY 28 de abril de 2013 watapi, uj jatun tantakuy Nagoyapi (Japón) ruwakorqa. Chaypitaj Diospa Llajtanta Kamachejkunamanta Anthony Morris, Biblia: Mateoj qhelqasqanman jina Evangelio nisqa libro japonespi llojsisqanta willarqa. Chayta uyariytawantaj chay tantakuypi kajkuna, Internetnejta uyarejkuna ima, tukuyninku 210.000 astawan runas unayta tʼajllarikorqanku.

Kay 128 paginasniyoj libroqa, japonespi Traducción del Nuevo Mundo nisqa Bibliaj Mateo libronmanta orqhosqa kashan. Hermano Morrisqa, chay libro “japonesta parlajkunapaj wakichikusqanta” nerqa. ¿Imayna wakichisqataj kashan? ¿Imaraykú wakichikorqa? ¿Imaynatá runas japʼikorqanku?

IMAYNA RUWASQACHUS KASQAN

Imayna ruwasqachus Mateo libro kasqanqa tukuyta tʼukucherqa. Sutʼincharinapaj, japonesesqa noqanchej jina qhelqanku, ajina qhelqasqataj kashan ashkha imas, kunallanraj llojsimoj publicacionesninchej ima. Chantapis kay paginaj fotonpi qhawakun ajinata qhelqallankutaj, ajina qhelqasqataj kashan chay suyumanta periódicos, waj rejsisqa libros ima. Mateo libropis ajina qhelqasqallataj kashan. Ashkha runastaj ninku leenapaj jinalla kasqanta. Chantapis Bibliaj paginasninpa pata kantunpi rikhurej letrasta, subtitulosta jina churakorqa, leejkuna sutʼita entiendenankupaj.

Japonmanta hermanosqa chay librowan mayta yanapachikushanku. Uj hermana 80 watas kurajniyoj, nerqa: “Mateo librota ashkha kutista leerqani. Kunantaj kay libro subtitulosniyoj, imaynachus qhelqasqa kasqanrayku, Jesús Orqopi yachachisqanta astawan entiendeni”, nispa. Waj sipas hermanapis Mateo librota ujllapi tukunankama leerqa, payqa imaynatachus qhelqanchej, ajina qhelqasqata leeyman yachasqa kaspapis, ashkha runas kay paginaj fotonpi rikhurin ajina qhelqasqata leeyta munasqankuta yachan.

JAPONESTA PARLAJKUNAPAJ JINAPUNI

¿Imaynatá Bibliaj ujnin librollanwan yanapachikonqanku? Ashkha japonesesqa Bibliamanta pisillata yachaspapis, leeyta munanku. Wakintaj mana Bibliayojchu kanku. Chay libro orqhokusqanraykutaj, Bibliaj ujnin librollantapis leeyta atenqanku.

¿Imaraykú Mateo librota orqhokorqa? Ashkha japonesesqa Biblia nisqa palabrata uyarispa Jesuspi yuyanku. Chay librota ajllakorqa, Jesuspa ñaupa tatasninmanta, nacekusqanmanta, Orqopi yachachisqanmanta, qhepa pʼunchaykunapi imachus kananmanta ima parlasqanrayku. Japonesestaj chay imasmanta yachayta munanku.

Hermanosqa chay librota wasimanta wasi willaypi saqeyta qallarerqankupacha, willayninkuta sumajta uyarejkunamantaj kuterqanku. Uj hermana nerqa: “Kunanqa Bibliata runasman saqeyta atikullan. Chay libro llojsimorqa chay pʼunchaytaj, uj librota uj runaman saqerqani”, nispa.

MOSOJ LIBROWAN KUSIKORQANKU

¿Imaynatá Mateo librota hermanosninchej saqenku? Japonesesqa, “ama phutikuychejchu ari, qʼaya pʼunchaymanta”, “khuchismampis perla walqasniykichejta [ama] wijchʼuychejchu”, “kʼullku punkunejta yaykuychej”, nisqa palabrasta sumajta rejsinku (Mat. 6:34; 7:6, 13). Chay palabras Jesuspa nisqasnin kasqanta yachaspataj mayta tʼukunku. Mateo libropi chay palabrasta leespataj wakinkuna ninku: “Noqaqa Bibliata uj kutillatapis leeyta munarqanipuni”, nispa.

Ashkha runas Mateo librota qhepachikorqanku. Hermanos chay runasman kutejtinkutaj, wakenqa chay rato leesqankuta, wakintaj tukuysituntaña leesqankuta nerqanku. Uj runa 60 watasniyoj jina, uj hermanoman nerqa: “Ashkha kutista leerqani, kallpachawarqataj. ¿Bibliamanta astawan yachachiwankimanchu?”, nispa.

Mateo librotaqa tukuynejpi saqeshanku. Uj hermana Mateo librota japʼikoj sipasman correonta qorqa. Uj horanmantaj chay sipasqa hermanaman uj mensajeta apacherqa, nerqataj chay librota leeyta qallarisqantaña, Bibliamanta astawan yachakuyta munasqanta ima. Uj semananmantaj Bibliamanta yachakuyta qallarerqa, pisi tiemponmantaj tantakuykunaman riyta qallarerqa.

Japonpi kaj qotuchakuykunamanqa 1.600.000 librosmanta astawan apacherqanku. Sapa killataj hermanosqa ashkha librosta saqeshanku. Imapajchus chay libro orqhokusqantaj qallariyninpi willakun, chay librota orqhojkunataj ninku: “Munayku kay librota leerispa astawan Bibliamanta yachakuyta munanaykita”, nispa.