Skip to content

Skip to table of contents

Prepara nasaun sira ba “Jeová nia hanorin”

Prepara nasaun sira ba “Jeová nia hanorin”

“Governadór . . . sai ema fiar-naʼin ida basá nia hakfodak ho Jeová nia hanorin.”—APÓSTOLU 13:12.

1-3. Tanbasá mak la fasil ba Jesus nia dixípulu sira atu haklaken liafuan diʼak toʼo nasaun hotu?

JESUS KRISTU fó knaar ida ba ninia dixípulu sira no hatete ba sira: “Bá no hanorin ema husi nasaun hotu atu sai haʼu-nia dixípulu.” Neʼe laʼós knaar baibain, tanba knaar neʼe kona-ba haklaken “liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun iha mundu tomak nuʼudar sasin ba nasaun hotu”.—Mateus 24:14; 28:19.

2 Maski dixípulu sira hadomi Jesus no hakarak haklaken Maromak nia liafuan diʼak, maibé karik iha sira-nia neon sira hanoin: ‘Oinsá mak ita bele kumpre mandamentu neʼe?’ Tanba ema bele hanoin hanesan neʼe: (1) Sira ema uitoan deʼit. (2) Maromak nia Oan, Jesus, neʼebé sira haklaken hela, mós mate tiha ona. No (3) sira mak hanesan ema “la eskola no ema baibain deʼit”. (Apóstolu 4:13) La hanesan ho relijiaun nia ulun-naʼin sira, Jesus nia dixípulu sira nunka tuir eskola relijiaun nian. No mós buat neʼebé sira haklaken kontra tan ulun-naʼin relijiaun sira-nia hanorin. Sira mós bele hanoin, iha rai-Izraél deʼit mós ema Izraél lakohi rona ona sira, satán iha ema Roma nia rai sira.

3 Maibé Jesus fó avizu nanis ona ba sira katak ema sei odi no fó-terus sira. Balu ema bele oho tan. (Lucas 21:16, 17) Sira-nia família ka maluk mós sei trai sira, ema neʼebé bolu sira-nia an Kristu nia dixípulu mós sei hanorin lia-bosok oioin. Sira mós presiza haklaken toʼo fatin neʼebé nakonu ho krime no violénsia. (Mateus 24:10-12) Se karik ema simu sira-nia haklaken ho diʼak, maibé oinsá mak sira bele lori haklaken neʼe toʼo mundu nia rohan? (Apóstolu 1:8) Karik problema sira-neʼe halo dixípulu sira duvida kona-ba oinsá mak sira bele kumpre sira-nia knaar neʼe.

4. Jesus nia dixípulu sira-nia haklaken lori rezultadu saida?

4 Maski dixípulu sira hatene katak atu halaʼo knaar neʼe laʼós buat neʼebé fasil, sira halo tuir Jesus nia mandamentu nafatin hodi haklaken iha Jeruzalein, Samaria, no nasaun sira seluk. Iha tinan 30 nia laran deʼit, sira konsege haklaken ona toʼo fatin oioin. Hodi nuneʼe mak apóstolu Paulo bele hatete katak sira “haklaken ona ba ema hotu iha lalehan nia okos”, no “liafuan diʼak neʼe fó fuan no kontinua aumenta iha mundu tomak”. (Koloso 1:6, 23) Ezemplu ida mak kona-ba ema Roma nia governadór naran Sérgio Paulo. Tanba haree no rona buat neʼebé apóstolu Paulo halo iha illa Xipre mak nia “sai ema fiar-naʼin ida basá nia hakfodak ho Jeová nia hanorin”.—Lee Apóstolu 13:6-12.

5. (a) Jesus promete saida ba ninia dixípulu sira? (b) Livru ida hatete saida kona-ba apóstolu sira-nia tempu?

5 Dixípulu sira hatene katak ho sira rasik nia forsa sira la bele kumpre serbisu haklaken neʼe. Tanba Jesus promete ona ba sira katak nia sei hamutuk ho sira no espíritu santu mós sei apoia sira. (Mateus 28:20) Situasaun balu mós fó apoia ba sira-nia haklaken. Hanesan livru ida hatete: “Ita bele dehan katak apóstolu sira-nia tempu mak tempu diʼak liu hotu hodi harii kreda. . . Tanba tinan 200 liutiha, ema foin sente katak, iha tempu neʼebá mak Maromak prepara ema iha mundu hodi simu relijiaun kristaun.”—Evangelism in the Early Church.

