Skip to content

Skip to table of contents

Laran-metin nafatin ba Maromak nia Ukun

Laran-metin nafatin ba Maromak nia Ukun

“Sira laʼós parte husi mundu neʼe.”—JOÃO 17:16.

KNANANUK: 18, 54

1, 2. (a) Tanbasá mak importante tebes atu laran-metin ba Jeová, no oinsá mak laran-metin liga ho neutrál? (Haree dezeñu iha leten.) (b) Ema barak hatudu laran-metin ba saida deʼit, no neʼe lori rezultadu saida?

JEOVÁ nia atan sempre hasoru problema neʼebé koko sira-nia laran-metin no ho problema neutrál nian. Neʼe tanba ita dedika ona ita-nia moris ba Jeová hodi promete katak ita sei hadomi nia deʼit, laran-metin ba nia, no atu halo tuir nia deʼit. (1 João 5:3) Maski ita moris iha rai neʼebé, ka rasa saida, ka husi nasaun saida, ka iha kultura saida, ita-nia hakarak mak atu halo tuir Jeová nia morál neʼebé loos. Ita-nia laran-metin ba Jeová no ninia Ukun mak importante liu buat hotu. (Mateus 6:33) Atu iha laran-metin hanesan neʼe, ita ema kristaun tenkesér labele mete ho mundu nia konflitu ka problema sira.—Isaías (Yesaya) 2:4; lee João 17:11, 15, 16.

2 Ema barak ohin loron fó sira-nia laran tomak ba sira-nia nasaun, rasa, kultura, ka ekipa desportu nasionál nian. Laran-metin ba buat sira-neʼe bele halo ema kompete malu, odi malu, no oho malu. Tanba ita moris iha komunidade nia leet, dala ruma ema ho ema nia konflitu hanesan neʼe bele kona ita ka ita-nia família sira. No bainhira ita haree governu halo desizaun neʼebé sala, ita bele sente katak sira la iha justisa. Sentimentu hanesan neʼe normál, tanba Maromak mak kria ita ema ho sentimentu neʼe. (Gênesis [Kejadian] 1:27; Deuteronômio [Ulangan] 32:4) Iha situasaun hanesan neʼe ita bele halo saida? Neutrál ka mete ho konflitu sira-neʼe?

3, 4. (a) Tanbasá mak ema kristaun lakohi atu mete konflitu sira iha mundu neʼe? (b) Lisaun neʼe sei koʼalia kona-ba saida?

3 Bainhira konflitu ida mosu, governu obriga ninia sidadaun atu hola parte iha konflitu sira-neʼe, sira dehan neʼe mak sidadaun ida-idak nia devér. Maibé ema kristaun neʼebé loos labele halo tuir. Ita lakohi mete ho polítiku, ka foti kilat ba funu. (Mateus 26:52) Ita la husik ema lohi ita katak buat balu husi Satanás nia mundu diʼak liu fali ida seluk. (2 Korinto 2:11) La sai parte husi mundu neʼe katak ita la mete mundu nia konflitu sira.—Lee João 15:18, 19.

4 Tanba ita ema sala-naʼin, dala ruma ita bele iha nafatin hanoin ladiʼak kona-ba ema neʼebé husi rai seluk. (Jeremias [Yeremia] 17:9; Éfeso 4:22-24) Tan neʼe mak iha lisaun neʼe ita sei haree oinsá mak Bíblia nia prinsípiu sira bele ajuda ita atu la bele husik hanoin uluk nian atu domina ita. No ita mós sei haree oinsá mak ita bele treinu ita-nia neon no konxiénsia atu bele laran-metin ba Maromak nia Ukun.

TANBASÁ LA METE PROBLEMA IHA MUNDU NEʼE

5, 6. Bainhira iha rai, oinsá mak Jesus haree kona-ba ema husi fatin oioin, no tanbasá?

5 Se kusta ba Ita atu la mete problema mundu neʼe nian ka susar atu bele neutrál, husu ba Ita-nia an, ‘Se Jesus mak haʼu, nia sei halo saida?’ Iha Jesus nia tempu, iha rai neʼebé nia hela, ema mai husi rai oioin, hanesan Judeia, Galileu, Samaria, no seluk tan. Bíblia hatete katak iha tempu neʼebá, konflitu entre ema sira-neʼe mosu la oras deʼit iha fatin oioin. (João 4:9) Porezemplu, konflitu entre ema Farizeu ho ema Saduseu (Apóstolu 23:6-9), konflitu entre povu baibain ho ema kobradór sira (Mateus 9:11), konflitu entre ema neʼebé simu ona eskola nuʼudar ulun-naʼin ba relijiaun no ema neʼebé seidauk eskola kona-ba relijiaun. (João 7:49) Maski iha konflitu oioin, maibé Jesus nunka hola parte iha konflitu sira neʼe. No maski Jesus sempre defende lia-loos kona-ba Jeová no nia mós hatene katak nasaun Izraél mak Maromak nia povu espesiál ida, maibé nia nunka hanorin ninia dixípulu sira katak sira mak diʼak liu fali ema seluk. (João 4:22) Duké halo nuneʼe, Jesus fó anima ba sira atu hadomi ema hotu.—Lucas 10:27.

