1, 2. (a) Uulla Gannate ikkitanno wote afiˈneemmohu maalaamittete atooti giddo ate roore quqquxannohehu hiikkonneeti? (Umi misile lai.) (b) Haaro alamera afiˈneemmohu ayyaanaamittete atooti hiikkonneeti?

“ADDU HEESHSHO.” Kuni qaali rooriidi roduuwinke uullate aana Gannatete afiˈnannita hegere heeshsho heddanno gede assannonsa. Isinni hawaariya Phaawuloosi ‘hegere heeshshonna’ “addu heeshsho” xaadooshshe afidhinota coyiˈrino. (1 Ximootewosi 6:12, 19 nabbawi. *) Xaa yannara, hegerenni hegere geeshsha geeddanno heeshsho agadhinanni heeˈnoommo; tini qolte goofannokki hagiirrenna harshammo afiˈneemmo gede assitannonke. Hatte yannara guuta ordunna surrete fayyimma hattono giddiidi salaame afiˈne soodote kiiro baqqi yineemmo wote macciishshamannonkeri xa gudisame dileellannonke. (Isa. 35:5, 6) Hakkawote, banxeemmo manninna jaallanke ledo, hattono reyotenni kaino manninke ledo gamba yineemmo wote hagiidhineemmo gara hanni hedi! (Yoh. 5:28, 29; Looso 24:15) Qoleno, hakkawote sayinsete daafira, muuziiqu uduunne godoˈla, biifado mine mina woy wole ogimma lende ronseemmo faro afiˈneemmo.

 ² Tenne dancha coyibba afiˈrate quqquxammeemmoha ikkirono, roore hagiirsiisannonkehu ayyaanaamittete atooteeti. Hakkawote Yihowa suˈmi qullaawinotanna aliidimmasi ayirritinota afanke lowo geeshsha tashshi assitannonke! (Mat. 6:9, 10) Yihowara mannu oosoranna uullate noosihu hundi alaami woˈmanni noota afanke baasa hagiirsiissannonke. Qoleno, galle honsanni guuta ikkineemmo wote Yihowawa shiqa mageeshshi geeshsha shota ikkitannoro heda dandaatto!—Far. 73:28; Yaq. 4:8.

3. Xaanni qixxaawa hasiissannonkehu maahooti?

³ Yesuusi “Maganu duuchankare dandaanno” yiino daafira konne atoote afiˈneemmota dihuluullameemmo. (Mat. 19:25, 26) Ikkollana, haaro alamera hegerera heeˈra hasiˈnummoro hegere heeshsho “seekkine cuˈmira” hasiissannonkehu xaati. Tenne busha alame goofimarchi daanno yanna hexxotenni agadhanna haaro alamera afiˈneemmo heeshshora qixxaawate assa hasiissannonkere xaanni assa hasiissannonke. Tenne busha alamera heeˈnenni konne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

4. Haaro alamera afiˈneemmo heeshshora xaanni qixxaawa dandiineemmo gara lawishshunni kuli.

⁴ Maganu abbannote haaro alamera afiˈneemmo heeshshora xaanni qixxaawa dandiineemmohu ma garinniiti? Lawishshaho, hanni wole gobba hadhe heeˈrate kaoottohu gede assite hedi. Hatte heeshshora qixxaawa dandaattohu hiittoonniiti? Haˈratto gobbara heeˈranno manni coyiˈranno afoo rosa hanafattoha ikkara dandaanno. Budensa rosano kaaˈlitahera dandiitanno. Insa ittanno sagale giddo mite qamasse laˈˈattoha ikkara dandaanno. Qoleno, mito geeshshano ikkiro hatte gobbara noottohu gede ikkite heeˈra hanafattora dandaatto. Korkaatuno hatte gobba haˈritto gedensaanni heeˈrattohu hakko garinniiti. Hatteente gede, haaro alamera afiˈneemmo heeshshora qixxaawate, dandaaminke deerrinni hakko heeˈnoommohu gede ikkine heeˈrate woˈnaalleemmo. Hanni konne assa dandiineemmo gara laˈno.

5, 6. Tiokiraasete biddishshira maahoyye yine gala rosanke haaro alamera afiˈneemmo heeshshora qajeelsitannonkehu hiittoonniiti?

⁵ Haaro alamera Maganu aliidimma woˈmunni woˈma ayirritanno. Hatti alame, uminsa umonsa gashsha hasiˈranno manni woˈminote tenne Sheexaanu alamenni lowo geeshsha baxxitinote! Mitu manni Magano irkiˈrikki uminsanni heeˈra hasiˈranno; ikkina tini mayi guma abbitino? Maganu biddishsha adha giwa shetto, umo lekkicho baˈino heeshsho, wole agurina bao abbitino. (Erm. 10:23) Mannu ooso baalanti baxillu noote Yihowa aliidimmara maahoyye yite galtanno yanna halchineemmo!

