Skip to content

Skip to table of contents

Te Ke “Hanganaki Leʻo”?

Te Ke “Hanganaki Leʻo”?

“Ko ia ai, mou hanganaki leʻo, koeʻuhi ʻoku ʻikai te mou ʻiloʻi ʻa e ʻahó mo e houá.”—MĀT. 25:13.

1, 2. (a) Ko e hā naʻe fakaeʻa ʻe Sīsū fekauʻaki mo e ngaahi ʻaho fakaʻosí? (e) Ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi te tau lāulea ki aí?

 SIOLOTO atu angé ki he tangutu ʻa Sīsū ʻi he Moʻunga ʻŌlivé ʻo sio atu ki he temipale ʻi Selusalemá. ʻOkú ne ʻi ai mo e toko fā ʻo ʻene kau ʻapositoló, ʻa Pita, ʻAnitelū, Sēmisi mo Sione. ʻOku nau tokangataha kia Sīsū ʻi heʻene tala ange kia kinautolu ha kikite fakaueʻiloto fekauʻaki mo e kahaʻú. ʻOku fakaeʻa ʻe he kikité ʻa e meʻa ʻe hoko lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosi ʻo e māmani fulikivanu ko ení ʻi he taimi ʻe pule mai ai ʻa Sīsū ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. ʻOku tala ange ʻe Sīsū ko e lolotonga ʻa e taimi fakafiefia ko iá, ko ʻene “tamaioʻeiki anga-tonu mo potó” te ne fakafofongaʻi ia ʻi he māmaní pea ʻoange ki hono kau muimuí ʻa e meʻakai fakalaumālie ʻi he taimi totonu.—Māt. 24:45-47.

2 Hokó, ʻi he kikite tatau, ʻoku tala ange ai ʻe Sīsū ha pealapeli fekauʻaki mo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú. (Lau ʻa e Mātiu 25:1-13.) ʻI he kupu ko ení, te tau lāulea ai ki he ngaahi fehuʻi ko ení: (1) Ko e hā ʻa e pōpoaki tefito ʻo e pealapelí? (2) Kuo anga-fēfē hono ngāueʻaki ʻe he kau pani faitōnungá ʻa e akonaki ʻo e pealapelí, pea ko e hā hono olá? (3) ʻE lava fēfē ke tau maʻu ʻaonga taki taha he ʻahó ni mei he pealapeli ʻa Sīsuú?

KO E HĀ ʻA E PŌPOAKI ʻO E PEALAPELÍ?

3. ʻI he kuohilí, kuo anga-fēfē hono fakamatalaʻi ʻi heʻetau ʻū tohí ʻa e pealapeli fekauʻaki mo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú, pea ko e hā ʻa e olá?

3 ʻI he kupu ki muʻá, naʻa tau ako ai ʻi he ngaahi taʻu ki mui ní, kuo fakatonutonu ʻe he tamaioʻeiki anga-tonú ʻa e anga hono fakamatalaʻi ʻa e ngaahi fakamatala Fakatohitapu ʻe niʻihi. ʻOku tokangataha ange ʻa e tamaioʻeiki anga-tonú he taimí ni ki he ngaahi lēsoni ʻaonga kae siʻi ange ki he ngaahi ʻuhinga fakaefakatātaá pe fakaekikité. Ko e fakatātaá, ko e pealapeli ʻa Sīsū fekauʻaki mo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú. ʻOku faʻa pehē ʻi heʻetau ʻū tohí ko e ngaahi māmá, loló mo e ngaahi hiná ʻoku nau fakafofongaʻi ha meʻa pe ko ha taha. ʻOku malava ke mole ʻa e faingofua mo e fakavavevave ʻa e pōpoaki ʻo e pealapelí ʻi he tokangataha ki he ngaahi fakaikiikí? Ko e tali ki he fehuʻi ko iá ʻoku mahuʻinga.

4. ʻI he pealapelí, ʻoku anga-fēfē ʻetau ʻiloʻi pe (a) ko hai ʻa e tangata malí? (e) ko hai ʻa e kau tāupoʻoú?

