1. (a) Galiilu Baari aana hambabalatte kaˈe noo yannara Pheexiroosira mayi tuncu yiinosi? (Umi misile lai.) (b) Pheexiroosi wayi giddo itama hanafinohu mayiraati?

MITTO hashsha hawaariya Pheexiroosinna wole rosaano Galiilu Baari aana howolotenni hadhanni heedhe dambalu kaeenna baasa shettu. Hakkiinni hedeweelcho Yesuusi baaru aana lekkasinni haˈranna laˈu. Pheexiroosi Yesuusa, baaru aana haˈranni isiwa maranno gede kaaˈlasira xaˈmiˈri. Yesuusi iso amo yiisita, Pheexiroosi yowolote aaninni dirre maalaletenni dambalu aanaanni isiwa hige haˈra hanafi. Shiima yanna gedensaanni kayinni, Pheexiroosi wayi ita hanafi. Mayira? Korkaatuno hambabalatte laiti waajjino. Hakkiinni Pheexiroosi Yesuusiwa hige raarita, Yesuusi bayichonko angasi amade togo yiisi: “Ammana ajjinohehu kuni, mayira huluullamitto?”—Mat. 14:24-32.

2. Kawiinni aanchine maa ronseemmo?

² Hanni Pheexiroosira tuncu yiino coyinni ammanate ledo xaado afiˈrinoha sase coye laˈno: (1) Pheexiroosi umi qara Maganu kaaˈlo addaxxannota leellishinohu hiittoonniiti? (2) Pheexiroosira gedenaanni higge ammanasi ajjuhu mayiraati? (3) Pheexiroosi galagale ammanasi kaajjishiˈranno gede kaaˈlinosiri maati? Tenne xaˈmuwara dawaro afiˈranke ‘ammanatenni kaajjine uurrineemmo’ gara afate kaaˈlitannonke.—1 Qor. 16:13.

3. Pheexiroosi howolote aaninni dirrinohu mayiraati? Ninke isi assinori gedeere maricho assinoommo?

³ Pheexiroosi howolotenni dirre wayi aana haˈra dandiinohu ammana noosihuraati. Yesuusi isiwa daanno gede woshshisita, Pheexiroosi Maganu wolqa Yesuusa kaaˈlitinonte gede isono kaaˈlitannosita dihuluullamino. Hatteente gede, ninkeno heeshshonke Yihowara sayinse uyinoommohunna cuuammoommohu ammana noonkehuraati. Yesuusi harunsaanosi ikkinammoranna faalesi haˈnammora woshshinonke. Yihowanna Yesuusi babbaxxitino doogonni kaaˈlitannonketa addaxxine ammana noonketa leellinshoommo.—Yoh. 14:1; 1 Pheexiroosi 2:21 nabbawi. *

4, 5. Ammana muxxe jirooti yineemmohu mayiraati?

⁴ Ee, ammana muxxe jirooti. Ammana Pheexiroosi wayi aana lekkasinni haˈranno gede assitinosinte gede, ninkeno mannu hedora dandaamannokkiha lawanno coye assineemmo gede kaaˈlitannonke. (Mat. 21:21, 22) Lawishshaho, ninke giddo lowo roduuwi albi akatansanna assootensa facci assite agurtinohura, bashsho afinonsa manni xa insa hawate geeshsha iillanno. Tenne assinoommohu ammanankenni ikkino daafira Yihowa kaaˈlinonke. (Qolasiyaasi 3:5, 7, 10 nabbawi; * Qol. 3:6, 8, 9) Ammana heeshshonke Yihowara sayinse uyineemmo gede assitinonke; konni garinni isi jaalla ikkinoommo. Isi kaaˈla hoogoommenkero konne assa didandiineemmo.—Efe. 2:8.

