Skip to content

Skip to table of contents

TALANOA KI HE MOʻUÍ

Naʻá Ma Maʻu ha Ngāue Fakakoloa Lahi Ange

Naʻá Ma Maʻu ha Ngāue Fakakoloa Lahi Ange

ʻI HE taimi naʻá ku taʻu nima ai mo Gwen, naʻá ma kamata ke ako tauʻolunga. Naʻe teʻeki ai ke ma fetaulaki. Ka ko ʻema tupu haké, naʻá ma taki taha fakapapauʻi ke ʻai ʻa e tauʻolunga pāleí (ballet) ko ʻema ngāue. ʻI he taimi naʻá ma meimei aʻu ai ki he taupotu taha ʻo ʻema ngāué, naʻá ma tukuange kotoa ia. Ko e hā naʻe taki atu ki heʻema filí?

David: Naʻe fanauʻi au ʻi he 1945 ʻi Shropshire, ʻIngilani. Naʻe ʻi ai ha faama ʻeku tangataʻeikí ʻi ha feituʻu ʻuta nonga. ʻI he tuku ʻa e akó, naʻá ku saiʻia ʻi hono fafanga ʻa e fanga moá mo tānaki honau fuá pea pehē ki hono tokangaʻi ʻa e fanga pulú mo e fanga sipí. Lolotonga e tutuku ʻa e akó, naʻá ku tokoni ki he utu-taʻú, ʻo fakaʻuli he taimi ʻe niʻihi ʻi heʻemau palaú.

Kae kehe, naʻe ʻi ai ha meʻa ʻe taha naʻe kamata ke ne tohoakiʻi ʻeku moʻuí. Naʻe fakatokangaʻi ʻe heʻeku tangataʻeikí ʻi heʻeku kei siʻi ʻaupitó, naʻá ku loto ke tauʻolunga ki ha fasi pē naʻá ku fanongo ki ai. Ko ia ʻi he taimi naʻá ku taʻu nima aí, naʻá ne fokotuʻu ange ki heʻeku fineʻeikí ke ʻave au ki ha ʻapiako tauʻolunga ʻi homau feituʻú ke u ako ai ki he tauʻolunga siteputepú. Naʻe fakakaukau ʻeku faiakó naʻá ku maʻu ʻa e malava ke hoko ko ha tokotaha pālei pea akoʻi foki au ki ai. ʻI hoku taʻu 15, naʻá ku maʻu ha sikolasipi ki he ʻapiako Royal Ballet ʻi Lonitoni. ʻI aí naʻá ku fetaulaki ai mo Gwen, pea naʻá ma hoa tauʻolunga ai.

Gwen: Naʻe fanauʻi au ʻi he kolo moʻumoʻua ʻo Lonitoní ʻi he 1944. ʻI he tuʻunga ko ha kiʻi taʻahiné, naʻá ku tui mālohi ki he ʻOtuá. Naʻá ku feinga ke lau ʻa e Tohi Tapú ka naʻe faingataʻa ke u mahinoʻi ia. Ki muʻa ai, ʻi he taimi naʻá ku taʻu nima aí, naʻá ku ʻalu ki ha ngaahi kalasi tauʻolunga. ʻI he taʻu ʻe ono ki mui ai naʻá ku ikuna ʻa e feʻauhí ʻi he kotoa ʻo e kau tauʻolunga ʻi Pilitāniá, ʻa ia ko e palé ke hū ki he ʻapiako Royal Ballet. Naʻe tuʻu eni ʻi he White Lodge, ko ha fuʻu ʻapi Siōsia fakaʻofoʻofa ʻi Richmond Park ʻi he tuʻakolo ʻo Lonitoní. ʻI aí naʻá ku ako ai pea pehē ki he ako pālei mei ha kau faiako mataotao. ʻI hoku taʻu 16, naʻá ku ako ʻi he ʻapiako Royal Ballet ʻi loto Lonitoni, pea ko e feituʻu ia naʻá ku fetaulaki ai mo David. ʻI ha ngaahi māhina siʻi, naʻá ma hoa pālei fakataha ʻi he ngaahi tauʻolunga ʻi he Royal Opera House ʻi he Covent Garden, ʻi Lonitoni.

