Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

¿Imatata talentocunamanda chimbapuraipica yachajunchi?

¿Imatata talentocunamanda chimbapuraipica yachajunchi?

‘Shujmanga picha talento nishca culquita, caishujmanga ishcai talento culquita, chaishujmanga shuj talento culquitami mingarca.’ (MAT. 25:15)

1, 2. ¿Imamandata Jesusca talentocunamanda chimbapuraita parlarca?

JESUSCA paita catij ungidocuna ima responsabilidadta charishcata yachachunmi talentocuna nishca chimbapuraimanda parlarca. Chai chimbapuraipi ungidocunamanda parlajpipash na ungidocunapashmi chai chimbapuraitaca aliguta intindina can.

2 Jesusca ¿ima horata talentocunamanda chimbapuraitaca parlarca? Jesuspa catijcunaca tapurcami: “¿Ima llaquita ricushpata, can shamuna punlla chayamujujtapash, cai pacha tucurinatapash yachashun?” nishpa (Mat. 24:3). Shina tapunajujpimi Jesusca talentocunamanda chimbapuraita parlarca. Shinaca, cai chimbapuraica cai tucuri punllacunapimi pactarijun. Shinallata Jesús mandai callarishcatami ricuchijun.

3. Mateo capítulo 24, 25pi chimbapuraicunaca ¿imatata yachachin?

3 Mateo capítulo 24:45manda Mateo 25:46camanga chuscu chimbapuraicunamandami parlajun. Chai chimbapuraicunaca Jesusta ali catijcuna tucuri punllacunapi imashina causanatami ricuchijurca. Callaripica aliguta cazushpa aliguta yarishpa sirvij esclavomandami parlajun. Jipaca jarihuan nara tacarishca chunga cuitsagucunamandami parlajun. Chai jipaca talento nishca culquimandami parlajun. Cutin chai jipaca llamagucunamanda chivocunamandami parlajun. Shinaca ¿imatata chai chimbapuraicunaca yachachin? Aliguta cazushpa aliguta yarishpa sirvij esclavomanda parlaj chimbapuraica, chai esclavo cazuna cashcata, aliguta yuyana cashcata, sirvijcuna nishcacunaman yachachina cashcatami yachachin. Jarihuan nara tacarishca chunga cuitsagucunamanda parlaj chimbapuraica tucuilla ungidocuna Jesús ima hora shamunata na yachaimanda listo shuyana cashcata, chaparia cana cashcatami yachachin. Talentocunamanda chimbapuraica Jehová Dios mingashca responsabilidadta ungidocuna uchalla pactachingapaj shinllita esforzarinatami yachachin. Llamagucunamanda chivocunamanda parlaj chimbapuraica cai Alpapi causana gentecuna Jehovata cazuna cashcata, ungidocunata ayudana cashcatami yachachin. * Cunanga talento nishca chimbapuraimanda yachajupashun.

AMOCA PAIPA ESCLAVOCUNAMANGA ASHTACA CULQUITAMI MINGAN

4. Jesús parlashca chimbapuraipi viaje rishca runaca ¿pitata ricuchijun?

4 (Mateo 25:14-30, liingui.) Talentocunamanda parlaj chimbapuraipica Jesusca shuj runa viaje rishcatami parlarca. Shuj chimbapuraipipash rey tucungapaj shuj runa viaje rishcatami Jesusca parlarca (Luc. 19:12). * Ñucanchi publicaciongunaca ashtaca huatacunatami yachachishca, ishcandi chimbapuraicunapi viaje rij runaca Jesustami ricuchijun, Jesusca huata 33pimi jahua cieloman rirca nishpa. Shinapash na chai huatapichu Jesusca rey tucurca. Rey tucungapaca Jesusca 1914 huatacamanmi shuyajurca. Chai huatapimi paita ‘fiñajcunaca paipa chaqui sarunapi churai’ tucurca (Heb. 10:12, 13).

5. Jesuspa punllacunapica talento nishca culquica ¿mashnata carca? (Notatapash ricupangui.)

5 Jesús nishca shinaca, talentocunamanda chimbapuraipi amoca nara rishpallatami paipa esclavocunata cayashpa paipa 8 talento culquita cushpa caicunahuan negociashpa mirachipanguichi nirca. Chai punllacunapica 8 talentoca ashtaca ashtaca culquimi carca. * Chai chimbapuraipi amoshnami Jesuspash nara jahua cieloman rishpaca, shuj ninan valishca ruraipi ninanda ocuparirca.