⁵ Ammana wolqiweelleemmoki gede kaaˈlitannonke. Lawishshaho, mannu wolqara aleenni ikkitino wolqa afiˈrino diininke Daawuloosi ledo gaarammeemmo gede kaaˈlitinonketi ammanate. (Efe. 6:16) Qoleno, Yihowa addaxxanke qarru yannara quwa saˈne yaandeemmokki gede kaaˈlitannonke. Yihowa iso addaxxineemmohanna Mangistesi balaxisiinseemmoha ikkiro, maalaamittete coye aankera qaale eino. (Mat. 6:30-34) Hakkiinni saeno, ammana noonke daafira, mittu manchino umisinni sharrame afiˈra dandaannokki coye yaano hegere heeshsho afiˈneemmo.—Yoh. 3:16.

6, 7. (a) Pheexiroosi waajjanno gede assitu bubbenna dambala mayi ledo heewisiisa dandiineemmo? (b) Ammananke shoshshoggitara dandiitannota dea hasiissannonkekkihu mayiraati?

⁶ Pheexiroosi wayi aana haˈranna tuncu yitusi bubbenna dambala, yannankera Yihowa soqqamaanora iillanno fonqolinna qarri ledo heewisiisa dandiineemmo . Buutote qarri tuncu yaannonke yannara nafa, Yihowa kaaˈlonni ammanatenni kaajjine uurra dandiineemmo. Pheexiroosi wayi giddo itama hanafinohu bubbe woy dambalu batiˈreenna ikkinokkita qaagi. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Isi hambabalatte laiti, waajji.” (Mat. 14:30) Pheexiroosi Yesuusi aana illachisha agurita, ammanasi shashshafantino. Ninkeno ‘dambala laˈˈa,’ yaano dambalu wolqa aana illachishanna Yihowa irkisannonketa huluullama hananfeemmoha ikkiro itammammora dandiineemmo.

⁷ Ammananke baˈara dandiitannota dea dihasiissannonke; korkaatuno Qullaawu Maxaafi ammanate xeˈne woy ammana hooga “hedeweelcho xaxxawe amadanno cubbo” ikkitinota kulanno. (Ibi. 12:1) Pheexiroosira tuncu yiinori leellishannonte gede, iillannonke qarrinna fonqoli aana illachinsheemmoha ikkiro ammananke shoshshoggitara dandiitanno. Ammananke shoshshoggitanni nootanna teˈee afa dandiineemmohu hiittoonniiti? Hanni ammananke gara afate kaaˈlitannonketa mite xaˈmuwa laˈno.

8. Maganu eino qaale wonshannota huluullama hananfammora dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁸ Maganu eino qaale wonshannota bashsho gede ammaneemmonso huluullameemmo? Lawishshaho, Maganu tenne busha alame hunara qaale eino. Ikkina tenne alamehu bacu boohaarshi hedonke bebbeehantanno gede asseenna Yihowa eino qaale huluullama hananfoommokka? Hatto ikkiro,  goofimarchu gambise dayinota huluullammammora dandiineemmo. (Imb. 2:3) Hanni tenne wole lawishsha laˈno. Maganu wodote kakkalo widoonni cubbonke gatona yaara qaale eino. Ikkollana alba loonsoommo soˈro calla hendeemmoha ikkiro, Yihowa cubbonke baala ‘hayishshe hoolinota’ huluullammammora dandiineemmo. (Looso 3:19) Hatto ikkiro, soqqanshonkenni hagiirre hoongammoranna ayyaanaamittetenni daafurrammora dandiineemmo.