6 Tanbasá mak Jesus lakohi iha hanoin katak ema ida diʼak liu fali ema seluk? Tanba hanesan ho ninia Aman iha lalehan, Jesus lakohi atu iha mundu nia hanoin. Bainhira Jeová kria ema, ninia hakarak mak atu ema halo nakonu mundu neʼe ho rasa oioin. (Gênesis [Kejadian] 1:27, 28) Tan neʼe mak Jeová no Jesus nunka hanoin katak ema husi rasa ida, nasaun, ka língua ida diʼak liu fali seluk. (Apóstolu 10:34, 35; Apokalipse 7:9, 13, 14) Ita mós tenkesér halo tuir sira-nia ezemplu neʼebé perfeitu.—Mateus 5:43-48.

7, 8. (a) Ita apoia sé, no tanbasá? (b) Kona-ba atu rezolve problema sira iha mundu neʼe, ema kristaun tenke rekoñese saida?

7 Tanbasá mak ita la fó apoiu ba ema nia governu sira? Tanba ita apoia ona Jeová nuʼudar ita-nia ukun-naʼin. Iha Eden, Satanás duun katak Jeová laʼós ukun-naʼin neʼebé diʼak, nia mak ukun iha dalan neʼebé diʼak liu Jeová. Husi neʼe ema presiza halo desizaun rasik atu hili sé mak sira hakarak apoia, Maromak ka Satanás. Oinsá ho Ita? Ita hili atu halo tuir Jeová ka halo tuir Ita rasik nia hakarak deʼit? Ita fiar ka lae katak ninia Ukun mak dalan ida deʼit atu rezolve ema nia problema hotu? Ka Ita fiar katak ema bele halo desizaun rasik atu ukun sira-nia an?—Gênesis (Kejadian) 3:4, 5.

8 Hatene Ita rasik nia resposta ba pergunta sira-neʼe bele ajuda Ita atu hatán se ema ruma husu Ita-nia hanoin kona-ba konflitu iha mundu neʼe. Polítiku-naʼin, grupu libertasaun, no ema neʼebé luta ba mudansa sira koko ona dalan oioin atu buka solusaun ba konflitu sira-neʼe. Sira-nia hakaʼas-an neʼe bele diʼak ka mai husi laran, maibé ema kristaun rekoñese katak só Maromak nia Ukun deʼit mak bele rezolve ema-nia problema hotu no fó garantia ba justisa neʼebé loos. Neʼe duni ita tenke entrega deʼit buat sira-neʼe ba Jeová nia liman. Se lae, ita bele fó sai ideia oioin toʼo ikusmai halo ema iha kongregasaun laran fahe malu.

9. Problema saida mak mosu iha kongregasaun Korinto, no apóstolu Paulo fó konsellu ba sira atu halo saida?

9 Iha apóstolu sira-nia tempu, iha kongregasaun Korinto mosu problema ida neʼebé mak bele sobu sira-nia unidade. Sira haksesuk malu kona-ba buat ida. Sira balu hatete: “‘Haʼu Paulo nian’, ‘Haʼu Apolo nian’, ‘Haʼu Cefas nian’, ka ‘Haʼu Kristu nian.’” Bainhira apóstolu Paulo rona problema neʼe, nia hirus tebes tanba problema neʼe bele estraga kongregasaun nia dame. Tan neʼe nia husu ba irmaun-irmán sira: “Se ida-neʼe loos, neʼe katak Kristu fahe an ona, loos ka lae?” Tuirmai nia fó konsellu ba sira: “Maun-alin sira, agora haʼu husu imi liuhusi ita Naʼi Jesus Kristu nia naran atu imi hotu tenke sai laran ida deʼit iha imi-nia koʼalia, no labele haketak malu iha imi-nia leet, maibé imi tenke sai ida deʼit iha imi-nia neon no iha hanoin neʼebé hanesan.” Ida-neʼe mós aplika ba ita ohin loron. Ita labele husik buat ida atu fahe ita iha kongregasaun laran.—1 Korinto 1:10-13; lee Roma 16:17, 18.