4 Tau sivisiviʻi angé ʻa e pōpoaki tefito ʻi he pealapeli ʻa Sīsuú. ʻUluakí, fakakaukau ki he faʻahinga ʻi he pealapeli fekauʻaki mo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú. Ko hai ʻa e tangata malí? Ko Sīsū. ʻOku tau ʻiloʻi eni koeʻuhi ki muʻa aí, naʻe lave ʻa Sīsū kiate ia tonu ko e tangata mali. (Luke 5:34, 35) Ko hai ʻa e kau tāupoʻoú? Ko kinautolu ia ʻa e “fanga sipi toko siʻi” ʻo e kau Kalisitiane paní. ʻOku anga-fēfē ʻetau ʻiloʻi iá? ʻI he pealapelí, ko e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú kuo pau ke nau mateuteu pea tutu mo ʻenau ngaahi māmá ki he haʻu ʻa e tangata malí. Fakatokangaʻi he taimí ni ʻa e meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ki hono kau muimui paní: “Mou ʻai homou valá mo mateuteu pea ke ulo hoʻomou ngaahi māmá, pea ko kimoutolu tonu ke mou hangē ha kau tangata ʻoku nau talitali ki honau ʻeikí ke foki mai mei he malí.” (Luke 12:32, 35, 36) Tānaki atu ki aí, fakatouʻosi ʻa e ʻapositolo ko Paulá mo e ʻapositolo ko Sioné naʻá na fakahoa ʻa e kau muimui pani ʻo Kalaisí ki he kau tāupoʻou anga-maʻa. (2 Kol. 11:2; Fkh. 14:4) Ko ia ʻe lava ke tau sio ko e akonaki mo e fakatokanga ʻi he Mātiu 25:1-13 ʻoku fakahanga ia ki he kau muimui pani ʻo Sīsuú.

5. Naʻe anga-fēfē hono fakaeʻa ʻe Sīsū ʻa e vahaʻa taimi ʻoku ʻuhinga ki ai ʻene pealapelí?

5 Hokó, ko fē ʻa e vahaʻa taimi ʻoku ʻuhinga ki ai ʻa e akonaki ʻa Sīsuú? Ko e meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ofi ki he ngataʻanga ʻo e pealapelí ʻoku tokoni ia ke tau ʻiloʻi ai. Naʻá ne pehē: “Kuo aʻu mai ʻa e tangata malí.” (Māt. 25:10) ʻI he Taua Leʻo ʻo Siulai 15, 2013, naʻa tau ako ai ko e kikite ʻa Sīsū ʻi he Mātiu vahe 24 mo e 25 ʻoku lave tuʻo valu ai ki he “haʻu” ʻa Sīsuú. ʻI he lave ʻa Sīsū ki heʻene “haʻu,” ʻokú ne lave ki he taimi lolotonga ʻa e fuʻu mamahi lahí te ne haʻu ke fakamāuʻi mo fakaʻauha ʻa e māmani fulikivanu ko ení. Ko ia ʻe lava ke tau fakaʻosiʻaki ʻoku ʻuhinga ʻa e pealapeli ʻa Sīsuú ki he ngaahi ʻaho fakaʻosí ka te ne “haʻu” ʻi he lolotonga ʻa e fuʻu mamahi lahí.

6. Ko e hā ʻa e pōpoaki tefito ʻo e pealapelí?

6 Ko e hā ʻa e pōpoaki tefito ʻoku tau ako mei he pealapeli ko ení? Manatuʻi ʻa e potutohi ʻo e fakamatala Fakatohitapú. ʻI he Mātiu vahe 24, naʻe lave ai ʻa Sīsū ki he “tamaioʻeiki anga-tonu mo potó.” Ko e tamaioʻeiki ko iá ko ha kiʻi kulupu tokosiʻi ʻo e kau tangata pani te nau takimuʻa ʻi he haʻohaʻonga ʻo e kau muimui ʻo Kalaisí lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosí. Naʻe fakatokanga ʻa Sīsū ki he kau tangata ko ení kuo pau ke nau nofoʻaki faitōnunga. ʻI he vahe hokó, ʻoku ngāueʻaki ai ʻe Sīsū ʻa e pealapeli fekauʻaki mo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú ke akonakiʻi ʻaki hono kau muimui paní kotoa ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosí. Ko e pōpoakí ke “hanganaki leʻo” koeʻuhí ke ʻoua ʻe mole honau pale fakahēvaní. (Māt. 25:13) Tau sivisiviʻi he taimí ni ʻa e pealapelí pea sio ki he anga hono ngāueʻaki ʻe he kau paní ʻa e akonakí.

KUO ANGA-FĒFĒ HONO NGĀUEʻAKI ʻE HE KAU PANÍ ʻA E AKONAKI ʻO E PEALAPELÍ?

