1, 2. (a) Kiristaanu Maganoho ammanama hasiissannonsahu mayiraati? Tini alamete gaance giddora ea hoogate ledo mayi xaado afidhino? (Umi misile lai.) (b) Yannankera batinyu manni maaho ammanamanno? Tini maa abbitino?

ADDU Kiristaani olu yannara calla ikkikkinni ayewoteno ammanaminoho; hattono poletikaho anga diwodhanno. Mayira? Korkaatuno Yihowa banxeemmohuranna isira ammanammoommore ikkanna hajajama hasiˈneemmohuraati. (1 Yoh. 5:3) Heeˈneemmo gobba, lophinoommo gari, gaˈrenke woy budinke ikkihano ikkiro, Maganunnihu xalalu seeri ledo sumuu yine heeˈra hasiˈneemmo. Wolu baalunku coyinni roore ammanammeemmohu Yihowaranna Mangistesiraati. (Mat. 6:33) Konni daafira, Kiristaanu tenne alame sarraaqinna gaance baalante giddora horonta dieanno.—Isa. 2:4; Yohaannisi 17:11, 15, 16 nabbawi. *

² Yannankera alamete noohu batinyu manni gobbansara, gaˈrensara,  budinsara, wole agurina gobbansate ispoortete kilabera nafa ammanamanno. Tini qolte kuˈu kuˈuyi ledo heewisantannonna yekkeerantanno gede, hakkiino saˈe wole garo wido ikkitinore shitanno gede assitinonsa. Ninke togoo gaance giddora eˈneemmokkiha ikkirono, tenne alamera heeˈnummo geeshsha togoo gaari ninkeno ikko maatenke gawajjara dandaanno; qoleno taashshote xeˈne iillitankera dandiitanno. Maganu gara ikkino coyenna gara ikkinokkire bade afate dandoo oye kalaqinonke daafira, uullate gashshaano assitannori koffi assankera dandaanno. (Kal. 1:27; Marro 32:4) Togoo coyi tuncu yaannonke wote ma assineemmo? Qoropha hoongummoro, alamete coyi giddo mittu widira hinge tuqqine gaancete giddora eˈnammora dandiineemmo.

3, 4. (a) Kiristaanu tenne alame gaancera karsama hasiissannonsakkihu mayiraati? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Gaance kaˈanno wote, dagooma gashshitanno gashshaano qansichootu mittu widira higge tuqqitanno gede xixxiibbara dandiitanno. Addu Kiristaani kayinni togoo coyira dikarsamanno. Tenne alamehu poletiku sarraaqira anga diwodhineemmo; hattono olaho digaandeemmo. (Mat. 26:52) Sheexaanu alameha mitto gafa woluwiinni roorsine dilaˈneemmo. (2 Qor. 2:11) Alamete wido ikkinoommokki daafira, gaancetewiinni xeertiˈneemmo.—Yoh. 15:18; Yohaannisi 15:19 nabbawi. *

⁴ Ikkollana, guuta ikkinoommokki daafira, ninke giddo mitoho insawiinni baxxino manna dancha illenni laˈˈa xaano qarra ikkitinonsaha ikkara dandaanno. (Erm. 17:9; Efe. 4:22-24) Konni daafira, konni birxichira togoo hedo qeeˈlate kaaˈlannoha mito xintu seera ronseemmo. Qoleno, Maganu Mangistera ammanammoommore ikkate surrenkenna tiianke qajeelsiˈra dandiineemmo gara laˈneemmo.

5, 6. Yesuusi uullate aana noo waro duuchunku gari manna ma garinni laˈˈanno? Mayira?

⁵ Alamete gaance giddora eˈneemmokki gedenna mittu widira hinge tuqqineemmokki gede maa assa hasiissannonkero leella giwannonke wote, ‘Yesuusa ikkoommero ma assanno?’ yine heda danchate. Yesuusi uullate aana noo waro, Yihudu, Galiilunna Samaariyu manni mereero xaadooshshu dino. Lawishshaho, Yihudunna Samaariyu manni mimmito dicoyishiishanno. (Yoh. 4:9) Ferisaanotenna Seduqaanote mereero (Looso 23:6-9), batinyu Isiraeelete manninna qaraxo gamba assitannori mereero (Mat. 9:11), hattono Higge rossino Yihudootinna rossinokkiri mereero mittimma dino. (Yoh. 7:49) Umi xibbi diro, Isiraeelete daga gashshitannori Roomu gashshaanooti; Yihudootu qolte tenne gashshaano effidhe gibbanno. Yesuusi halaale irkisinohanna gato daggannohu Yihudootu widoonni ikkinota afinoha ikkirono, rosaanosi dagoomu mereero kaˈanno gaancera eˈanno gede horonta dirosiisino. (Yoh. 4:22) Hatteentenni, insa manna baalanka olliichinsa gede assite baxxanno gede rosiisino.—Luq. 10:27.