Ko ʻema pōtoʻi ʻi he pāleí naʻe ʻave takai holo ai kimaua ʻi he māmaní ke tauʻolunga

David: ʻIo, hangē ko ia naʻe fakatokangaʻi ʻe Gwen, naʻe taki atu ʻe heʻema ngāué kimaua ke ma tauʻolunga ʻi he feituʻu ʻiloa ko e Royal Opera House pea ʻi he London Festival Ballet (ko e English National Ballet ia he taimi ní). Ko e taha ʻo e kau mataotao ʻi he tauʻolunga ʻi he Royal Ballet naʻá ne fokotuʻu ha kautaha fakavahaʻapuleʻanga ʻi Wuppertal, Siamane, peá ne ʻave kimaua ke tauʻolunga ʻi ai. Lolotonga ʻema ngāué, naʻá ma tauʻolunga ʻi he ngaahi fale faiva takatakai he māmaní, ʻo tauʻolunga fakataha mo e kau manakoa hangē ko Dame Margot Fonteyn mo Rudolf Nureyev. Ko e faʻahinga moʻui feʻauʻauhi ko ení ʻoku ʻai ai ha taha ke ne fakakaukau lahi kiate ia pē, pea naʻá ma hoko ʻo līʻoa ki heʻema ngāué.

Gwen: Ko ʻeku fakakaukaú mo hoku sinó kotoa naʻe līʻoa ia ki he tauʻolungá. Naʻá ku maʻu mo David ʻa e taumuʻa fekauʻaki mo e aʻu ki he tumutumú. Naʻá ku saiʻia ʻi he fakamoʻoni hoku hingoá ʻi ha meʻa, maʻu ʻa e ngaahi matalaʻiʻakau, pea fanongo ki he pasi ʻa e kau fanongó. ʻI he māmani ʻo e fakafiefiá, naʻe ʻātakaiʻi au ʻe he ʻulungaanga taʻetāú, ifí mo e inu lahí; hangē ko e niʻihi kehe ʻi he tauʻolungá, naʻá ku falala ki heʻeku ngaahi meʻa ʻomi monuú.

LILIU FAKAʻAUFULI ʻEMA MOʻUÍ

Ko homa ʻaho malí

David: Hili ʻa e ngaahi taʻu ʻi he tauʻolungá, naʻá ku foʻi ʻi he fefolauʻakí. Koeʻuhi naʻá ku tupu hake ʻi ha faama, naʻe kamata ke u holi ki ha moʻui faingofua ange ʻi ha feituʻu ʻuta. Ko ia ʻi he 1967, naʻá ku tukuange ʻeku ngāué pea kamata ngāue ʻi ha fuʻu faama ofi ki he ʻapi ʻeku ongo mātuʻá. Naʻe fakaʻatā ʻe he tokotaha fāmá ke u nofo totongi ʻi ha kiʻi fale. Naʻá ku telefoni leva kia Gwen ʻi he fale tauʻolungá ʻo kole kiate ia ke ma mali. Naʻe fakanofo ia ke tauʻolunga tokotaha pea ko ʻene ngāué naʻe laka ki muʻa, ko ia naʻá ne maʻu ha fili faingataʻa ke fai. Ka, naʻá ne tali ʻeku kole malí pea hiki mai ʻo ma nofo ʻi ha feituʻu ʻuta naʻe ʻikai ke ne fuʻu ʻilo ki ai.

Gwen: ʻIo, naʻe faingataʻa ke feʻunuʻaki ki he moʻui ʻi he fāmá. Ko e tatau huʻakaú mo e fafanga ʻo e fanga puaká mo e fanga moá ʻi ha faʻahinga tuʻunga pē ʻo e ʻeá naʻe halaʻatā haʻaku ʻilo ki ai. Naʻe kamata ʻe David ha koosi māhina ʻe hiva ʻi ha ʻapiako faama ke ne ʻilo ʻa e ngaahi founga fakamuimui tahá, pea naʻá ku ongoʻi taʻelata kae ʻoua ke ne foki mai ki ʻapi ʻi he poʻulí. ʻI he taimi ko ení naʻe fāʻeleʻi ai homa ʻuluaki ʻofefiné, ʻa Gilly. Naʻe fokotuʻu mai ʻe David ke u ako fakaʻuli, pea ʻi he ʻaho ʻe taha lolotonga ʻa e ʻaʻahi ki ha kiʻi kolo ofi mai, naʻá ku sio kia Gael, ʻa ia naʻá ku fetaulaki mo ia ʻi he taimi naʻá ne ngāue ai ʻi he taha ʻo e ngaahi fale koloa ʻi homau feituʻú.