7, 8. (a) Ko e hā naʻe mateuteu ai ʻa e kau tāupoʻou potó? (e) ʻOku anga-fēfē ʻa e mateuteu ʻa e kau paní?

7 ʻI he pealapelí, ʻoku fakamamafaʻi ai ʻe Sīsū ʻi he ʻikai hangē ko e kau tāupoʻou valé, naʻe mateuteu ʻa e kau tāupoʻou potó ʻi he haʻu ʻa e tangata malí. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhí naʻa nau mateuteu mo faʻa leʻo. Ko e kotoa ʻo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú naʻe fiemaʻu ke nau nofoʻaki tokanga pea ʻai ke ulo maʻu pē ʻenau ngaahi māmá lolotonga ʻa e poʻulí. ʻI he ʻikai hangē ko e kau tāupoʻou valé, naʻe mateuteu ʻa e kau tāupoʻou poto ʻe toko nimá koeʻuhí naʻa nau ʻomai ʻa e lolo lahi ange ki heʻenau ngaahi māmá. Kuo anga-fēfē ʻa e mateuteu ʻa e kau Kalisitiane pani faitōnungá ki he aʻu mai ʻa Sīsuú?

8 ʻOku mateuteu ʻa e kau paní ke fakahoko ʻenau ngāué kae ʻoua ke aʻu ki he ngataʻangá. ʻOku nau ʻiloʻi ko ʻenau ngāue ki he ʻOtuá ʻe fiemaʻu ki ai ʻa e liʻaki ha ngaahi lelei fakamatelie ʻi he māmani ʻo Sētané, ka ʻoku nau loto-lelei ke fai pehē. ʻOku nau fakapapauʻi ke tauhi mateaki kia Sihova, ʻo ʻikai koeʻuhí ko e ofi ʻa e ngataʻangá, ka koeʻuhí ko ʻenau ʻofa kiate ia mo hono ʻAló. ʻOku nau tauhi ʻenau anga-tonú pea ʻikai fakaʻatā ʻa e ngaahi meʻa fakamatelié, ʻulungaanga taʻetāú mo e ngaahi tōʻonga siokita ʻa e māmaní ke ne uesia kinautolu. Hangē ko e kau tāupoʻou poto naʻa nau mateuteu mo ʻenau ngaahi māmá, ʻoku ulo ngingila maʻu pē ʻa e kau paní, ʻo tatali anga-kātaki ki he aʻu mai ʻa e Tangata Malí, neongo kapau ʻoku hā ngali tuai nai.—Fil. 2:15.

9. (a) Ko e hā ʻa e fakatokanga naʻe fai ʻe Sīsū fekauʻaki mo e tulemohé? (e) Kuo anga-fēfē tali ʻa e kau paní ki he kalanga: “Ko e tangata malí eni”? (Sio foki ki he fakamatala ʻi laló.)

9 Naʻe toe mateuteu ʻa e kau tāupoʻou potó ki he aʻu mai ʻa e tangata malí koeʻuhí he naʻa nau faʻa leʻo. Ka ʻi he pealapelí, ko e kau tāupoʻou kotoa ʻe toko hongofulú naʻa nau ‘tulemohe pea nau mohe’ ʻi he lolotonga ʻa e tatali ki he tangata mali naʻe hā ngali tuaí. Ko ia ʻoku malava ki he kau Kalisitiane pani he ʻaho ní ke nau “mohe,” ʻa ia ko e hoko ʻo fakaleluʻi lolotonga ʻa e tatali ki he aʻu mai ʻa Kalaisí? ʻIo. Naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū naʻa mo ha tokotaha ʻoku loto-lelei mo vēkeveke ʻe lava ke ne hoko ʻo vaivai mo fakaleluʻi lolotonga ʻa e tatali ki heʻene aʻu maí. Ko ia ko e kau Kalisitiane pani faitōnungá kuo nau ngāue ʻo toe mālohi ange ke hanganaki leʻo. Anga-fēfē? ʻI he pealapelí, naʻe tali ʻa e kau tāupoʻou kotoa ʻe toko hongofulú ki he kalanga: “Ko e tangata malí eni!” Ka ko e kau tāupoʻou potó pē naʻa nau nofoʻaki leʻó. (Māt. 25:5, 6; 26:41) ʻI he tuʻunga meimei tatau, lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosí, kuo tali ʻe he kau Kalisitiane pani faitōnungá ki he kalanga: “Ko e tangata malí eni!” Kuo nau tali ʻa e fakamoʻoni mālohi ko ia ko Sīsuú ʻoku ʻamanaki ke haʻu, pea ʻoku nau mateuteu ki heʻene aʻu maí. a Tau sivisiviʻi leva ʻa e ngataʻanga ʻo e pealapeli ʻa Sīsuú, ʻa ia ʻoku fakahangataha ki ha vahaʻa taimi pau.