⁶ Yesuusi Yihudootu gede manna mulla kae giwinokkihu mayiraati? Korkaatuno isino Annisino tenne alame coyi giddo mittu widira higge tuqqitannokki daafiraati. Yihowa Beettisi widoonni labbaahanna meyaata kalaqi wote, insa ilte ilante uulla woˈmitanno gede hedino. (Kal. 1:27, 28) Maganu manna kalaqinohu addi addi sircho iltanno gede asseeti. Yihowano ikko Beettisi mitto sircho woluwiinni, mitte daga woletewiinni, woy mitto afoo woluwiinni roorsite dilaˈanno. (Looso 10:34, 35; Aju. 7:9, 13, 14) Ninkeno insa lawishsha harunsa hasiissannonke.—Mat. 5:43-48.

7, 8. (a) Kiristaanu hiikka hige tuqqa hasiissannonsa? (b) Poletikunna dagoomu qarra tira lainohunni Kiristaanu maricho heda hasiissannonsa?

 ⁷ Alamete coyi giddo mittu widira hinge tuqqineemmokkiha ikkirono, Yihowate kalqete alame aliidimmawa hinge kayinni tuqqa hasiissannonke. Sheexaanu hunda Edenete Yihowa gashshoote hettisino. Xaa yannara baalunku manni Maganu doogonna Sheexaanunnite giddo hiitti roortannoro doodha hasiissannonsa. Ati umikki doogo haˈra agurte, Yihowa seeranna biddishsha harunsite isi widira higge tuqqattota leellishatto? Mannu ooso qarrira malu Maganu Mangiste ikkitinota ammanattonso, manchu beetti isonooto umisinni gashsha dandaanno yite ammanatto?—Kal. 3:4, 5.

⁸ Tenne xaˈmuwara qolatto dawaro mannu alamete coyi daafira xaˈmannohe wote yaattore leellishshanno. Poletiku marooti, hattono poletikanna dagoomu heeshsho soorrite woyyeessate woˈnaaltannori gaance kalaqqanno coyibbara mala abbate lowo diro sharrantanni keeshshitino. Kuri mannooti togo sharrantannohu danchare hedde ikkara dandaanno. Ikkollana, Kiristaanu mannu qarra baalanka huntannotinna taashsho abbitannoti Maganu Mangiste calla ikkitinota seekke afino. Konni daafira togoo coye Yihowa taashshara agura hasiissannonke. Qoleno, mittu mittunku Kiristaanchi isi woyyanno yee hedanno mala cuˈmiˈre giwannoha ikkiro, songote mereero bayichonko babbadooshshu dikalaqamanno?

9. Umi xibbi diro, Qorontoosi songo mereero kalaqamino qarri maati? Phaawuloosi tennera malu maati yiino?

⁹ Hanni umi xibbi diri Kiristaani songote giddo babbadooshshe kalaqqanno hajo kaˈu wote assinore laˈno. Hakkawaro Qorontoosira noohu mitu Kiristaani, “‘Ani Phaawuloosiho,’ ‘Ani Aphiloosiho,’ ‘Ani Keefiho,’ ‘Ani Kiristoosiho’” yaanni mimmitu ledo heewisamino. Phaawuloosi tenne macciishshiti lowo geeshsha hanqino. Isi, “Kiristoosi bebbeehaminoni?” yee xaˈminonsa. Tenne roduuwu mereero babbadooshshe kalaqqanno hajora malu maati? Phaawuloosi togo yee kaajjishe amaalinonsa: “Konnira roduuwa, coyidhinanni gari mitto ikkanno gedenna, mereeroˈne babbadooshshu heeˈrannokki gede, hatteentenni hedotenninna alaamunni woˈmunni woˈma mitto ikkitinanni gede eeggo yeemmoˈne.” Yannankerano Kiristaanu songo mereero babbadooshshe kalaqannohu mittu coyino heeˈra dihasiissannosi.—1 Qor. 1:10-13; Roomu Sokka 16:17 nabbawi; * Rom. 16:18.