10. Razaun saida mak apóstolu Paulo uza atu ajuda ema kristaun komprende katak ita tenkesér neutrál?

10 Apóstolu Paulo fó-hanoin ba ema kose-mina katak sira mak sidadaun lalehan nian, tan neʼe sira la bele mete ho buat mundu nian. (Filipe 3:17-20) * (Haree nota iha kraik.) Ema kose-mina sira iha rai mak hanesan embaixadór ba Maromak ho Jesus. Bainhira embaixadór ida simu knaar atu reprezenta ninia rai iha nasaun seluk, nia la bele mete ho problema ema nasaun seluk nian. Nia tenke laran-metin deʼit ba ninia rai rasik. Tan neʼe mak ema kose-mina sira la mete ho problema polítiku iha mundu neʼe. (2 Korinto 5:20) Ema kristaun neʼebé iha esperansa atu moris ba nafatin iha rai mós povu husi Maromak nia Ukun, tan neʼe sira la bele mete ho konflitu sira iha mundu neʼe.

TREINU ITA-NIA AN ATU LARAN-METIN BA JEOVÁ

11, 12. (a) Situasaun moris hanesan saida mak bele halo susar ba ema kristaun ida atu laran-metin deʼit ba Maromak nia Ukun? (b) Irmán ida hasoru problema saida, no saida mak ajuda nia troka?

11 Iha mundu neʼe, komunidade moris hamutuk no iha unidade tanba sira-nia istória, kultura, no língua hanesan. No ema balu hafolin tebes buat sira-neʼe. Ita ema kristaun tenkesér treinu makaʼas ita-nia hanoin no konxiénsia atu bainhira problema ida mosu iha komunidade hanesan neʼe nia leet, ita bele neutrál nafatin hodi la mete ba problema sira-neʼe. Oinsá mak ita bele halo nuneʼe?

12 Haree toʼok ezemplu ida kona-ba Mireta * (Haree nota iha kraik.) Nia moris iha rai ida neʼebé uluk ema bolu Jugoslávia. Nia moris mai ema odi ona ema husi rai-Sérvia sira. Bainhira nia aprende katak Jeová nunka fihir ema no Satanás mak halo ema fahe malu, nia hakaʼas an tebes atu halakon sentimentu nasionalizmu nian. Maibé bainhira ema oho malu iha ninia área tanba rasa la hanesan, ninia sentimentu uluk nian mosu fali, no neʼe halo susar tebes ba nia atu bele haklaken ba ema Sérvia. Maibé irmán neʼe rekoñese katak sentimentu neʼe sei la lakon derrepente deʼit se nia tuur hodi hein no la halo buat ida. Nia husu makaʼas ba Jeová atu ajuda nia, laʼós deʼit atu nia la bele iha sentimentu hanesan neʼe, maibé mós atu nia bele aumenta ninia serbisu haklaken atu sai pioneiru ida. Ikusmai Mireta hatete: “Haʼu sente katak fó atensaun tomak ba serbisu haklaken mak ajuda boot tebes mai haʼu. Tanba husi haklaken mak haʼu bele halo tuir Jeová nia hahalok domin, no husi neʼe haʼu bele sente katak haʼu-nia sentimentu ladiʼak ba ema mós la iha tan.”

13. (a) Saida mak halo irmán ida sente an, maibé nia halo saida? (b) Ita bele aprende saida husi Lola?

13 Ezemplu ida tan mak kona-ba Lola. Irmán neʼe muda husi rai-Méxiku ba kongregasaun ida iha Europa. Lola hatete katak iha ninia kongregasaun, iha irmaun-irmán barak neʼebé mai husi Amérika Latina koʼalia hatún ninia rai, kostume, no múzika sira. Bainhira nia rona sira koʼalia hanesan neʼe, nia sente an tebes. Tan neʼe nia halo orasaun makaʼas ba Jeová atu nia la bele hirus kona-ba buat sira-neʼe. Se ita mak nia, ita sei halo saida iha situasaun neʼe? Karik ita balu luta hela hasoru sentimentu hanesan neʼe bainhira ema koʼalia aat ita-nia rai. Maibé ita tenke kontrola an atu la koʼalia ka halo fali buat ruma neʼebé bele halo ita fahe malu, tanba ita hakarak ajuda malu atu laran-metin deʼit ba Jeová.—Roma 14:19; 2 Korinto 6:3.

14. Saida mak bele ajuda ita atu la bele iha sentimentu nasionalizmu nian?

14 Ita hatene katak nuʼudar Jeová nia atan, ita mak povu ida deʼit, tan neʼe ita lakohi sente katak rai ida ka nasaun ida mak diʼak liu fali ida seluk. Maibé karik tanba ita moris no boot mai ita-nia família ka ema seluk book ita haburas ona sentimentu nasionalizmu nian. Tan neʼe, dala ruma ita bele iha hanoin negativu kona-ba ema husi nasaun seluk, sira-nia kultura, lian, ka sira-nia rasa. Se hanesan neʼe, saida mak bele ajuda ita atu troka? Hanoin didiʼak kona-ba oinsá mak Jeová haree nasionalizmu ka ema neʼebé gosta diskrimina ema seluk. Bainhira estuda mesak ka halaʼo adorasaun família nian, halo riset kona-ba tópiku neʼe. Tuirmai halo orasaun husu Jeová atu ajuda ita hodi la bele iha sentimentu sira-neʼe.—Lee Roma 12:2.