6, 7. Talentocunaca ¿imatata ricuchin?

6 Jesuspaca villachinaca minishtirishcapachami carca. Chaimandami ashtaca gentecunata paita catichun ayudarca (Lucas 4:43, liingui). Shinapash ashtacacunaman villachinarami carca. Chaimandami paita catijcunataca nirca: “Chagra pambacunata vichai ricuichi. Ña fucushca, cozechanallami” can nishpa (Juan 4:35-38). Jesusca villachinataca fucushcata cozechanahuanmi chimbapurarca. Paica shuj ali tarpuj runashna caimandami nara jahua cieloman rishpaca ali shungu gentecunata cozechanshna tandachichun paipa catijcunataca cashna mandarca: ‘Ñucapa yachajujcuna tucuchunmi, cai pachapa gentecunapaman rishpa villana canguichi’ nishpa (Mat. 28:18-20, 2 Cor. 4:7).

7 Shinaca ¿imatata yachajunchi? Ñucapa yachajujcuna tucuchun villachinguichi nishpaca, Jesusca ‘pai imalla charishcacunata’ o talento nishcacunatami paipa catijcunaman mingajurca (Mat. 25:14). Jesús parlashca chimbapuraipi talentocunaca villachina, yachachina responsabilidadtami ricuchijushca.

8. Talentocunata mingashpaca ¿imata rurachunda amoca munarca?

8 Jesús parlashca chimbapuraipi amoca quimsa esclavocunatami charirca. Shujmanga picha talentocunatami mingarca. Chaishujmanga ishcai talentocunata, cutin chaishujmanga shuj talentotami mingarca (Mat. 25:15). Shujman pichata, chaishujman ishcaita, cutin chaishujman shujtalla mingashpapash amoca quimsandicunallata chai talentocunahuan uchalla negociashpa mirachichunmi munarca. Jesuspash chai chimbapuraipi amoshnami paita catijcuna uchalla villachichun munarca (Mat. 22:37; Col. 3:23). Chaimandami ungidocunaca huata 33, Pentecostés fiesta punllamanda callarishpa tucui gentecunaman villachi callarirca. Hechos libropi nishca shinaca, paicunapaca villachina, yachachinaca minishtirishcapachami carca * (Hech. 6:7; 12:24; 19:20).

TUCURI PUNLLACUNAPIMI TALENTOCUNATACA MIRACHIN

9. a) Jesús parlashca chimbapuraipi ishcai esclavocunaca ¿imatata rurarca? b) ¿Imatata chaica yachachin? c) Cai Alpapi causana esperanzata charijcunaca ¿imatata rurana can?

9 Cai tucuri punllacunapi, ashtahuanbachaca 1919 huatamandami ungidocunaca, Jesús parlashca chimbapuraipi ishcai esclavocunashna uchalla villachishpa ashtahuan mirachinajushca. Jesús parlashca chimbapuraipi ishcai esclavocunaca shujca picha talentocunata, chaishujca ishcai talentocunata japishpapash ishcandillatami paicuna chasquishca talentocunahuan negociaimanda chai talento culquimanda chaupita mirachirca. Shinaca na igualta chasquishpapash ishcandi esclavocunallatami uchalla, shinllita trabajashpa mirachirca. Cai Alpapi causana esperanzata charij huauquipanicunaca llamagucunamanda chivocunamanda parlaj chimbapuraipi yachachishcashnami ungidocunata cazuna, ayudana responsabilidadta charin. Shinaca ungidocunapash, cai Alpapi causana esperanzata charijcunapash ‘shujlla corralmanda’ llamagucunashna tandanajushpami ashtaca gentecunataca Jesusta catichun yachachinajun (Juan 10:16).

10. ¿Imashinata yachanchi tucuri punllacunapi causanajushcata?

10 Jesusca paipa tucuilla catijcuna ashtaca gentecunaman yachachichunmi munan. Chaimandami apostolcunapa punllacunapi Jesusta catijcunaca gentecunaman villachinapi, yachachinapi ashtahuan preocuparirca. Cutin cai tucuri punllacunapi Jesusta catijcunaca ¿ashtahuan villachinapi preocuparinajushcachu? Ari. Chaimandami cunan punllacunapica ashtaca gentecunaman tucui llactacunapi villachishpa yachachinajun. Shina yachachinajujpimi cada huata ashtaca huaranga gentecuna bautizarishpa paicunapash villachinajun. Chashna mirajujta ricushpami tucuri punllacunapi causanajushcata, Jesús jahua cielopi ña mandajushcatapash ali yachanchi. Ashtahuangarin ashtaca gentecuna paita catishpa miranajujta ricushpaca Jesusca cushijushcapachami canga.

