Kiristoosi—Maganu Wolqaati
“Kiristoosi Maganu wolqaati.”—1 QOR. 1:24.
1. Phaawuloosi, “Kiristoosi Maganu wolqaati” yiinohu mayiraati?
YIHOWA Yesuusi Kiristoosi widoonni wolqasi maalale ikkitanno doogganni leellishino. Shoolunku Wongeeli Kiristoosi loosinota ammananke jawaachishshannota mite mite maalale kulannonke. Isi wole batinye maalale loosinotino egennantinote. (Mat. 9:35; Luq. 9:11) Ee, Maganu wolqasi Yesuusi widoonni leellishino. Hawaariya Phaawuloosi “Kiristoosi Maganu wolqaati” yaasi garankolla. (1 Qor. 1:24) Ikkina, Yesuusi loosino maalale ninkera kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?
2. Yesuusi loosino maalalenni maa ronseemmo?
2 Hawaariya Pheexiroosi Yesuusi maalale woy “dhagge” loosinota coyiˈrino. (Looso 2:22) Yesuusi uullate aana noo waro loosino maalale albillitte gashshootisi yannara abbannoha baete atoote leellishshannote. Tini maalale Yesuusi Maganunnite haaro alamera uulla woˈmate aana loosanno maalalera caaleho! Isi loosino maalale, isitanna Annisi akatta seekkine huwanteemmo gedeno kaaˈlitannonke. Hanni Yesuusi loosinota mite maalale laˈne tini maalale xaano ikko albillitte maaho kaaˈlitannonkero xiinxallino.
SHAQQILLE ROSIISSANNO MAALALE
3. (a) Yesuusi umi maalale loosanno gede assinosire xawisi. (b) Yesuusi Qaanaho assinori shaqqillesi leellishannohu hiittoonniiti?
3 Yesuusi umi maalale loosinohu Qaana Galiilaho sargete jiliwaati. Konni jilira hendoonnihunni aleenni ikkino wosini dayinoha ikkara dandaanno. Korkaatu maatiro afano hoongummoro, jilaho qixxeessinoonni woyine takki yite gooffino. Dayino wosini giddo mitte Yesuusi ama Maariyaamiiti. Ise lowo diro, beettise daafira kultanno masaalo hiincitanni keeshshitinoti dihuluullissannote; hattono beettise “Ayirradu Magani Beetto” yaamamannota affino. (Luq. 1:30-32; 2:52) Maariyaami beettise hatte yannara mannaho leellishinokki wolqa noosita ammantinokka? Maariyaaminna Yesuusi kore haarote adhamino manna kaaˈlite fojonsa diwa hasidhinota huwata dandiineemmo. Yesuusi wosina adha lowore ikkitinota afino. Hakko daafira 380 litire meddi yaanno waa “dancha woyinera” qole soorrino. (Yohaannisi 2:3, 6-8, 10 nabbawi; * Yoh. 2:9, 11) Yesuusi tenne maalale loosanno gede giddeessannosihu nooni? Dino. Isi tenne maalale loosinohu mannaho assaawanno daafiraati; qoleno isi tenne maalale loose shaqqadu iimi Annisi lawishsha harunsino.
4, 5. (a) Yesuusi umo loosino maalalenni maa ronseemmo? (b) Yesuusi Qaanaho loosino maalale albillittete yanna daafira maa rosiissannonke?
4 Yesuusi maalaletenni lowo woyine heedhanno gedenna baalunku mannira tuqqanno gede assino. Tenne maalalenni ninke maa ronseemmo? Tini maalale Yesuusinna Annisi mannu qarrinna yaaddo leeltannonsare ikkitinota buuxissanno. Annuno Beettuno gaggaadaamma diˈˈikkitino. Hanni Yihowa haaro alamera uulla woˈmate “daga baalate” falakkino sagale itise duushshate wolqasi shaqqillunni horoonsiˈranno gara hedi.—Isayyaasi 25:6 nabbawi. *
5 Hanni konne coye hedi! Mittu mittunku manchiti gara ikkitino hasattonna halcho woˈmitanno yanna, lawishshaho taaltino sagalenna dancha mine afiˈranno yanna dagganni no. Yihowa shaqqillunni Gannate ikkitanno uullara hasiisannonkere baalankare wonshannonketa hendeemmo wote lowo geeshsha tashshi yaannonke.