ʻUluaki ngaahi taʻu ʻema nofo mali ʻi he fāmá

Naʻe anga-lelei ʻa Gael ʻo fakaafeʻi au ki hono ʻapí ki ha ipu tī. Naʻá ma sio ʻi homau ngaahi tā malí, pea ko ʻene taá naʻe hā ai ha kulupu ʻi tuʻa ʻi ha feituʻu ʻoku ui ko e Fale Fakatahaʻanga. Naʻá ku ʻeke ange pe ko e siasi hā ia. ʻI he taimi naʻá ne pehē ai ko ia mo hono husepānití ko e ongo Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻá ku fiefia lahi. Naʻá ku manatuʻi ko e taha hoku ngaahi mehikitangá ko ha Fakamoʻoni. Neongo ia, naʻá ku toe manatuʻi ʻa e ʻita mo e fakaliliʻa ʻeku tangataʻeikí ʻiate iá, ʻo laku ʻene ʻū tohí ki he kapa vevé. Naʻá ku fifili ki he ʻuhinga naʻe fuʻu ʻita pehē ai ʻeku tangataʻeikí ki ha tokotaha anga-lelei pehē, he ko ʻeku tangataʻeikí ko ha tokotaha anga-fakakaumeʻa ʻaupito ia.

Naʻá ku maʻu heni ha faingamālie ke ʻilo ʻa e anga ʻo e kehe ʻa e ngaahi tui hoku mehikitangá mei he ngaahi akonaki fakalotú. Naʻe fakahaaʻi mai ʻe Gael ʻa e meʻa ʻoku akoʻi moʻoni ʻe he Tohi Tapú. Naʻá ku ʻohovale ke ʻiloʻi ko e ngaahi tokāteline lahi, hangē ko e Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá mo e taʻefaʻamate ʻa e laumālié, ʻoku fepaki ia mo e Folofolá. (Koh. 9:5, 10; Sione 14:28; 17:3) Ko e fuofua taimi ia ke u sio ai ki he huafa ʻo e ʻOtuá, ʻa e Sihová, ʻi he Tohi Tapú.—ʻEki. 6:3.

David: Naʻe tala mai ʻe Gwen ʻa e meʻa naʻá ne akó. Naʻá ku manatuʻi ʻa e pehē mai ʻeku tangataʻeikí ʻi he taimi naʻá ku kei siʻi aí ʻoku totonu ke u lau ʻa e Tohi Tapú. Ko ia naʻá ku loto-tatau mo Gwen ke ma ako Tohi Tapu mo Gael mo hono husepānití, ʻa Derrick. Hili ʻa e māhina ʻe ono naʻá ma hiki ki Oswestry, ʻi he fonua tatau ʻo Shropshire, koeʻuhí naʻá ma maʻu ai ʻa e faingamālie ke tuʻuaki nofo totongi ʻa ʻema kiʻi fāmá. ʻI aí, ko Deirdre, ko ha Fakamoʻoni, naʻá ne hokohoko atu anga-kātaki ke ako Tohi Tapu mo kimaua. Ko ʻema fakalakalaká naʻe māmālie ʻi he kamatá. Ko hono tokangaʻi ʻo e fanga monumanu ʻi he fāmá naʻe ʻai ai ke ma fuʻu femoʻuekina. Ka neongo ia, naʻe faai atu pē ʻo faiaka ʻa e moʻoní ʻi homa lotó.

Gwen: Ko ha pole lahi naʻe pau ke u ikuʻi ko e tui fakafaʻahikehé. Naʻe tokoniʻi au ʻe he ʻAisea 65:11 ke u sio ki he anga ʻo e vakai ʻa Sihova ki he “faʻahinga ʻoku teu ʻa e tepile kia Monū.” Naʻá ku fiemaʻu ʻa e taimi mo e lotu ke toʻo atu ʻa e kotoa ʻeku ngaahi meʻa ʻomi monuú mo e ngaahi meʻa maluʻi fakaemaná. Ko hono ʻiloʻi ko ia ʻa e lau ʻo pehē “ʻilonga ʻa ia ʻokú ne hakeakiʻi iá ʻe fakatōkilaloʻi, pea ʻilonga ʻa ia ʻokú ne fakatōkilaloʻi iá ʻe hakeakiʻi” naʻá ne ʻai au ke u lāuʻilo fekauʻaki mo e faʻahinga tokotaha ʻoku kumi ki ai ʻa Sihová. (Māt. 23:12) Naʻá ku loto ke tauhi ki ha ʻOtua ʻokú ne tokanga ʻaupito mai ʻo ne foaki mai hono ʻAlo mahuʻingá ko ha huhuʻi. ʻI he taimi ko ení kuo toe ʻi ai homa ʻofefine ʻe taha, pea naʻe fakafiefia ʻaupito ke ʻilo ʻe lava homau fāmilí ke moʻui taʻengata ʻi ha māmani palataisi.