PALE KI HE POTÓ PEA TAUTEA ʻA E VALÉ

10. Ko e hā te tau ʻeke nai fekauʻaki mo e fetalanoaʻaki ʻa e kau tāupoʻou potó mo e kau tāupoʻou valé?

10 ʻI he ofi ki he ngataʻanga ʻo e pealapelí, ʻoku kole ange ʻe he kau tāupoʻou valé ki he kau tāupoʻou potó ke ʻoange ha lolo ki heʻenau ngaahi māmá. Ka ʻoku fakafisi ʻa e kau tāupoʻou potó ke tokoni. (Lau ʻa e Mātiu 25:8, 9.) Ka ko fē ʻa e taimi kuo faifai ange ʻo fakafisi ʻa e kau Kalisitiane pani faitōnungá ke tokoni ki ha taha ʻoku fiemaʻu tokoni? Manatuʻi ʻa e vahaʻa taimi ʻoku ʻuhinga ki ai ʻa e pealapelí. ʻOku haʻu ʻa e Tangata Malí, ʻa Sīsū, ke faifakamaau ʻi he ofi ki he ngataʻanga ʻo e fuʻu mamahi lahí. Ko ia ʻoku ngalingali ʻoku lave ʻa e fetalanoaʻakí ki he meʻa ʻe hoko ki muʻa pē ʻi he ngataʻanga ʻo e fuʻu mamahi lahí. Ko e hā ʻoku tau lea pehē aí? Koeʻuhí ʻi he taimi ko iá, ko e kau paní te nau ʻosi maʻu honau silaʻi fakaʻosí.

11. (a) Ko e hā ʻe hoko ki muʻa pē ʻi he kamata ʻa e fuʻu mamahi lahí? (e) Ko e hā naʻe ʻuhinga ki ai ʻa e kau tāupoʻou potó ʻi hono tala ange ki he kau tāupoʻou valé ke ʻalu ʻo fakatau haʻanau loló?

11 Ko ia, ki muʻa pē ke kamata ʻa e fuʻu mamahi lahí, ko e kotoa ʻo e kau pani faitōnunga ʻi he māmaní te nau maʻu honau silaʻi fakaʻosí. (Fkh. 7:1-4) Mei he taimi ko iá ʻo faai mai, ʻoku pau ʻenau ʻalu ki hēvaní. Kae fakakaukau ki he ngaahi taʻu ki muʻa ʻi he fuʻu mamahi lahí. Ko e hā ʻe hoko ki he kau pani naʻe ʻikai ke nau hanganaki leʻo pea taʻefaitōnungá? ʻE ʻikai ke nau maʻu ha silaʻi fakaʻosi. ʻI he taimi ko iá, ko e kau Kalisitiane faitōnunga kehé ʻe pani. ʻI he kamata pē ʻa e mamahi lahí, ko e kau valé te nau ʻohovale nai ke sio ki hono fakaʻauha ʻa Pāpilone ko e Lahí. Ko e toki taimi ia te nau ʻiloʻi ai ʻoku ʻikai ke nau mateuteu ki he aʻu mai ʻa Sīsuú. ʻI he taimi ko iá, ko e hā ʻe hoko kapau te nau kole tokoni? Ko e talí ʻoku ʻi he pealapelí. Naʻe fakafisi ʻa e kau tāupoʻou potó ke ʻoange ʻenau loló ki he kau tāupoʻou valé kae tala ange ke nau ʻalu ʻo fakatau mai haʻanau lolo. Koeʻuhí ko e “tuʻuapō mālié” ia, naʻe ʻikai ha taha ke fakatau mei ai ha lolo. Naʻe fuʻu tōmui!

12. (a) Lolotonga ʻa e fuʻu mamahi lahí, ko e hā ʻe hoko ki ha taha naʻe pani ka naʻá ne taʻefaitōnunga ki muʻa ʻi he silaʻi fakaʻosí? (e) Ko e hā ʻe hoko ki he faʻahinga ʻoku hangē ko e kau tāupoʻou valé?