9. Meessi hajo aana illachinsheemmoha ikkiro mayi qarri kalaqamara dandaanno?

⁹ Bashshoˈya gede ikke Maganoho diinaggaawe soqqamanni noommo? Hawaariya Phaawuloosi Yihowara diinaggaawe soqqama, “woˈmunni woˈma adda ikkitino hexxo” jeefote geeshsha cuˈmiˈneemmo gede kaaˈlitannonketa coyiˈrino. Ikkina meessi hajo aana calla illachinsheemmoha, lawishshaho lowo damooza afiˈnanniha kayinni Yihowara gari geeshsha soqqammeemmokki gede assannonke looso amandeemmohalla ikki? Hatto ikkiro ammananke shoshshoggitara dandiitanno; hattono ‘ceeˈmaleeyye ikkinammora’ woy wolqanke assitu deerrinni Maganoho soqqammummokki gantammora dandiineemmo.—Ibi. 6:10-12.

10. Baddaltinonkere gatona yaa Yihowa ammanneemmota leellishshanno yineemmohu mayiraati?

¹⁰ Wolootu koffi assitannoe wote gatona yaa qarrissannoe? Mannu koffi assannonke woy baddalannonke wote, hanqine afiinke abbita coyiˈnammora woy insa horonta coyishiisha gimbeemmoha ikkara dandaanno. Hatto ikka agurre gatona yineemmoha ikkiro kayinni, Yihowa ammaneemmota leellinsheemmo. Hiitto? Cubbinkenni kainohunni ninkera Yihowara baanteemmo asali noonkente gede, baddalannonke mannirano ninkera baattanno asali noonsa. (Luq. 11:4) Konni daafira, baddaltinonkere gatona yineemmoha ikkiro Magano addaxxinoommo yaate; korkaatuno konne assine afiˈnannihu Maganu atooti baddalinonke manchi asalesi baaxxanno gede assatenni rooranno. Yesuusi hawaariyaate baddalino manna gatona yaate ammana hasiissannota huwattino. Yesuusi duucha hige baddalinonsa manna nafa gatona yaa hasiissannonsata kulinsata, insa “Ammana ledinke” yite huuccidhino.—Luq. 17:1-5.

11. Qullaawa Borro aana xintantino amaalenni horo afiˈnummokki gantammora dandiineemmohu hiittoonniiti?

 ¹¹ Qullaawa Borro aana xintantino amaale uyinannie wote caaccaaweemmo? Uyinoonninke amaale kaaˈlitannonke gara heda agurre amaalete giddo noota mite soˈro woy amaale uyinke manchi xeˈne xinqisiisiˈneemmoha ikkara dandaanno. (Law. 19:20) Tini qolte, hedonke Maganu hedo ledo sumuu yitanno gede assiˈneemmo faro gatte baˈannonke gede assitara dandiitanno.

12. Mittu manchi Yihowa mannasi massagate horoonsiˈranni noorira gunguma rosicho assiˈrannoha ikkiro, tini maa leellishshanno?

¹² Songote giddo noori shoomantino roduuwira gungumeemmo? Isiraeele ammana noonsakkiri tonne qotaano haadhe dagginohu kaphu duduwi aana illachishshu yannara Musenna Aaroonira gunguma hanaffino. Hakkiinnino Yihowa Muse togo yee xaˈmino: “Insa ane ammantannokkihu mamooti geeshshaati?” (Zeh. 14:2-4, 11) Ee, Isiraeele gungumansa Musenna Aarooni shoomino Magano addaxxitannokkita leellishshannote. Hatteente gede, Maganu mannasi massagate horoonsiˈranno roduuwira gungumate rosichi noonkeha ikkiro, tini isira noonke ammana shoshshoggitinota leellishanno malaate diˈˈikkino?

13. Ammananke shoshshoggitinoti leeltunkero, hexxo mudha hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹³ Tenne xaˈmuwa hedittohu gedensaanni ammanakki shoshshoggitinoti leeltuhero, hexxo mudhitooti. Wole agurina hawaariyaaticha ikkinohu Pheexiroosi nafa waajjinonna huluullamino woti no. Isinni Yesuusi baalanta hawaariyaatesi “ammana ajjinonsa” daafira seejjino yanna no. (Mat. 16:8) Pheexiroosi ammanasi shashshafantunna baaru giddo itama hanafihu gedensaanni assino coyinnino danchare ronseemmota deˈooti.