10. Hawaariya Phaawuloosi alamete gaance giddora ea hasiissannonkekkita kulate maa lawishsha asse horoonsiˈrino?

¹⁰ Phaawuloosi buuramino Kiristaani uullate coye agure iimi qansichimmansa aana illachishanno gede amaalino. (Fil. 3:17-20) * Insa Kiristoosi riqibbe loossanno ambaasadderootaati. Ambaasaadderootu noo gobba hajora anga diwodhitanno. Insa ammanantannohu gobbansaraati. (2 Qor. 5:20) Uullate aana heeˈrate hexxo noonsa Kiristaanino Maganu Mangiste qansootaati; hakko daafira, alamete gaance yannara mitto wido higge tuqqa dihasiissannonsa.

11, 12. (a) Mittu Kiristaanchira Maganu Mangistera ammanama qarra ikkitanno gede assara dandaannohu maati? (b) Mitte Kiristaanchora qarra ikkinori maati? Ise tenne qeeltinohu hiittoonniiti?

¹¹ Alamete aana batinye gobbara dagoomu mimmitu ledo gamba yaanno. Konni mannira guto ikkitino xagge, budinna afii noonsa; duuchu mannira qole togoo coyibba loworeeti. Kiristaanu kayinni, ayewoteno alamete coyira karsamikki heeˈranno gede surrensanna tiiansa  qajeelsiˈra hasiissannonsa. Tenne assa dandiinannihu hiittoonniiti?

¹² Hanni Meriyeta * yinanniti alba Yugozilaviya yinanni gobbara ilantino rodoo assitinore laˈno. Ise lophitino qooxeessira mannu Serbiyu daga wido ikkino manna giwanno. Ise Yihowa mallaadannokitanna mannu wole sircho giwanno gede xixxiiwannohu Sheexaane ikkinota rossuti ise sirchi woluwiinni rooranno yitanno hedo fushshite huˈnate woˈnaaltu. Ikkollana, heedhanno qooxeessira addi addi gaˈre mereero olu kaita albiti busha hedo giddose wirro ciira hanaffu; hakko daafira Serbiyu daga wido ikkino mannira sabbaka qarra ikkituse. Ikkirono, Meriyeta tenne gara ikkitinokki hedo hooˈlate assa hasiissannoseri noota huwattino. Ise hattee hedo qeeˈlate calla ikkikkinni soqqanshose halashshidhe suwisaancho ikkitanno gede kaaˈlasera Yihowa eeggifatte huuccidhino. Ise togo yitino: “Kaaˈlinoehu qaru coyi soqqanshote aana illachishaˈyaati. Soqqanshote yannara, baxissannota Yihowa akatta harunsate woˈnaaleemma; hakko garinni busha hedo giddoˈyanni fulte hoˈlitino.”

13. (a) Mitte rodoo koffi assino coyi maati? Ise tennera ma assitino? (b) Toyilara tuncu yiinorinni maa ronseemmo?

¹³ Tenne hanni Toyila lawishsha laˈno. Meksikote gobbara ilantinoti tini rodoo, xaa yannara Awuroppaho mitte songo giddo soqqantanno. Ise songote giddo Laatini Ameeriku gobbanni dagginori mitu roduuwi ise ilantino gobba, bude wole agurina muuziiqansa nafa mishshe coyidhanna macciishshitu. Ate ikkoottoro ma assatto? Togoo mishsho Toyila koffi assitinoseti dikaandannite. Ikkollana, ise wodanise giddo kalaqantannota busha hedo huˈnate kaaˈlannose gede Yihowa huuccidhino. Mereeronke mitu roduuwino togoo hedo gargadhate sharrantanni nooti dikaandannite. Roduuwinke mereero wolootu budi woy ilantino gobba daafira saalfachishannore coyiˈra, woy wolu manni togoore coyiˈranno wote babbadooshshe kalaqannore assa dihasiissannonke.—Rom. 14:19; 2 Qor. 6:3.