Jesusca villachinatami paipa catijcunamanga mingashca (Párrafo 10ta ricupangui)

AMOCA ¿IMA HORASHI JUZGANGAPAJ SHAMUNGA?

11. ¿Imashinata yachachin Jatun Manllanai Llaqui Punllacunapi Jesusca tigramunata?

11 Jesusca nircami: ‘Tauca huatacunapi tigramushpami amoca paita sirvijcuna mashna culquita mirachishcata yachangapaj tapujurca’ nishpa (Mat. 25:19). Shinaca chai chimbapuraipi nishca shinaca ¿ima horashi Jesusca tigramunga? Jesusca Jatun Manllanai Llaqui Punllacuna ña tucurina tiempopimi tigramunga. ¿Imamandata shina ninchi? Mateo capítulo 24, 25pica Jesusca cutin cutinmi pai shamunamanda parlarca. Shuj ejemplota ricupashun. Jesusca nircami: ‘Runa Aichayu tucushca ñuca fuyu jahuapi shamujujtami’ gentecunaca ricunga nishpa. Cai shimicunaca Jatun Manllanai Llaqui Punllacunapimi pactaringa. Chai punllacunapimi Jesusca gentecunata juzgangapaj shamunga. Jesusca paipa catijcuna tucuri punllacunapi chaparia shuyanajuchunmi cashna nishpa advirtirca: ‘Cangunata Mandaj ñuca ima horas tigramunata na yachaimandaca, rijcharianshnami chapariana canguichi’ nishpa. Shinallata nircami: ‘Runa Aichayu tucushca ñucaca cungashcapimi ñapash shamusha’ nishpa (Mat. 24:30, 42, 44). Shinaca, talentocunamanda parlaj chimbapuraipi amoca tigramurcami nishpaca, Jesusca pai shamushpa gentecunata juzgashpa Diablota catij gentecunata tucuchinatami parlajurca (Mat. 25:19). *

12, 13. a) Jesús parlashca chimbapuraipi amoca ¿imatata paipa ishcai esclavocunataca nirca? b) ¿Imamandata shina nirca? c) Ungidocunaca ¿ima horata ultimota sellai tucunga? ( “¿Huañushpachu ultimota sellai tucun?” nishca recuadrotapash ricupangui.) d) Llamagucunashnalla gentecunaca ¿ima bendiciondata charinga?

12 Jesús parlashca chimbapuraipi nishca shinaca, amoca paipa ishcai esclavocuna shinllita trabajashpa chaupita mirachijta ricushpami ishcanditallata nirca: “Canga, aliguta pactachij, aliguta ruraj runagumi cashcangui. Ashagutalla mingajpipash, aliguta cuidashpami mirachishcangui. Cunanga, ashtahuan ashtacatami canman mingapasha” nishpa (Mat. 25:21, 23). Shinaca Jesuspash gentecunata juzgangapaj shamushpaca ¿imatashi ruranga?

13 Jatun Manllanai Llaqui Punllacuna ña callarinallapimi cai Alpapi causanajuj ungidocunaca ultimota sellai tucunga. Paicunaca Jehová Dios chasquijpimi sellai tucunga (Apoc. 7:1-3). Ashtahuangarin, Armagedón nara callarijpillatami Jehová Diosca jahua cieloman paicunataca apanga. Shinapash ungidocunata ayudanajuj huauquipanicunaca ¿imashi tucunga? Jesusca paicunatapash juzgashpami llamagucunashnalla cajta ricunga. Paicunaca Diospa Reino mandajuj punllacunapimi paraíso Alpagupi causana bendicionda charinga (Mat. 25:34).

SHUJ ESCLAVOCA ‘YANGA YANGA CAUSAJ, NALIMI’ TUCURCA

14. Jesús parlashca chimbapuraipi último esclavoca ¿imatata rurarca?

14 Cutin, Jesús parlashca chimbapuraipi último esclavoca ¿imatata rurarca? Mirachinapa randica chai esclavoca shujlla talento cushcatapash alpa ucupi pambashpami saquirca. Ashagutallapash mirachun nishpaca bancomanllapash na aparcachu. Amo munashcata na rurajpimi amoca nirca: “Yanga yanga causaj, nali runamari cashcangui” nishpa. Shina nishca jipami paiman cushca shujlla talentotapash quichushpa picha talentota japishca esclavoman curca. Ashtahuangarin, na mirachishca esclavotaca ‘yana yana canllamanmi shitarca. Chaipimi ninanda huacashpa, quirutapash canirishpa causajurca’ (Mat. 25:24-30; Luc. 19:22, 23).