David: ʻI he taimi naʻá ku mahinoʻi ai ʻa hono fakahoko fakaofo ʻo e ngaahi kikite Fakatohitapú, hangē ko ia ʻoku maʻu ʻi he Mātiu vahe 24 pea ʻi he tohi Tanielá, naʻá ku hoko ʻo falala-pau ko e moʻoní eni. Naʻá ku ʻiloʻi ʻoku halaʻatā ha meʻa ʻi he fokotuʻutuʻu ko ʻení ʻe fakahoa ki hono maʻu ha vahaʻangatae lelei mo Sihova. Ko ia, ʻi he faai mai ʻa e taimí, naʻe hōloa ʻeku feinga ke tuʻu-ki-muʻá. Naʻá ku mahinoʻi naʻe mahuʻinga hoku uaifí mo hoku ongo ʻofefiné hangē pē ko aú. Naʻe fakatuipauʻi au ʻe he Filipai 2:4 ʻoku totonu ke ʻoua te u fakatefito ʻeku ngaahi fakakaukaú ʻiate au pē pea mo ʻeku holi ke maʻu ha faama lahi angé. Ka, ʻoku totonu ke u fakamuʻomuʻa ʻa Sihova ʻi heʻeku moʻuí. Naʻe tuku ʻeku ifí. Ka ko hono fokotuʻutuʻu ʻemau moʻuí ke aʻu ki he fakataha efiafi ʻi he Tokonakí ʻi he maile ʻe ono (kilomita ʻe 10) hono mamaʻó naʻe ʻikai ke faingofua koeʻuhí naʻe fiemaʻu ke tatau ʻa e huʻakau pulú ʻi he taimi ko iá. Kae kehe, ʻi he tokoni ʻa Gwen naʻe ʻikai ʻaupito ke mau liʻaki ʻa e fakatahá; pea naʻá ma ʻave maʻu pē ʻema ongo tamaiki fefiné ʻi he ngāue fakafaifekaú ʻi he pongipongi Sāpate kotoa pē—hili ʻa e tatau ʻo e huʻakau pulú.

Ko homau ngaahi kāingá naʻe ʻikai te nau saiʻia ʻi heʻemau liliú. Naʻe ʻikai ke toe lea ʻa e tangataʻeiki ʻa Gwen kiate ia ʻi he taʻu ʻe ono. Naʻe feinga foki mo ʻeku ongo mātuʻá ke taʻofi kimautolu mei he feohi mo e Kau Fakamoʻoní.

Gwen: Naʻe tokoniʻi kimautolu ʻe Sihova ʻi he ngaahi pole ko ení. Pea ʻi he faai mai ʻa e taimí, ko e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻi he Fakatahaʻanga Oswestry naʻa nau hangē ha fāmili foʻoú, ʻo poupouʻi anga-ʻofa kimautolu ʻi he kotoa homau ngaahi ʻahiʻahí. (Luke 18:29, 30) Naʻá ma fakatapui ʻema moʻuí kia Sihova pea papitaiso ʻi he 1972. Naʻá ku loto ke ngāue mālohi ke tokoniʻi ʻa e kakai tokolahi taha ʻe ala lavá ke nau ʻilo ki he moʻoní, ko ia naʻá ku kamata tāimuʻa.