14, 15. (a) Pheexiroosi wayi giddo itama hanafiti maa assino? (b) Yesuusa “hixamanyine laˈˈa” dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁴ Pheexiroosi hambabalatte lae wayi giddo itama hanafi wote, agure badhera howolonniwa higate woˈnaala dandaanno. Isinni waa daaha dandaanno daafira daahe howolo giddate heda dandaanno. (Yoh. 21:7) Ikkollana isonooto addaxxa agure, galagale Yesuusi aana illachishino hattono isi kaaˈlo maahoyye yee adhino. Ninkeno ammananke shoshshoggitanni nooti leeltunkero, Pheexiroosi lawishsha harunsa hasiissannonke. Ikkina konne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁵ Pheexiroosi galagale Yesuusi aana illachishinonte gede, ninkeno, “Ammanankera Qara Riqiwaanchonna Guutisaancho ikkinoha Yesuusa hixamanyine laˈˈa” hasiissannonke. (Ibi. 12:2; Ibiraawuyaani 12:3 nabbawi. *) Hige Pheexiroosi gede ninke Yesuusa illenkenni laˈˈa didandiineemmo. Hatteentenni, isi rosiisino rosonna assinore xiinxallineemmohanna lawishshasi seekkine harunsineemmoha ikkiro iso ‘hixamanyine laˈnanni’ heeˈnoommo yaate. Hanni Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmota mite doogga laˈno. Kawiinni afiˈneemmo roso loosunni leellinsheemmoha ikkiro, ammanankenni kaajjine uurrate kaaˈlannonkere afiˈneemmo.

16. Qullaawa Maxaafa ammananke kaajjishanno garinni xiinxalla dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Qullaawu Maxaafira nooˈne ammana kaajjishidhe. Yesuusi Qullaawu Maxaafi Maganu Qaale ikkinotanna woyyitino amaale aannota dihuluullamino. (Yoh. 17:17) Ninkeno Yesuusi lawishsha harunsine, Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawa, xiinxallanna ronsoommore hiinca hasiissannonke. Qullaawa Maxaafa xiinxallatto wote, huluullitannohe xaˈmuwara dawaro afiˈrate woˈnaali. Lawishshaho, heeˈnoommoti goofimarchu yanna ikkitinota leellishshannota Qullaawa Borro taje seekkite xiinxallakki, tenne alame goofimarchi gambisinota albinni roore ammanatto gede kaaˈlitannohe. Masaalleenna woˈmitino masaalo seekkite xiinxallite Qullaawu Maxaafi giddo Maganu asseemmo yee eino qaalira noohe ammana kaajjishiˈra dandaatto. Qullaawu Maxaafi heeshshonsa biddi assidhanno gede  kaaˈlinonsa manni xagge nabbawakki, Maganu Qaali aanno amaale kaaˈlitannota ikkitinota albinni roore ammanatto gede kaaˈlitannohe. *—1 Tes. 2:13.

17. Yesuusi buutote qarri iillinosiha ikkirono ammanaminoha ikke kaajje uurranno gede kaaˈlinosiri maati? Ati isi lawishsha harunsa dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁷ Yihowa abbeemmo yee qaale eino atoote hedde. Yesuusi “albasiinni noo hagiirri” aana illachishasi, buutote qarri tuncu yiinosiha ikkirono ammanaminoha ikkanno gede kaaˈlitinosi. (Ibi. 12:2) Isi alame uyitanno coyibba hedosi bebbeekkara diwodhino. (Mat. 4:8-10) Atino, Yihowa aahera qaale einoha dhaggete coye hiincite Yesuusi lawishsha harunsa dandaatto. Maganu tenne busha alame hunihu gedensaanni, gannate eˈe assa hasiˈrattore, borreessitanni woy misile kayissanni hakko noottohu gede assite hedi. Reyotenni kaeenna galagalte xaada hasiˈratto mannanna insa ledo mayi daafira hasaawa hasiˈrattoro borreessi. Maganu tenne hexxo manna baalaho uyinohu gede calla ikkikkinni, ate umikkira uyinote gede assite hedi.