6. Ita sei koʼalia kona-ba saida iha (a) lisaun neʼe? (b) lisaun tuirmai?

6 Ita la hatene karik Jeová mak troka mundu nia situasaun iha apóstolu sira-nia tempu hodi serbisu haklaken bele laʼo ba oin. Bíblia la hatete hanesan neʼe. Maibé buat ida neʼebé ita bele fiar mak neʼe: Jeová hakarak atu ninia povu haklaken ninia liafuan diʼak, no maski Satanás la gosta mós nia la iha kbiit hodi hapara serbisu haklaken laʼo ba oin. Iha lisaun neʼe ita hakarak koʼalia kona-ba saida mak halo fasil ba serbisu haklaken laʼo ho diʼak iha apóstolu sira-nia tempu. No ida tuirmai koʼalia kona-ba buat saida deʼit mak ajuda ita ohin loron haklaken iha mundu tomak.

PAX ROMANA APOIA SERBISU HAKLAKEN

7. Saida mak Pax Romana, no saida mak halo tempu neʼe la hanesan ho tempu sira seluk?

7 Iha apóstolu sira-nia tempu, iha tempu ida mak hakmatek tebes iha fatin hotu neʼebé ema Roma ukun. Situasaun dame neʼe ajuda tebes apóstolu sira hodi haklaken. Tempu neʼe mak iha lia-latín bolu naran Pax Romana, ka Dame Roma nian. Iha tempu neʼe, se iha konflitu ruma, governu Roma tun kedas hodi hapara konflitu neʼe. Dala ruma iha duni funu kiʼik ka ema “rona kona-ba funu” hanesan Jesus fó-hatene nanis. (Mateus 24:6) Porezemplu, iha tinan 70 tropa Roma sira harahun Jeruzalein no halo funu kiʼik-kiʼik sira iha Roma nia fronteira sira. Maibé, dame mak barak liu fali funu iha Roma nia territóriu tomak. Neʼe halo fasil ba dixípulu sira hodi haklaken ba fatin oioin. Iha Roma nia ukun, husi Jesus nia tempu toʼo tinan 200 nia laran, ema hotu moris iha dame laran. Iha fatin, livru istória ida hatete hanesan neʼe: “Iha ema nia moris, la iha tempu ida mak ema hotu moris iha hakmatek laran ba tempu kleur ida hanesan neʼe. Jerasaun tuirmai mós la hetan tan dame ba tempu kleur ida hanesan neʼe.”

8. Oinsá mak dixípulu sira aproveita Pax Romana hodi haklaken?

8 Liutiha maizumenus tinan 250 husi Jesus nia tempu, iha istória-naʼin ida naran Origen hatete hanesan neʼe: “Se iha tempu apóstolu sira-nian mak iha ona nasaun ketak-ketak, neʼe bele halo susar ba apóstolu sira hodi haklaken. Tanba ema ida-idak husi sira-nia nasaun rasik sei hakarak defende sira-nia nasaun, neʼe bele kria konflitu ka funu. Maibé, situasaun dame tebes, tanba Roma mak ukun hotu nasaun sira-neʼe. Tan neʼe mak dixípulu sira bele haklaken mensajen dame nian ba ema hotu.” Maski ema mós fó terus ba dixípulu sira iha tempu Roma nian, maibé sira aproveita tempu hakmatek neʼe hodi haklaken Maromak nia liafuan iha fatin hotu.—Lee Roma 12:18-21.

SEGURANSA BA VIAJEN APOIA SERBISU HAKLAKEN

9, 10. Saida mak halo fasil ba apóstolu sira hodi bá-mai iha tempu Roma nia ukun?

9 Ema kristaun sira mós aproveita estrada diʼak sira hodi habelar Maromak nia Liafuan. Tanba atu kontrola didiʼak sidadaun ida-idak iha Roma nia territóriu, ema Roma forma sistema tropa neʼebé forte tebes. No hodi soldadu sira mós bele bá-mai lalais, entaun ema Roma hadiʼa estrada ho didiʼak. Sira matenek tebes atu halo estrada. Enjeñeiru Roma sira halo estrada hamutuk kilómetru 80.000 liu hodi liga provínsia ida ba provínsia seluk. Estrada sira-neʼe borus husi ai-laran toʼo rai-fuik maran, no toʼo foho-lolon sira hotu.

10 Laʼós uza estrada deʼit, ema Roma mós uza ró husi mota no bee-liman ida ba mota no bee-liman ida seluk, naruk hamutuk kilómetru 27.000. Ró sira-neʼe ba fatin maizumenus hamutuk 900 liu, husi ponte-kais ida ba fali ponte-kais seluk. Tan neʼe mak ema kristaun sira bele bá toʼo fatin dodook sira. Maski apóstolu Paulo no sira seluk dala ruma hasoru susar ruma, maibé sira la presiza taʼuk hodi laʼo ba fatin ruma tanba sira lalika uza pasaporte ka vistu ruma. Iha tempu neʼebá la iha emigrasaun, ka alfándega. No tanba Roma fó kastigu todan tebes ba krime sira, entaun ema taʼuk atu halo problema iha dalan. Roma sira-nia mariña mós kontrola beibeik tasi, nuneʼe mak naʼok-teen pirata sira mós la iha. Ita lee duni katak apóstolu Paulo iha dala hira hasoru ró atu mout, maibé dala ida mós eskritura nunka hatete katak nia hasoru pirata sira iha tasi.—2 Korinto 11:25, 26.