Wolootaho yannanke shaqqillunni uyineemmoha ikkiro, Yesuusi shaqqille harunsinanni heeˈnoommo yaate (Gufo 6 lai)
6. Yesuusi maalale loosate wolqasi horoonsiˈrinohu ayeoo kaaˈlateeti? Ninke isi faale haˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?
6 Daawuloosi, Yesuusa kincho daabbo assi yee fonqolino; isi kayinni maalale loosanno wolqa umisi horora horoonsiˈra dihasiˈrino. (Mat. 4:2-4) Hatteentenni isi tenne wolqasi wolootu hasatto wonshate horoonsiˈrino. Meessi horo agurre woloota kaaˈlate Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Isi Maganu soqqamaano “wolootaho aate” rosichi heeˈrannonsa gede jawaachishino. (Luq. 6:38) Konne dancha shaqqillu akata leellishate, woloota mininkera koyinse maalaamittetenna ayyaanaamittete sagale mitteenni beeqqa dandiineemmo. Gambooshshu gedensaanni wolootaho yannanke shaqqillunni aa, lawishshaho mitore assine kaaˈla woy mittu rodii kifilesi shiqishanno gara rosiisiˈranna macciishsha dandiineemmo. Hattono woloota soqqanshote qajeelsine kaaˈla dandiineemmo. Mannaho maalaamittete ikko ayyaanaamittete hasiisannonsare shaqqillunni assine Yesuusiwiinni ronsoommota leellisha dandiineemmo.
“BAALUNKU ITTE DUUBBU”
7. Tini busha alame noo geeshsha baˈˈannokkiri maati?
7 Buxima hundinni hanaffe noote. Yihowa hundi Isiraeelera duuchanka wote gobbansara buxane hooggannokkita coyiˈrino. (Marro 15:11) Lowo xibbi diri sai gedensaanni Yesuusino togo yiino: “Buxane ayewoteno ledoˈne heedhanno.” (Mat. 26:11) Isi hatto yaasi ayewoteno uullate aana buxane heedhanno yaateni? Deeˈni, isi hatto yiinohu tini busha alame noo geeshsha buxane heedhanno yaateeti. Konni daafira, Yesuusi loosino maalale albillitte gashshootisi yannara mannu baalunku ite duuwannotanna hagiidhannota leellishshannota huwatanke jawaachishshannote!
8, 9. (a)Yesuusi lowo kume ikkanno manna maalaletenni itisanno gede assinosiri maati? (b) Yesuusi lowo kume ikkanno manna itisinota hedatto wote maalaˈlatto gede assannoheri maati?
8 Faarsaanchu Yihowa togo yiino: “Ati angakki fanatto; heeshshote kalaqami baalunku hasattono wonshatto.” (Far. 145:16) ‘Maganu wolqa’ ikkinohu Kiristoosi Annisi lawishsha harunse, duucha hige angasi diriirse harunsaanosi hasatto wonshino. Isi tenne assinohu mulla wolqasi leellishate yee diˈˈikkino. Konne assinohu manna mararannohuraati. Hanni Maatewoosi 14:14-21 noo xagge laˈno. (Kiiro 14, 15, 19, 20 nabbawi. *) Yesuusi rosaano sagalete haja kultasira isiwa daggu. Insa yaaddinohu uminsa hudidhino daafira calla ikkikkinni Yesuusa harunsara addi addi katammanni lekkansanni seeda doogo haˈre dayino manni hudiˈre quubbi yiino daafiraati. (Mat. 14:13) Hakkiinni isi maa assiyya?
9 Yesuusi onte daabbonninna lame qulxuˈmichonni 5,000 labballo, hattono meentonna qaaqquulle itisino! Yesuusi hakkoye gamba yiino mannanna shiimaadda qaaqquulle marare, maalale loosate wolqasi horoonsiˈre shaqqillunni towaatinonsata afanke lowo geeshsha hagiirsiissannota diˈˈikkitino? Duuchunku manni “ite duuwino.” Tini qolte hakkawote falakkino sagale noota leellishshanno. Yesuusi shiqishino sagale mulla qamasate geeshshira calla ikkikkinni gamba yiino manni seeda doogo haˈre qaensa higate jawaante afiˈranno gede assitanno geeshshite. (Luq. 9:10-17) Qoleno, mannu ite duuweenna gattino sagale 12 gimboola ikkitino!