12 Lolotonga ʻa e fuʻu mamahi lahí, ko e kau pani faitōnungá heʻikai lava ke nau tokoni ki ha taha kuo taʻefaitōnunga. ʻE fuʻu tōmui ia. Ko ia, ko e hā ʻe hoko ki he kau taʻefaitōnungá? Fakatokangaʻi ʻa e meʻa naʻe hoko ki he kau tāupoʻou valé ʻi heʻenau ʻalu ʻo fakatau loló: “Kuo aʻu mai ʻa e tangata malí ia, pea ko e kau tāupoʻou ʻa ia naʻa nau mateuteú naʻa nau hū fakataha atu mo ia ki he kātoanga kai ʻo e malí, pea naʻe tāpuni leva ʻa e matapaá.” ʻI he haʻu ʻa Sīsū ʻi hono lāngilangí ʻi he ofi ki he ngataʻanga ʻo e fuʻu mamahi lahí, te ne fakatahatahaʻi ʻa e kau pani faitōnungá ki hēvani. (Māt. 24:31; 25:10; Sione 14:1-3; 1 Tes. 4:17) Kae kehe, ʻe talitekeʻi ʻe Sīsū ʻa e kau taʻefaitōnungá. Hangē ko e kau tāupoʻou valé, te nau pehē nai: “Tangataʻeiki, Tangataʻeiki, fakaava mai muʻa kiate kimautolu!” Ka ʻe fēfē tali ʻa Sīsuú? Ko e meʻa fakamamahí, te ne ʻoange kia kinautolu ʻa e tali tatau te ne ʻoange ki he faʻahinga tokolahi hangē ha kosí: “Te u tala atu kiate kimoutolu ʻa e moʻoní, ʻoku ʻikai te u ʻiloʻi kimoutolu.”—Māt. 7:21-23; 25:11, 12.

13. (a) Ko e hā ʻoku ʻikai fiemaʻu ai ke fakaʻosiʻaki ʻe hoko ʻa e tokolahi ʻo e kau muimui pani ʻo Kalaisí ʻo taʻefaitōnunga? (e) Ko e hā ʻe lava ai ke tau pehē ko e pealapeli ʻa Sīsuú ʻoku fakahaaʻi ai ʻene falala-pau ki he kau Kalisitiane paní? (Sio ki he ʻuluaki fakatātā ʻi he kupú ni.)

13 Naʻe pehē ʻe Sīsū ʻe hoko ʻa e tokolahi ʻo e kau paní ʻo taʻefaitōnunga pea fiemaʻu ke fetongi kinautolu? ʻIkai. ʻI he Mātiu vahe 24, ʻoku tau lau ai naʻe fakatokanga ʻa Sīsū ki he tamaioʻeiki anga-tonu mo potó ke ʻoua ʻe hoko ko ha tamaioʻeiki kovi. Naʻe ʻikai ʻuhinga ení naʻá ne ʻamanekina ʻe hoko ia. ʻI he tuʻunga meimei tatau, ko e pealapeli fekauʻaki mo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú ko ha fakatokanga ia. Hangē pē ko e vale ʻa e kau tāupoʻou ʻe toko nimá pea poto ʻa e toko nima, ko e Kalisitiane pani taki taha kuo pau ke ne fili ke mateuteu mo faʻa leʻo. He ka ʻikai, ʻe lava ke ne hoko ʻo vale pea taʻefaitōnunga. Naʻe fai ʻe Paula ha fakatokanga meimei tatau ki hono fanga tokoua mo e fanga tuofāfine paní. (Lau ʻa e Hepelū 6:4-9; fakafehoanaki mo e Teutalōnome 30:19.) Ko ʻene fakatokangá naʻe fakahangatonu, ka naʻá ne toe falala-pau ʻe maʻu ʻe hono fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné honau palé. Ko e fakatokanga ʻi he pealapeli fekauʻaki mo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú ʻoku fakahaaʻi ai naʻe maʻu ʻe Sīsū ʻa e falala-pau meimei tatau ki he kau paní. ʻOkú ne ʻiloʻi ko ʻene kau sevāniti pani taki taha ʻe lava ke ne nofoʻaki faitōnunga pea maʻu ʻa e pale fakaofó!

