Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL TLEN IKA PEUA | ¿TLALTIKPAKTLAKAMEJ YOKITLANILIJKEJ BIBLIA?

¿Tlen amo kimatij tlaltikpaktlakamej?

¿Tlen amo kimatij tlaltikpaktlakamej?

Yikin opejki kinchijchiuaj seki amochmej tlen tlamachtiaj itech Nuevo Ateísmo. Ninmej amochmej kinpaktia miakej pero noijki kichiua miakej itech ma motlapouikan uan ma moteuikan. Itech nin amochmej se tlakatl tlen itoka David Eagleman okijto: “Miakej akinmej kintlajtoltiaj nin amochmej kineltokaj ciencia yikimati nochi”. Pero noijki kijtoa: “Akinmej kuali momachtiaj nochipa kinektokej okachi kimatiskej, uan nochi tlen yopanok techmachtia itech ciencia ok onka miak tlamantli”.

Pampa kinekij kimatiskej tlen okachi oui itech ciencia, miakej tlakamej uan siuamej yokajsikej miak tlamantli tlen sapanoa miak ipati. Pero noijki okichijkej seki tlamantli amo kuali. Isaac Newton se akin okachi ixtlamatki, okiteititi ken nochi tlen onka itech semanauak tekiti san sekan pampa kinyekana gravedad. Noijki okichi cálculo, tlen motekitiltia itech matematicas tlen sapanoa miak ipati itech computadora, ijkuak yauij semanauak uan itech física nuclear. Pero Newton noijki otlaneltokaya itech alquimia, ye okineltokaya ijkon plomo uelis kikuepaskej oro san ika seki tlamantli mágicas noso pampa omomachtiayaj astrología.

Uan kanaj 1.500 xiuitl achto, se tlakatl griego tlen itoka Tolomeo okimatki ken moliniaj planetas uan ijkon okinchi mapas. Pero okineltokaya Tlaltikpak okatka itlajkotia semauak. Se astrofísico tlen itoka Carl Sagan okijto itech Tolomeo: “Itech 1.500 xiuitl amo kuali okineltokaya kox Tlaltikpak okatka itlajkotia semanauak, nin techilnamiktia maski sapanoa ixtlamatkej noijki uelis amo kuali mokuayejyekoskej”.

Axkan akinmej ixtlamatkej noijki ijkon kinpanoa. Onka miak tlamantli tlen yokichijchijkej pero noijki okseki tlamantli amo kimatij. ¿Se tonal tikmatiskej nochi itech semanauak? Se físico tlen itoka Paul Davies kijtoa científicos amo keman uelis kimatiskej nochi nion amo keman uelis kichiuaskej itlaj pampa kuali kajsikamatiskej nochi. Nin san techmachtia amo keman uelis tikmatiskej nochi tlen onka. Ik non, amo uelis tikneltokaskej ijkuak ikaj kijtos ika ciencia uelis tikmatiskej nochi.

Biblia kichiua tlen tlaltikpaktlakamej amo ueli kichiuaj

Biblia techiluia nochi tlamantli kuali tlen onka san seki tlamantli itech nochi tlen uelis kichiuas toTajtsin Dios (Job 26:14). Onka miak tlamantli tlen amo uelis tikajsikamatiskej. Yikipia kanaj 2.000 xiuitl tlatitlanil Pablo okijkuilo itlaj tlen miak ipati, ye okijto: “¡Milák, kema weyi iteiknomatilis Dios, iwa kema weyi iixtlamatilis! Iwa iajsikamatilis, amaka weleti kiteajsikamatiltia tlan Dios kichiwa, nion amaka kajsikamati tlan kichiwa nion kenomi kichiwa” (Romanos 11:33).