10. Muli yanna giddo buxima hiikkitanno?
10 Yannankera taashshote xeˈne noo gashshootinni kainohunni lowo miliyoone ikkanno manni heeshshote hasiissannonsata qara coyibba nafa diafiˈrino. Mitu roduuwinke nafa afooho wodhitannore hoogginokkiha ikkirono, gari sagale dinonsa. Ikkollana hajajamanno manni bunshenna buxima nookki alamera hagiidhanni heeˈranno yanna gambisse daggino. Ati wolqa heedhoommehero, mannu baalunku hasatto wonsha dihasiˈratto? Duuchanka dandaanno Magani muli yanna giddo mannu baalunku hasatto wonshanno wolqanna hasatto noosi. Ee, fooliishsho afiˈneemmo yanna muleeti!—Faarso 72:16 nabbawi. *
11. Kiristoosi muli yanna giddo wolqasi uulla woˈmate aana horoonsiˈranno yineemmohu mayiraati? Tenne afakki maa assatto gede kakkayissannohe?
11 Yesuusi uullate aana noo waro, maalale loosinohu boodu qooxeessira sase dironna darate callaati. (Mat. 15:24) Isi ayirrado Nugusa ikkino daafira gashshootisi uullate aana qaccetenni qaccete geeshsha ikkanno. (Far. 72:8) Yesuusi loosinoti addi addi maalale, isi gashshootisi yannara ninkera danchare assanno dandoonna hasatto noosita addaxxineemmo gede assitannonke. Ninke maalale loosa dandiineemmokkiha ikkirono, mannu Maganu Qaale afate quqquxamanno gede assa dandiineemmo. Qullaawu Maxaafi masaalo albillitte woyyitino yanna daggannota buuxisannonke. Albillittete yanna daafira dancha egenno afiˈnoommore Yihowa Farciˈraasine ikkinoommo daafira, wolu mannira edu noonketa anfoommo. (Rom. 1:14, 15) Konne qeechanke hiincanke Maganu Mangisteha dancha duduwo wolootaho kulleemmo gede kakkayissannonke.—Far. 45:1; 49:3.
UULLANNITA KALAQAMU WOLQA HAJAJA DANDAANNO
12. Yesuusi uullate kalaqami daafira seekke afino yineemmohu mayiraati?
12 Maganu uullanna uullate aana noore baalankare kalaqi yannara, Yesuusi ledosi “qara loosaasincho” ikke loosino. (Law. 8:22, 30, 31; Qol. 1:15-17) Hakko daafira, Yesuusi uullate kalaqami daafira seekke afino. Isi uullate jiro garunni amada, horoonsiˈranna taashshine beeha dandiinanni gara egennino.
Yesuusi maalale loosate wolqasi horoonsiˈrino gara hedatto wote dhagge ikkannoheri maati? (Gufo 13, 14 lai)
13, 14. Kiristoosi kalaqamu wolqa hajaja dandaannota leellishanno lawishsha kuli.
13 Yesuusi uullate aana noo waro kalaqamu wolqa hajaje isi “Maganu wolqa” ikkinota leellishino. Hanni Yesuusi hambabalatte kaˈeenna rosaanosi masse huxidhu wote assinore laˈno. (Marqoosi 4:37-39 nabbawi. *) Mittu Qullaawu Maxaafi fullahaanchi togo yiino: “[Marqoosi 4:37 aana “hambabalatte” yine tirroonnihu] Girikete qaali bayira dambala woy lowo wisho kulannoho. Kuni qaali horonta shota bubbe xawisannoha diˈˈikkino . . . Hatteentenni, kolishshu gomichi gordo diwe amadanno wote, hattono banqo xadhitannonna barada xeena gananno wote kalaqantannota, baalankare haadhe uullate gantanno wisho kulannoho.” Maatewoosi Wongeeli tenne “lowo dambala” yee xawisanno.—Mat. 8:24.