KO HA NGĀUE FOʻOU FAKAKOLOA

David: Ko e ngaahi taʻu naʻá ma ngāue ai ʻi he fāmá naʻe fakaongosia; ʻi he tuʻunga fakalaumālié, naʻá ma feinga ke fokotuʻu ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ki heʻema ongo tamaiki fefiné. Faifai atu pē, koeʻuhí ko e tuʻunga ʻo e puleʻangá, naʻe pau ke mau tukuange atu ʻa e fāmá. ʻI he ʻikai ha ʻapi pe ngāue pea ko e taʻu taha pē ia homa ʻofefine hono tolú, naʻá ma lotu kia Sihova ki ha tokoni mo e tataki. Naʻá ma fili ke ngāueʻaki homa talēnití pea fakaava ha fale tauʻolunga ke tokoni ki he fāmilí. ʻI heʻema fakapapauʻi ke fakamuʻomuʻa ʻa e ngaahi meʻa fakalaumālié naʻe ʻomai ai ha fua lelei. Naʻá ma fiefia lahi, ʻi he kamata tāimuʻa kotoa homa ʻofefine ʻe toko tolú ʻi heʻenau ʻosi pē mei he akó. Naʻe tāimuʻa foki mo Gwen, ko ia naʻe malava ke ne tokoniʻi fakaʻaho ʻema tamaiki fefiné.

Hili ʻa e mali homa ongo ʻofefine lahi tahá, ʻa Gilly mo Denise, naʻá ma tāpuni ʻa e fale tauʻolungá. Naʻá ma tohi ki he ʻōfisi vaʻá ke ʻilo ʻa e feituʻu ʻe lava ke ma tokoni aí. Naʻa nau tala mai ke mau ʻalu ki he ngaahi kolo ʻi he tonga-hahake ʻo ʻIngilaní. ʻI he toe pē ʻa e taʻahine ʻe taha ʻi ʻapí, ʻa Debbie, naʻá ku kamata tāimuʻa foki mo au. ʻI he taʻu ʻe nima ki mui ai, naʻe kole mai ke ma tokoni ki he ngaahi fakatahaʻanga kehe ʻi he tokelau mamaʻo atú. Hili e mali ʻa Debbie, naʻá ma maʻu ʻa e monū ʻo e fakamoleki ʻa e taʻu ʻe hongofulu ʻi he polokalama langa fakavahaʻapuleʻanga ʻi Simipāpuē, Molotova, Hungali mo Kōtevuā. Naʻá ma foki leva ki ʻIngilani ke tokoni ʻi hono langa ʻa e Pēteli ʻi Lonitoní. Koeʻuhi ko ʻeku taukei ʻi he fāmá, naʻe kole mai ke u tokoni ʻi he faama ʻa e Pētelí ʻa ia naʻe lele lelei ʻi he taimi ko iá. ʻI he taimí ni, ʻokú ma tāimuʻa ʻi he tokelau-hihifo ʻo ʻIngilaní.

Naʻá ma maʻu ʻa e fiefia lahi ʻi he kau ki he ngāue langa fakavahaʻapuleʻangá

Gwen: Ko ʻema ʻuluaki fakatapuí—ki he pāleí—naʻe fakafiefia kae taimi nounou. Ko ʻema fakatapui hono ua mo mahuʻinga tahá—kia Sihova—kuo ʻomai ai kia kimaua ʻa e fiefia lahi pea ʻoku tuʻuloa. ʻOkú ma kei hoa pē, ka ʻi he taimi ní ʻokú ma ngāueʻaki homa vaʻé ke tāimuʻa fakataha. Ko hono tokoniʻi ʻa e kakai tokolahi ke ako ʻa e ngaahi moʻoni mahuʻinga mo fakahaofi moʻuí kuó ne ʻomai kia kimaua ʻa e fiefia taʻealafakatataua. Ko e “ngaahi tohi fakaongoongolelei” ko ení ʻoku lelei ange ia ʻi ha ongoongoa ʻi he māmaní. (2 Kol. 3:1, 2) Kapau naʻe ʻikai ke ma maʻu ʻa e moʻoní, te ma maʻu pē he taimí ni ha ngaahi manatu, ngaahi tā motuʻa pea mo e ngaahi polokalama tauʻolunga mei heʻema ngāue ki muʻá.

David: Ko hono maʻu ha ngāue ʻi he ngāue ʻa Sihová kuo liliu lahi ai ʻema moʻuí. ʻOku ou ʻiloʻi kuo tokoniʻi ai au ke fakaleleiʻi hoku tuʻunga ko ha husepāniti mo e tamaí. ʻOku tala mai ʻe he Tohi Tapú, ko Meliame, Tuʻi Tēvita mo e niʻihi kehe naʻa nau fakahāhā ʻenau fiefiá ʻi he tauʻolunga. Pea ko kimaua, fakataha mo e niʻihi tokolahi, ʻoku mau fakatuʻotuʻa atu ke tauʻolunga fiefia ʻi he māmani foʻou ʻa Sihová.—ʻEki. 15:20; 2 Sām. 6:14.