⁶ Haaro alamera, uulla gannate assate, reyotenni kaino manna rosiisatenna Yihowara mannu oosora noosi alaami ledo sumuu yaannore assate kaaˈlannonke biddishsha dirijjitesiwiinni afiˈneemmo wote tashshi yaannonke. Ikkina hatte yannara hakkeeshshi geeshsha baxisannonkekki loosolla uyininke? Uyinanninke biddishsha harunsine asse yinanninkere assineemmo? Hakkiinni saˈneno loosonke hagiirrunni loonseemmo? Ninke giddo rooriidi ee yine qolleemmoti dihulullissannote! Ikkina, xaa yannara tiokiraasete biddishshira ayewoteno hajajammanni heeˈnoommo? Konne assineemmoha ikkiro, Yihowa gashshooti hunda afiˈneemmote hegere heeshshora qixxaambanni heeˈnoommo yaate.

7, 8. (a) Sumuu yaanna buusama rosa hasiissannonkehu mayiraati? (b) Mitu Kiristaanira hiikkoye haaro looso uyinoonninsa? (c) Haaro alamera uullate aana afiˈneemmo heeshsho daafira huluullammeemmokki coyi maati?

⁷ Haaro alamera afiˈneemmo heeshshora qixxaawate, xaa yannara Yihowa dirijjite uyitannonke biddishshira maahoyye yine gala calla ikkikkinni afiˈnummo coyinni kassi yaanna sumuu yine loosa rosa hasiissannonke. Yannankera albisa ikkite loossannori ledo buusammeemmoha ikkiro, lawishshaho dirijjitete giddo haaro loosu qeecha uyinanninke wote kassi yineemmohanna hagiidhineemmoha ikkiro, haaro alamerano hattoo akati heeˈrannonketa heda dandiineemmo. (Ibiraawuyaani 13:17 nabbawi. *) Hunda Hexxote Gobbara, Isiraeelete dagara uulla beenkoonnihu hixunniiti. (Zeh. 26:52- 56; Iya. 14:1, 2) Haaro alamera ninke mittu mittunku hiikko heeˈneemmo gede assinanniro dianfoommo. Ikkirono, buusamme loonseemmoha ikkiro uullate aana heeˈnummowano heeˈnummoro Yihowa fajjo assa lowo hagiirre uyitannonke.

⁸ Maganu Mangiste gashshooti hunda heeˈra lowo ayirrinye ikkitinota anfoommo daafira, Yihowa dirijjite ledo buusamatenna uyinanninke looso baalanka loosate murciˈneemmo. Yanna lexxitanni hadhanno wote hige loonseemmo loosi soorramara dandaanno. Lawishshaho, alba Ameerikaho Beeteelete soqqantannori mitu roduuwi qanchoho soqqantanno gede assineenna xaa yannara wolu garite woˈma yanna soqqansho giddo bae atoote afidhe hagiidhitanni no. Alba addi addi bayicho hadhanni songuwa towaattanno roduuwi qolte, diru akkallenni woy wolu korkaatinni kainohunni xa baxxitino suwisaano ikkite soqqantanno gede gaamantino. Kassi yaa ronseemmoha, kaaˈlo afiˈrate Magano huucciˈneemmoha, hattono isira soqqamate dandiinummore baala assineemmoha ikkiro, tenne qarrissannote goofimarchu yannara nafa hagiirrenna lowo atoote afiˈneemmo. (Lawishsha 10:22 nabbawi. *) Albillittena? Haaro alamera hiittoo qooxeessira heeˈneemmoro xa hendoommoha ikkara dandaanno; ikkollana, ninke hendoommowa ikkikkinni wolewa heeˈnammora gaammankera dandiinanni. Hakkawote heeˈnummowano heeˈnummoro, qoleno uyinanninke loosi ikkihano ikkiro, hagiirrinke lowoha ikkannotanna kassi yineemmota dihuluullammeemmo.—Neh. 8:10.

9, 10. (a) Haaro alamera cinca hasiissannonke gede assannori maa ikkara dandaanno? (b) Cincineemmore ikkinoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁹ Haaro alamera, cinca hasiissannonke woti heeˈrara dandaanno. Lawishshaho, mitu manni reyotenni kaeenna fiixinsanna jaallansa hagiidhitanna laˈnammora dandiineemmo. Hakkawote ninke kayinni shiiˈnoommo manni kaˈˈanno yanna cincatenni agadha hasiissannonkeha ikkara dandaanno. Hattoo wote, wolootu ledo hagiidhinanni cincine agadhineemmo? (Rom. 12:15) Yihowa coyiˈrino qaali woˈmanno yanna xa cincine agadha rosanke, hakkawoteno cincineemmore ikkineemmo gede kaaˈlitannonke.—Mek. 7:8.