15. ¿Ashtaca ungidocuna nalicuna tucushpa quillanayachinatachu Jesusca nijurca? Intindichipai.

15 Jesús parlashca chimbapuraipi último esclavo nali cashcata parlashpaca ¿ashtaca ungidocuna nalicuna tucunatachu nijun? Na. ¿Imamandata shina ninchi? Ricupashun. Aliguta cazushpa aliguta yarishpa sirvij esclavomanda parlashca chimbapuraipica Jesusca shuj nali esclavomandami parlajurca. Shinapash tauca ungidocuna nalicuna tucunataca Jesusca na nijurcachu. Chaipa randica, chai nali esclavopa yuyaicunata ama catichunmi Jesusca advirtijurca. Jarihuan nara tacarishca chunga cuitsagucunamanda parlashca chimbapuraipipash aliguta yarishpa purij picha cuitsagucunamanda juizu illaj picha cuitsacunamandami parlajun. Shinapash chaupi ungidocuna nali tucunataca na nijunllu. Ungidocuna na rijcharia cajpi ima pasanatallami Jesusca advirtingapaj munarca. * Shinaca talentocunamanda chimbapuraipipash tucuri punllacunapi ashtaca ungidocuna nalicuna tucunata, quillanayachinataca na nijunllu. Chaipa randica talentocunahuan uchalla negocianshna mirachichun, nali esclavopa yuyaita ama catichunmi Jesusca munarca (Mat. 25:16).

16. a) Talentocunamanda chimbapuraipica ¿imatata yachajupanchi? b) Cai temaca ¿imashinata talentocunamanda chimbapuraita ashtahuan intindichun ayudashca? ( “Talentocunamanda chimbapuraitaca ashtahuan aligutami intindishcanchi” recuadrotapash ricupangui.)

16 Shinaca, talentocunamanda chimbapuraipica ¿ima ishcai yuyaicunatata yachajunchi? Pundapica villachinata, yachachinata ungidocunaman Jesús mingashcatami yachajunchi. Shinallata, tucuicuna uchalla villachichun, yachachichun Jesús munashcatami yachajunchi. Pai mandashcashna rijcharia cajpi, feta charijpi, tucuipi cazujpica Jesusca ashtaca bendiciongunatami caranga (Mat. 25:21, 23, 34).

^ par. 3 ‘Aliguta cazushpa aliguta yarishpa sirvij’ esclavo picuna cashcataca Villajun 1 de julio 2013 revistapi página 27, 28 párrafo 8-10pimi yachachijun. Chunga cuitsagucuna picuna cashcataca cai revistapa página 13pimi intindichijun. Llamagucunamanda chivocunamanda parlaj chimbapuraitaca La Atalaya del 15 de octubre de 1995 página 23-28pi, shinallata cai revistapa página 27pimi yachachijun.

^ par. 5 Jesuspa punllacunapica shuj talentoca 6 mil denario culquimi carca. Shuj trabajadorca punlla entero trabajashpami shuj denarioguta ganan carca. Shinaca 6 mil denario culquita ganashpa shuj talento culquita charingapaca casi 20 huatacunatami trabajana carca.

^ par. 8 Apostolcuna huañushca jipaca, Diablo munashcashnami Jesusta huaquin catijcunaca congregacionmanda caruyashpa pandacunata yachachi callarirca. Chaimandami ashtaca huatacunataca tucuillacuna aliguta organizarishpa villachitaca na usharca. Shinapash cozecha punllacuna cai ‘tucuri punllacunapi’ callarijpimi cutin aliguta organizarishpa villachi usharca (Mat. 13:24-30, 36-43). Ashtahuan yachangapaj munashpaca Villajun 1 de julio 2013 revistapi página 15-18ta ricupangui.

^ par. 11 Ashtahuan yachangapaj munashpaca Villajun 1 de julio 2013 revistapi página 13, 14 párrafo 14-18ta ricupangui.

^ par. 15 Cai revistapi “¿Quiquinga rijcharia caita ushanguicha?” temata página 16, párrafo 13pi ricupangui.