18. Huuccatto ammananke kaajjishiˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁸ Ammanakki lexxitanno gede huucciˈri. Yesuusi rosaanosi Yihowa qullaawa ayyaana aannonsa gede huuccidhara rosiisinonsa. (Luq. 11:9, 13) Qullaawa ayyaana aannohe gede huucciˈratto wote, ayyaanu gumi wido ikkitinota ammana ledannohe gedeno huucciˈri. Huucciˈratto wote hasiˈrootto coye badde kuˈli; yaano ammanakki shoshshoggitinota leellishanno coye lawishshaho baddaltinohere gatona yaa qarrissuhero, konne akata qeeˈlatto gede kaaˈlahera Yihowa huucciˈri.

19. Jaalla doodhineemmo wote maa heda hasiissannonke?

¹⁹ Kaajjado ammana noonsa manniwa aani. Yesuusi muli jaallasi assiˈranno manna qorophe doodhino. Muli jaallasi yaano hawaariyaate, isi hajajo agadhite ammana noonsatanna ammanantinore ikkitinota leellishshino. (Yohaannisi 15:14 nabbawi; * Yoh. 15:15) Konni daafira atino jaalla doodhatto wote, Yesuusira hajajante ammana noonsata leellishshannore hasiˈri. Qoleno, dancha jaalaati yinannihu amaalanno woteno ikko amaallannisi wote noore coyiˈranno mancho ikkinota deˈooti.—Law. 27:9.

20. Wolootu ammanansa kaajjishidhanno gede kaaˈlinummoro mayi horo afiˈneemmo?

²⁰ Wolootuno ammanansa kaajjishidhanno gede kaaˈli. Yesuusi, coyiˈranno coyinnino ikko assootisinni rosaanosi ammana kaajjishino. (Marq. 11:20-24) Ninkeno tennera Yesuusi lawishsha harunsa hasiissannonke; korkaatuno wolootu ammanansa kaajjishidhanno gede kaaˈla ninke ammanano kaajjitanno gede assitanno. (Law. 11:25) Sabbakatto woy rosiisatto wote, Maganu noota, isi ninke daafira hedannotanna Qullaawu Maxaafi ayyaanunni borreessamino Qaalesi ikkinota xawisse kuli. Ammanate roduuwinkeno ammanansa kaajjishidhanno gede kaaˈli. Mittu rodii huluullo noosita leellishannoha ikkiro lawishshaho, shoomantino roduuwira gungumannoha ikkiro, bayichonko agurte xooqqooti. Hatteentenni, ammanasi galagale kaajjishiˈra dandaanno gede hayyotenni kaaˈlate woˈnaali. (Yih. 22, 23) Rosaancho ikkittoro, rosu mine suutu soorro daafira rosiinsanni wote Kalaqaanchu no yite ammanattota waajjittokki farciˈri; hatto assakki hedoottokkiha dancha guma abbiteenna hagiidhatora dandaatto.

21. Yihowa ninke mittu mittunkura mayi qaale einonke?

²¹ Pheexiroosi Maganu Yesuusi widoonni kaaˈlinosi daafira, waajjasinna huluullosi qeeˈle hundite Kiristaanu songora ammanate heelliicho ikkino. Hatteente gede, Yihowa ninke baalanka ammanatenni kaajjine uurrineemmo gede kaaˈlannonke. (1 Phe. 5:9; 1 Pheexiroosi 5:10 nabbawi. *) Ammana afiˈra baete atoote abbitanno daafira ammananke kaajjishiˈrate sharramanke gaabbissannota diˈˈikkitanno.