ʻE LAVA FĒFĒ KE MAʻU ʻAONGA ʻA E “FANGA SIPI KEHE” ʻA KALAISÍ?

14. Ko e hā ʻe lava ke toe maʻu ʻaonga ai ʻa e “fanga sipi kehe” mei he pealapeli fekauʻaki mo e kau tāupoʻou ʻe toko hongofulú?

14 Ko e pealapeli ʻa Sīsuú naʻe fakahanga ia ki he kau Kalisitiane paní. Ka ʻe lava ke toe maʻu ʻaonga ʻa e “fanga sipi kehe” mei he pealapeli ʻa Sīsuú? (Sione 10:16) ʻIo! Ko e pōpoaki ʻo e pealapelí ʻoku faingofua: “Hanganaki leʻo.” Pea naʻe toe pehē ʻe Sīsū: “Ka ko e meʻa ʻoku ou leaʻaki kiate kimoutolú, ʻoku ou leaʻaki ki he tokotaha kotoa: Hanganaki leʻo.” (Mk. 13:37) ʻOku fiemaʻu ʻe Sīsū ke mateuteu mo faʻa leʻo ʻa ʻene kau ākongá kotoa. Pea ko e kotoa ʻo e kau Kalisitiané ʻe lava ke nau faʻifaʻitaki ki he faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻa e kau paní, ʻa ia ʻoku nau fakamuʻomuʻa ʻa e ngāue fakafaifekaú ʻi heʻenau moʻuí. Manatuʻi naʻe kole ʻa e kau tāupoʻou valé ki he kau tāupoʻou potó ke ʻoange haʻanau meʻi lolo. Naʻe ʻikai tali ʻenau kolé. ʻOku fakamanatu mai ai ko e meʻa ia ʻa e tokotaha taki taha ʻo kitautolu ke nofoʻaki faitōnunga ki he ʻOtuá, ke mateuteu pea hanganaki leʻo. ʻOku ʻikai lava ʻe ha taha ʻo fai ia maʻa kitautolu. Ko kitautolu taki taha te tau fai ha fakamatala ki he Fakamaau māʻoniʻoní, ʻa Sīsū Kalaisi, ʻa ia ʻoku vavé ni ke haʻú. Ko ia kuo pau ke tau mateuteu!

Ko e kole ke ʻalu ʻo fakatau mai ha meʻi loló ʻoku fakamanatu mai ai heʻikai lava ke nofoʻaki leʻo pe faitōnunga ha taha maʻa kitautolu

15. Ko e hā ʻoku fakafiefia lahi ai ki he kotoa ʻo e kau Kalisitiane moʻoní ʻa e mali ʻa Kalaisi mo ʻene taʻahine malí?

15 Ko e kau Kalisitiane kotoa ʻoku nau fiefia lahi ʻi he mali ʻoku lave ki ai ʻi he pealapeli ʻa Sīsuú. ʻI he kahaʻú, hili ʻa e tau ʻo ʻĀmaketoné, ʻe hoko ʻa e kau Kalisitiane paní ko e taʻahine mali ʻa Kalaisi. (Fkh. 19:7-9) Pea ko e tokotaha kotoa ʻi he māmaní ʻe maʻu ʻaonga mei he mali ko ia ʻi hēvaní. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhí ʻoku fakapapauʻi ai ha puleʻanga haohaoa ki he kotoa ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá. Pe ʻoku tau ʻamanaki ke moʻui taʻengata ʻi hēvani pe ʻi he māmaní, tau fakapapauʻi ai pē ke mateuteu pea hanganaki leʻo. Kapau te tau fai pehē, ʻe lava ke tau fiefia ʻi he kahaʻu fakaofo kuo teuteu mai ʻe Sihova maʻa kitautolú!

a ʻI he pealapelí, ʻoku ʻi ai ʻa e vahaʻa taimi ʻi he vahaʻa ʻo e kalanga, “Ko e tangata malí eni!” ʻi he (veesi 6) mo e haʻu ʻa e tangata malí ʻi he (veesi 10). ʻI he kotoa ʻo e ngaahi ʻaho fakaʻosí, kuo nofoʻaki leʻo ʻa e kau paní. Kuo nau ʻiloʻi ʻa e fakaʻilonga ʻo e ʻi heni ʻa Sīsuú, ko ia ʻoku nau ʻiloʻi ʻokú ne pule ko e Tuʻi ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ka, kuo pau ke nau hanganaki leʻo kae ʻoua ke ne haʻu.