LÍNGUA MÓS APOIA SERBISU HAKLAKEN

Ho codex, fasil liu hodi buka eskritura (Haree parágrafu 12)

11. Tanbasá mak dixípulu sira hakarak uza língua gregu?

11 Rai sira neʼebé Roma ukun, iha tempu uluk Alexandre Boot husi Grésia mak hadau husi funu. Entaun sira hotu hatene koʼalia lia-gregu ida naran koine. Hodi uza língua neʼe mak ema kristaun sira koʼalia ba malu iha kongregasaun sira iha tempu neʼebá. Sira mós aproveita uza língua neʼe hodi haklaken ba ema hotu. Iha tempu neʼebá, ema kristaun balu neʼebé hela iha rai-Ejitu tradús ona Eskritura balu husi lia-ebraiku ba lia-gregu naran Septuajinta. Ema barak hatene kona-ba Eskritura sira-neʼe. Tan neʼe ema sira komprende bainhira Jesus nia dixípulu sira temi Eskritura sira-neʼe. Ema neʼebé hakerek Bíblia sira mós uza língua gregu neʼe mak hodi hakerek Bíblia nia restu sira. No tanba lia-gregu nia vokabuláriu barak tebes, entaun diʼak hodi uza língua neʼe esplika kona-ba lia-loos kleʼan sira husi Bíblia. Língua gregu mós kontribui ba kongregasaun sira-nia unidade.

12. (a) Codex neʼe saida, no tanbasá mak fasil liu eskritura lulun ida-idak? (b) Horibainhira mak ema kristaun komesa uza codex?

12 Bainhira bá haklaken, ema kristaun iha apóstolu sira-nia tempu uza saida? Foufoun, sira uza eskritura iha lulun ida-idak. Dala ruma susar uitoan ba sira, tanba sira presiza lulun loke ba ema, depois hotu tiha, sira presiza lulun taka fali eskritura sira-neʼe. Lulun neʼe mós baibain hakerek iha oin deʼit, entaun livru ida deʼit bele han lulun ida tomak, hanesan evanjellu Mateus han lulun tomak ida. Maibé depois neʼe mak sira foin uza codex. Neʼe hanesan livru ida neʼebé iha tahan ida-idak. No ema mós bele hetan lalais eskritura neʼebé sira hakarak buka. Istória-naʼin ida hatete nuneʼe: “Iha tinan 200 deʼit husi Jesus nia tempu ema kristaun barak mak uza ona codex neʼe. Ida-neʼe hatudu katak, karik Jesus mate tiha tinan 100 deʼit ema komesa inventa ona codex neʼe.”

ROMA NIA LEI APOIA SERBISU HAKLAKEN

13, 14. (a) Oinsá mak apóstolu Paulo uza ninia direitu nuʼudar sidadaun Roma hodi proteje nia? (b) Oinsá mak ema Roma nia lei proteje ema kristaun iha tempu uluk?

13 Roma nia lei sira fó direitu no protesaun ba sidadaun sira. Tan neʼe mak apóstolu Paulo aproveita nuʼudar sidadaun ida hodi laʼo husi fatin ida ba fatin seluk. Iha tempu ida sira atu baku nia iha Jeruzalein, Paulo husu ba soldadu Roma nia komandante ida: “Tuir lei, imi bele baku ema Roma ida maski seidauk tesi lia ba nia ka lae?” Bainhira Paulo fó-hatene sira katak moris mai nia Roma nia sidadaun ida tiha ona, “mane sira neʼebé atu baku nia hasees an kedas husi nia; no kuandu komandante neʼe rona katak Paulo mak ema Roma ida, komandante sai taʼuk tanba nia mak haruka ema kesi Paulo ho korrente”.—Apóstolu 22:25-29.

14 Paulo nia sidadaun nuʼudar ema Roma mós proteje nia iha rai-Filipe. (Apóstolu 16:35-40) Iha Éfeso, bainhira ema lubuk ida atu halo aat ba ema kristaun balu, ulun-naʼin ida uza Roma nia lei hodi halo kalma fali ema sira-neʼe. (Apóstolu 19:35-41) Iha Sezareia, apóstolu Paulo mós uza lei hodi husu bá hasoru liurai Roma. Neʼe loke dalan ba nia hodi defende ninia fiar. (Apóstolu 25:8-12) Nuneʼe mak liuhusi ema Roma nia lei sira, ema kristaun iha tempu uluk “defende liafuan diʼak iha ukun-naʼin sira-nia oin”.—Filipe 1:7.