¹⁰ Halaale huwantoommo gara taashshinanni wote cincankeno, haaro alamera afiˈneemmo heeshshora qixxaawate kaaˈlitannonke. Yannankera Qullaawu Maxaafi halaale huwantoommo gara dirimu dirimunni biddi assinanni wote huwatate woˈnaalleemmo? Hattono cincineemmo? Hatto ikkiro, haaro alamera Yihowa mannu ooso ma assitara hasiˈrannoro yannate kiiro biddishsha aanno wote cinca qarra diˈˈikkitannonke.—Law. 4:18; Yoh. 16:12.

11. Yihowa xaa yannara mannu ledo hiittoonni heeˈnammora rosiisanni noonke? Tini haaro alamera kaaˈlitannonkehu ma garinniiti?

¹¹ Haaro alamera afiˈneemmo heeshsho qixxaambe agadhineemmo gede kaaˈlannonkehu wolu akati gatona yaate. Kiristoosihu Kumu Diri Gashshooti yannara, keeraanono finqilaasineno guuntete xeˈnenni keeraaˈmate yanna hasiissannonsa. (Looso 24:15) Hatte yannara mimmitu ledo baxillunni mitteenni heeˈra dandiineemmo? Xaa yannara mulla gatona yaa ronseemmohanna mimmituwiinni godowa xeertiˈra agurreemmoha ikkiro, hatte yannara konne assa shota ikkitannonke.—Qol. 3:12; Qolasiyaasi 3:13, 14 nabbawi. *

12. Albillitte afiˈrate agadhine heeˈnoommo coyibbanna xa heeˈneemmo heeshsho mereero noo xaadooshshe kuli.

¹² Haaro alame eˈnummo gedensaanni, hasiˈnoommo coye baalanka hasiˈnummo yannara afiˈneemmo yaa ikka hoogara dandaanno. Hatte yannarano noonkere naandeemmorenna noonke coyinni kassi yineemmore ikka hasiissannonke. Yihowa xaa yannara heedhankera amaalanni noonke akatta hakkawoteno leellisha hasiissannonke. Haaro alamera heeˈnoommohu gede ikkine heeˈra rosanke, hegere geeshsha kaaˈlitannonke akatta lossiˈneemmo gede assitannonke. Konni  garinni, “dagganno alame” addunnita ikkitinota addinta ammanneemmota buuxinseemmo. (Ibi. 2:5; 11:1) Hakkiinni saeno, hatte yannara uullate aana woˈmitanno keeraanchimma lowo geeshsha quqquxamme agadhinanni heeˈnoommota leellinsheemmo. Ee, tini Maganu abbannote haaro alamera afiˈneemmote hegere heeshshora qixxaawate kaaˈlitannonke.

13. Haaro alamera wolu baalunku coyinni balaxisiinseemmo coyi maati?

¹³ Hanni albillitte afiˈneemmote addu heeshshora qixxaawa dandiineemmota wole doogo laˈno. Haaro alamera uullate aana falakkino sagalenna wole maalaamittete coyibba afiˈneemmo hexxo noonkeha ikkirono, roore hagiirre afiˈneemmohu ayyaanaamittete hasattonke woˈmitanno woteeti. (Mat. 5:3) Hatte yannarano heeshshonke giddo wolu baalunku coyinni ayyaanaamittete coyibba balaxisiinseemmo; qoleno, Yihowara soqqama hagiirsiissannonketa leellinsheemmo. (Far. 37:4) Xaanni ayyaanaamittete coyibba balaxisiinseemmoha ikkiro, albillitte afiˈneemmote addu heeshshora qixxaambanni heeˈnoommo yaate.—Maatewoosi 6:19-21 nabbawi. *

14. Wedellootu hegere heeshshora qixxaabbanno gede kaaˈlitannoti ayyaanaamitte mixo hiikkuriiti?

¹⁴ Ayyaanaamittete loosinni afiˈneemmo hagiirri lexxanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne assa dandiineemmoti mitte doogo ayyaanaamitte mixo fushshiˈrate. Wedellicha ikkittoronna heeshshokkinni Yihowara soqqamate heddanni noottoha ikkiro, addi addite woˈma yanna soqqansho daafira kultanno borro nabbabbe hakkuri giddo mayira mitte mixo difushshiˈratto? * Woˈma yanna soqqansho giddo lowo diro keeshshitino roduuwa amaaˈla dandaatto. Yihowara woˈma yanna soqqansho giddo eˈe soqqamattoha ikkiro, haaro alamera soqqamatto soqqanshora qixxaabbanni nootto yaate; qoleno xa afiˈratto qajeelshinna woˈnaalshi hakkawotira kaaˈlannohe.