14 Hanni hakkawote noo ikkito hedi: Kiristoosi soqqamanni hose baasa daafurino. Dambalu yowolo gane kawanna kaˈa qolanni raateessanni no; qoleno wayi kaate giddora eanni no. Dambalu huuro lowota ikkiturono, hattono yowolo kawanna kaˈa shafantanni nooha ikkirono Yesuusi kayinni natare goxe no. Mannimmasi lowo geeshsha daafurtino. Masse huxidhino rosaanosi iso goxinowiinni kayisse ‘Goonfummowe!’ yitu. (Mat. 8:25) Hakkiinni Yesuusi gotti yee baaranna hambabalatte, “Sammi yii! Eemarami!” yee hajaji. Hambabalatteno sammi yitu. (Marq. 4:39) Yesuusi bubbenna baaru sammi yaanno gede hajajino. Hakkiinni mayi maikkiyya? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Qooxeessu lowonta qaxaqaˈa yii.” Ee, Yesuusi bayira wolqa noosiho!
15. Duuchanka Dandaanno Magani kalaqamu wolqa illaallisa dandaannota leellishinohu hiittoonniiti?
15 Kiristoosira wolqa uyinohu Yihowa umosiiti; konni daafira Duuchanka Dandaanno Magani kalaqamu wolqa woˈmunni woˈma illaallisa dandaannota ammana dandiineemmo. Hanni mito lawishsha laˈno. Baote Wayi daara albaanni Yihowa togo yiino: “Lamalu barri gedensaanni, 40 barranna 40 hashsha woˈma uullate aana xeena dirriseemmo.” (Kal. 7:4) Hattonni Wolapho 14:21 togo yitanno: “Yihowa wolqaataame soojjaati bubbe abbe baara badhera qole xooqisino.” Yoonaasi 1:4 qolte togo yitanno: “Yihowa baaru aana bayira bubbe abbi; wolqaataamu dambali kaeenna yowolo hiiqqantara kaˈu.” Yihowa kalaqamu wolquwa hajaja dandaannota afanke jawaachishshannote. Addaho, Uullanke albillitte hiikkitakka yine yaada dihasiissannonke.
16. Kalaqaanchinkenna Beettisi kalaqamu wolqa hajaja dandiitannota afanke jawaachishshannonkehu mayiraati?
16 Kalaqaanchinkenna “qara loosaasincho” ikkino Beettisi wolqa mageeshshitero hiincanke harshammi yine heeˈneemmo gede assitannonke. Insa 1,000 diro uulla woˈmunni woˈma towaattanno yannara, mannu baalunku yaaddo nookkiha teese heeˈranno. Waajjishshannoti kalaqamu dano diheedhanno. Haaro alamera hambabalattete, sunaame, woy baattote huxano gawajjitannohu diheeˈranno. Kalaqamu dano mitto manchono shitannokki woy biso gawajjitannokkita hattee yanna heda lowo geeshsha hagiirsiissannote; korkaatuno “Maganu dunkaani mannu ledo [ikkanno]!” (Ajuuja 21:3, 4) Kumu Diri Gashshooti yannara Maganu wolqasi Kiristoosi widoonni horoonsiˈre kalaqamu wolquwa illaallisannota addaxxa dandiineemmo.
XAANNI MAGANONNA KIRISTOOSI LABBE
17. Yihowanna Yesuusa lambeemmoti mitte doogo hiittenneeti?
17 Ninke Yihowanna Yesuusi gede kalaqamu wolqa hajaja didandiineemmo; ikkirono mito geeshshi wolqa noonke. Tenne wolqa horoonsiˈra hasiissannonkehu hiittoonniiti? Mitte doogo Lawishsha 3:27 yitannore assate. (Qummeeshsha nabbawi. *) Roduuwinkera buutote qarri iillannonsa wote, maalaamittete woy ayyaanaamittete hasiisannonsare assine kaaˈlanna sheshifachisha dandiineemmo. (Law. 17:17) Lawishshaho, kalaqamu dano gawajjitino roduuwanke kaaˈla dandiineemmo. Mitte minaanna shiidhino rodoo hambabalatte minese diiggu yannara afidhino kaaˈlora lowo geeshsha galatte togo yitino: “Yihowa dirijjite giddo heeˈraˈyanni afiˈroommate maalaamittetenna ayyaanaamittete kaaˈlora lowo geeshsha galaxxeemma.” Qoleno mitte lafitte rodoo minese hambabalattete diiggeenna lowo geeshsha hexxo mudhitino hattono assitannori leella giwise. Hatte yannara roduuwu kaaˈlitinose daafira togo yitino: “Hiitto yeemmaro diafoomma! Macciishshaminoere asse kuleemma gari bainoe . . . Yihowa, galaxxeemmahe!” Wolootu daafira lowo geeshsha hedannohu roduuwu maamari wido ikkanke lowo geeshsha hagiirsiissannonke. Roorenka hagiidhineemmohu kayinni, Yihowanna Yesuusi Maganu mannira lowo geeshsha assaabbannore ikkitino daafiraati.