14. Kiristaanu wole manna Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈate surrensanna tiiansa qajeelsiˈra dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁴ Lophootto gari woy heeˈrootto qooxeessi ilamootto gobba woy qooxeessa woluwiinni roorsite laˈˈatto gede assinohe? Togoo hedo xaano giddokki no? Kiristaanu mitte gobba woy qooxeessa woluwiinni roorse laˈˈa dihasiissannonsa. Ikkirono, ati xaano wole gobba manna, bude, afoo woy sircho dancha illenni laˈˈattokkihalla ikki? Hatto ikkiro, meessi gobba woletewiinni roorse baxanna woloota mulla kaˈne giwa Yihowa ma garinni laˈˈannoro hiincakki lowore kaaˈlitannohe. Gillete xiinxallonna maatete magansiˈra yannara, tenne hajo daafira haja assite xiinxalli. Hakkiinni Yihowa wole manna isi laˈˈanno garinni laˈˈate kaaˈlannohe gede huucciˈri.—Roomu Sokka 12:2 nabbawi. *

15, 16. (a) Wolootuwiinni baxxine fulankenni mitu manni ma assankera dandaanno? (b) Annuwunna amuuwu oosonsa Yihowara ammanantinore ikkitanno gede kaaˈla dandiitannohu ma garinniiti?

¹⁵ Yihowa soqqamaano woˈmantera ledonsa loossannoriwiinni, ledonsa rossannoriwiinni, olliichinsawiinni, fiixinsawiinni woy wolootuwiinni baxxite fula gidde ikkitannonsa gede assannori mito wote tuncu yaansara dandaanno. (1 Phe. 2:19) Ikkirono, hattoo wote baxxine fula hasiissannonke! Baxxine fulankenni alame gibbunkero dhagge diassiˈneemmo; korkaatuno Yesuusi kuni ikkannota balaxe coyiˈrino. Giwannonkehu lowo mannira Kiristaanu mittu widira hige tuqqa dihasiissannonsa yinanniti diadhantannonsa. Ninkera kayinni tini hajo loworeeti.

¹⁶ Mannu waajjishiishinkerono Yihowara ammanammoommore ikkate kaajjine uurra hasiissannonke. (Dan. 3:16-18) Manna waajja ajano  akkalano qeeltara dandiitannoha ikkirono, rooru manni ikkannota ikka giwa roorenka wedellootaho qarra ikkitara dandiitanno. Oosoˈnera baandiiraho faarsate woy gobbate ayyaanna ayirrisate ledo xaado afiˈrino fonqoli iillanni noonsaha ikkiro, kiˈne kaaˈlo hasiissannonsa. Maatete Magansiˈraˈne yannara Yihowa tenne hajo ma garinni laˈˈannoro xiinxalle. Oosoˈne ammanansa ayirrinyunni xawisse kula dandiitanno gede rosiissensa. (Rom. 1:16) Hasiisannoha ikkiro, oosoˈne kaaˈlate tenne hajo daafira rosiisaanonsa martine coyishiishshe.

17. Hiittoo hedo hooˈla hasiissannonke? Mayira?

¹⁷ Ilammoommo gobba, budenke, coyiˈneemmo afoo, woy qooxeessinke sagale mito geeshsha baxanke nooreentilla. Ikkollana, ‘ninkehu rooranno’ yitanno hedo hooˈla hasiissannonke. Yihowa hagiidhinammora yee duuchu dani coyibba kalaqino. (Far. 104:24; Aju. 4:11) Hatto ikkina mittu coyi wole rooranno yineemmo gede assannonkeri mayi no?

18. Wole manna Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈanke maaho kaaˈlitanno?

¹⁸ Maganu duuchunku gari manni halaalunnita gara ikkitino egenno afiˈraranna hegere heeshsho ragiˈrara hasiˈranno. (Yoh. 3:16; 1 Xim. 2:3, 4) Yihowa fajjo ledo sumuu yitannota duuchunku gari hedo macciishshate maahoyye yaanke hagiirrenke leddanno, hattono mittimmanke agartanno. Yihowaranna Mangistesira ammanammoommore ikkine heeˈra hasiˈneemmo daafira, alamete gaance giddora ea dihasiissannonke. Sheexaanu alamera rosantinota naaxxanna babbadooshshe gimbeemmo. Yihowa, salaame banxeemmorenna shooshaqoota ikkineemmo gede rosiisinonke daafira galanteemmosi! Mereeronke faarsaanchu yiinote gedee salaame heedhanno gede assate murciˈne kaˈno: “Kuneeti! Roduuwu sumuu yite mitteenni heedhanno wote hiittoo danchaati! Iso hiitto baxisanno!”—Far. 133:1.