EMA JUDEU MORIS NAMKARI APOIA SERBISU HAKLAKEN

15. Tanbasá mak iha fatin hotu-hotu mós ema bele buka-hetan ema judeu iha apóstolu sira-nia tempu?

15 Iha buat balu tan neʼebé halo fasil ba ema kristaun hodi haklaken. Iha Roma nia ukun, iha fatin neʼebé mós ema bele hasoru ema judeu. Neʼe tanba uluk, ema Asíria ho ema Babilónia kaer ema judeu barak hodi soe ba fatin oioin. No bainhira toʼo ema Pérsia mak ukun fali, sira lori ema judeu sira no soe ba sira-nia provínsia hamutuk 127 iha Pérsia nia territóriu. (Ester 9:30) Toʼo tiha Jesus nia tempu, ema judeu barak mak moris iha Ejitu no parte seluk iha Áfrika Norte, no mós Grésia, Ásia Menór no Mesopotámia. Ema kalkula katak iha tempu neʼebá, populasaun hamutuk ema naʼin-60.000.000, no husi ema sira-neʼe naʼin-4.000.000 mak ema judeu. Atu bá toʼo fatin neʼebé deʼit mós, ema judeu sira sempre lori sira-nia relijiaun bá ho sira.—Mateus 23:15.

16, 17. (a) Tanbasá mak ho ema judeu moris namkari iha fatin hotu diʼak ba ema seluk? (b) Toman saida husi ema judeu mak ema kristaun mós halo tuir?

16 Tanba ema judeu sira moris namkari iha fatin hotu-hotu, ema neʼebé laʼós judeu mós aprende ema judeu nia fiar no hatene Eskritura Ebraiku sira. Porezemplu, sira aprende katak Maromak loos iha ida deʼit no ema neʼebé hakarak serbí nia tenke kaer metin ba ninia morál sira no halo tuir ninia ukun-fuan. Sira mós aprende profesia barak kona-ba Mesias liuhusi Eskritura lia-Ebraiku sira. (Lucas 24:44) Tan neʼe mak bainhira ema kristaun haklaken, ema judeu no ema neʼebé laʼós judeu sira bele komprende kona-ba sira-nia mensajen. Apóstolu Paulo mós aproveita ema sira-nia koñesimentu neʼe hodi haklaken ba sira. Nia halo vizita beibeik ba sinagoga sira hodi esplika Eskritura ba ema judeu sira.—Lee Apóstolu 17:1, 2.

17 Ema judeu sira iha toman adorasaun ida. Sira la falta hodi halibur hamutuk, diʼak iha sinagoga ka iha liʼur. Sira mós kanta knananuk, halo orasaun, no estuda Eskritura sira. Ita ema kristaun mós halo tuir sira-nia toman neʼe iha ita-nia kongregasaun ohin loron.

TANBA HO JEOVÁ NIA AJUDA

18, 19. (a) Ema kristaun iha apóstolu sira-nia tempu aproveita sira-nia situasaun hodi halo saida? (b) Lisaun ida-neʼe halo ita sente oinsá kona-ba Jeová?

18 Husi buat sira-neʼe ita bele haree katak iha buat barak mak apoia hodi serbisu haklaken laʼo ba oin ho susesu iha apóstolu sira-nia tempu. Hanesan Pax Romana, ema livre laʼo bá-mai husi fatin ida bá fatin seluk, kuaze ema hotu komprende língua koine, lei fó protesaun ba ema nia direitu, no ema judeu mós moris namkari iha fatin hotu. Buat sira-neʼe ajuda duni dixípulu sira halaʼo knaar neʼebé Maromak fó ba sira.

19 Uluk, iha tinan 400 antes Jesus moris, iha istória-naʼin ida naran Plato hatete hanesan neʼe: “Susar tebes ba ema atu hatene ita-nia Kriadór mak sé. Maski ema hatene mós, susar nafatin hodi bele bá fó-hatene ema ida-idak.” Maibé Jesus hatete: “Buat neʼebé ba ema la bele, ba Maromak bele.” (Lucas 18:27) Maromak hakarak duni ema hotu hatene no koñese nia. Tan neʼe mak Jesus dehan ba ninia dixípulu sira: “Hanorin ema husi nasaun hotu atu sai haʼu-nia dixípulu.” (Mateus 28:19) Se laʼós ho Maromak Jeová nia ajuda, ita mós la bele kumpre knaar neʼe. Iha lisaun seluk tuirmai ita sei koʼalia hamutuk oinsá mak ita bele halaʼo ita-nia serbisu haklaken ohin loron iha mundu tomak.