18. Yesuusi maalale loosino korkaati dhagge ikkannohehu mayiraati?
18 Yesuusi soqqanshosi yannara “Maganu wolqa” ikkinota leellishino. Ikkina Yesuusa tenne assanno gede assinosiri maati? Isi wolqasi mannaho leellamate yee woy umisi horora horoonsiˈre diegennino. Hatteentenni, isi loosinoti addi addi maalale mannu oosora noosi baxille leellishshannote. Aananno birxichira tenne hajore ronseemmo.
^ GUFO 3 Yohaannisi 2:3, 6-8, 10: “Woyine gooffanni hadhuta, Yesuusi ama iso ‘Woyine gooffunsawe’ yitu. Yihudootunnite keeraanchimmate woga garinni, mitte mittenti lame woy sase duˈnamaanote bikkaancho amaddannoti kinchunni loonsoonniti lee wayi googide hakko no. Yesuusi, ‘Googiddate waa wonshe’ yiinsa. Hakko daafira googiddate waa kicci assite wonshitu. Hakkiinni isi, ‘Hanni shiima xorshitine haadhine jilu sooreessira masse’ yiinsa. Insano haadhe massitu. Isi qole togo yii: ‘Mannu baalunku umo dancha woyine shiqishe, mannu dimbihu gedensaanni kayinni anfi gedeetalla shiqishanno. Ati kayinni dancha woyine xaa geeshsha worootto.’”
^ GUFO 4 Isayyaasi 25:6: “Olantote Mootichi Yihowa konni ilaali aana daga baalate doorantino sagale nooha lowo jila qixxeessanno; kaajja woyine, qoe woˈmitinoti doorantino sagale, hattono ximbiimboonniti kaajja woyine noo jila jilanno.”
^ GUFO 8 Maatewoosi 14:14, 15, 19, 20: “Isi baaru gama dayiti, lowo manna lae marari; mereeronsa nooha xiwamino mannano hursi. Hashshita kayinni rosaanosi isiwa shiqqi yite togo yitusi: ‘Heeˈnoommohu baddowaati, yannano hashshitino; hakko daafira qacha haˈre sagale hidhanno gede manna haˈrisi.’ Hakkiinni isi mannu hayissote aana ofollanno gede hajaji. Hakkiinnino onte daabbonna lamenta qulxuˈmicho haare iima hige lae maassiˈri; daabbo tattayise, rosaanosira uyi, rosaanosino mannaho uyitu. Baalunku itte duubbu; hakkiinni gattino sagale 12 gimboola ikkitannota gamba assitu.”
^ GUFO 10 Faarso 72:16: “Uullate aana gidu woˈmanno; ilaallate sammorano batiˈranno. Nugusu gumi Libaanoosi haqqicho gede shembe yaanno; katammateno mannu uullate aana noo haqqe gede daraaranno.”
^ GUFO 13 Marqoosi 4:37-39: “Hakkawote lowo hambabalatte kaˈu; dambaluno yowolote daye gaˈnanni giddora ea hanafi; hakko daafira yowolote wayi woˈmara kai. Yesuusi kayinni yowolote badhiidi widoonni barko barkiˈre goxe no. Hakko daafira insa goxinowiinni kayisse, ‘Rosiisaancho, goonfanna sammi yite laˈˈatto?’ yitusi. Hakkiinni isi gotti yee bubbe ufi, baarano ‘Sammi yii! Eemarami!’ yii. Bubbeno uurritu; qooxeessu lowonta qaxaqaˈa yii.”
^ GUFO 17 Lawishsha 3:27: “Manna kaaˈlate wolqa heedheennahe, hasiisannonsarira danchare assa agurtooti.”