Atu hatudu katak ita iha laran-metin ba Jeová, ita presiza hamriik metin maski ema kontra ka ameasa ita (Haree parágrafu 15, 16)

15, 16. (a) Se ita hakarak atu laran-metin ba Jeová, ema bele sente oinsá kona-ba ita? (b) Oinsá mak inan-aman bele ajuda oan atu iha laran-metin ba Jeová?

15 Ita hotu hakarak serbí Jeová ho konxiénsia neʼebé moos. Tan neʼe situasaun ida bele mosu neʼebé sei hatudu sai katak ita mak la hanesan ho ita-nia maluk serbisu-naʼin seluk, kolega eskola sira, viziñu, ka família seluk. (1 Pedro 2:19) Maibé neʼe mak diʼak, no ita la bele taʼuk tanba Jesus fó-hatene nanis katak ema sei odi ita tan deʼit ita la hanesan ho sira. Tenke hanoin-hetan katak ema sira neʼebé kontra ita, sira la hatene kona-ba Maromak nia Ukun, tan neʼe sira la hatene tansá mak ita hakarak laran-metin ba Maromak nia Ukun. Maibé ba ita, laran-metin ba Maromak nia Ukun mak buat neʼebé importante tebes iha ita-nia moris.

16 Atu hatudu katak ita iha laran-metin ba Jeová, ita presiza hamriik metin maski ema kontra ka ameasa ita. (Daniel 3:16-18) Taʼuk ba ema mak problema neʼebé susar tebes ba ita-nia oan sira atu hasoru tanba sira hakarak ema seluk simu sira. Se ita-nia oan mak hasoru daudaun problema iha eskola kona-ba onra ba bandeira ka hola parte iha atividade nasionalizmu ruma, nuʼudar inan-aman ita hakarak fó ajuda ba sira. Uza tempu Adorasaun Família nian atu ajuda sira komprende tansá mak ita la halo buat sira-neʼe. Hanorin sira oinsá sira bele hatán ho laran no ho respeitu. (Roma 1:16) Se presiza, antes tama eskola, ita bele bá koʼalia ho profesora sira kona-ba ita-nia fiar neʼe.

HAFOLIN BUAT HOTU NEʼEBÉ JEOVÁ KRIA BA ITA!

17. Ita la bele iha hanoin saida, no tanbasá?

17 Atu iha sentimentu ba fatin ida, kultura, língua, ka hahán ruma husi rai neʼebé ita moris, neʼe la sala. Maibé, ita tenkesér labele hanoin katak “haʼu-nian mak diʼak liu”. Tuir loloos Jeová hakarak ita goza buat oioin neʼebé nia kria ba ita. (Salmo [Mazmur] 104:24; Apokalipse 4:11) Tan neʼe mak ita la bele hanoin katak ita-nia dalan atu halo buat ida mak diʼak liu hotu, loos ka lae?

18. Tanbasá mak iha hanoin hanesan Jeová nian bele lori bensaun ba ita-nia moris?

18 Jeová nia hakarak mak ema hotu hatene lia-loos hodi hetan moris rohan-laek. (João 3:16; 1 Timóteo 2:3, 4) Ita presiza rona ba ema seluk nia hanoin. Se ideia diʼak, ita hakarak simu ideia sira-neʼe, maski ideia sira-neʼe la hanesan ho ita rasik nian. Halo hanesan neʼe bele halo ita moris kontente no mantein ita-nia unidade ho irmaun-irmán sira. No tanba ita-nia laran-metin ba Jeová no ninia Ukun mak ita lakohi mete ho mundu nia konflitu sira. Ita agradese tebes ba Jeová tanba nia ajuda ita halakon hahalok hanesan foti-an, kompetisaun neʼebé domina hela ema iha Satanás nia mundu neʼe. Tan neʼe, mai ita hotu ho hakarak neʼebé metin atu haburas hahalok dame nian hanesan hakerek iha Salmo: “Haree bá! Diʼak no furak duni atu iha maun-alin sira neʼebé hela hamutuk ho unidade!”—Salmo (Mazmur) 133:1.

^ par. 10 Tanba Roma mak ukun sidade Filipe, entaun ema balu iha kongregasaun hetan sidadaun Roma nian. Ema sira-neʼe hetan direitu barak liu fali irmaun-irmán seluk neʼebé seidauk hetan sidadaun.

^ par. 12 Naran balu laʼós naran neʼebé loos.