15. Maganu Mangiste halashshaano hiittee ayyaanaamitte mixo fushshiˈra dandiitanno?

¹⁵ Maganu Mangistere dudumbeemmore ikkinoommo daafira, hiittee ayyaanaamitte mixo fushshiˈra dandiineemmo? Lawishshaho, soqqanshote kaaˈlitannota haaro ogimma rosa mixo assiˈra dandiineemmo. Woy Qullaawu Maxaafita xintu seerubbanna tenne seerubba heeshshonke giddo harunsineemmo gara albinni roore huwatate sharrama dandiineemmo. Mannaho nabbawatenna lallawo shiqishate dandoonke woy gambooshshu yannara coyiˈneemmo assaawe roore woyyeessiˈrate mixiˈra dandiineemmo. Fushshiˈra dandiineemmota wole mixono hedattora dandaatto. Ee, ayyaanaamitte  mixo fushshiˈrakki ayyaanaamittete coyira diinaggaawatto gedenna haaro alamera afiˈratto heeshshora qixxaawatto gede kaaˈlitannohe.

16. Yihowara soqqamate geeshsha ikkitanno heeshsho dino yineemmohu mayiraati?

¹⁶ Maganu abbannote haaro alamera heeˈrate qixxaambanni heeˈnoommo daafira woyyitino heeshsho saˈe baˈanni noonke yaateni? Deeˈni! Yihowara soqqama roortannoti wole woyyitino heeshsho horonta dino. Isira soqqammeemmohu giddaambe woy bayira qarra saˈˈate yine calla diˈˈikkino. Kalaqammoommohu isira soqqammanni heeˈnammoraati; togoo heeshsho taalle nookki hagiirre uyitannote. Yihowa biddishsha afiˈnanni baˈˈannokki baxillisi giddo heeˈra, isiweelo heeshshowiinni iiminna uulla geeshsha xeertidhinote. (Faarso 63:1, 3 nabbawi; * Far. 63:2) Yihowara woˈmu wodaninni soqqamme afiˈnanniha ayyaanaamittete atoote afiˈrate haaro alame dagga geeshsha agadha dihasiissannonke; korkaatuno konne atoote xaanni afiˈra dandiineemmo! Isinni mitu roduuwinke togoo atoote lowo diro mixxitanni keeshshitino; ee, kageeshshi geeshsha hagiirsiissannoti wolu gari heeshsho nookkita heeshshonkenni laˈnoommo.—Far. 1:1-3; Isa. 58:13, 14.

17. Gannatete heeˈneemmo wote uminke halchonna boohaarsha ma garinni laˈneemmo?

¹⁷ Maganu abbannote haaro alamera, gama yanna uminke halcho wonshiˈratenna boohaarate horoonsiˈra dandiineemmo. Yihowa baxisannonkere assinenna gara ikkino boohaarsha boohaarre hagiidhinammora hasiˈrannokkiha ikkoommero, tenne hasatto wore kalaqannonkeni? (Mek. 2:24) Yihowa hakkawote “heeshshote kalaqami baalunku hasatto” wonshanno. (Far. 145:16) Xaa yannarano boohaaranna dancha yanna sayisa dandiineemmo; ikkirono, tenne coyibbanni roore hagiidhineemmohu Yihowa ledo noonke jaalooma balaxisiinseemmoha ikkirooti. Gannate ikkitino uullara heeˈneemmo woteno coyi hattooti. Konni daafira, xaanni uminke hasattonni roore balanxe Maganu Mangiste hasiˈrankenna Yihowa soqqamaasine afidhanni noohu ayyaanaamittete atooti aana illachishanke busullete!—Mat. 6:33.

18. Gannatete afiˈneemmote hegere heeshshora qixxaambanni heeˈnoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Gannate ikkitino uullara heeˈneemmo wote, horonta afiˈne egenninoommokki hagiirre afiˈneemmo. Addu heeshsho afiˈrate lowo hasatto noonketa leellishate xaanni hattee heeshshora qixxaambo. Yihowa heedhankera amaalanni noonke akatta lossiˈno, hattono dancha duduwo diinaggaambe sabbanke hagiirre afiˈno. Heeshshonke giddo ayyaanaamittete coyibba balaxisiisa hagiirsiissannonketa leellinsho. Ee, Yihowa yiinori woˈmannota ammanne, haaro alamera afiˈneemmo heeshshora xaanni qixxaambo!