Siohwa Iei Koht en Limpoak
“Koht iei limpoak.”—1 SOHN 4:8, 16.
KOUL KAN: 18, 51
1. Ia sapwellimen Koht irair me keieu kaselel, oh ia duwen omw ese duwen met eh kamwakid omw pepehm ong ih?
PAIPEL mahsanih me “Koht iei limpoak.” (1 Sohn 4:8) Ahpw ia uhdahn wehwehn met? Limpoak kaidehn ihte ehu nanpwungen irair kaselel tohto me Siohwa sapwellimanki. E wia sapwellime irair me keieu kaselel. E sohte ihte sapwellimanki limpoak. Koht iei limpoak. Limpoak kin kamwakid soahng koaros me e kin ketin wia. Ia uwen atail kalahnganki me limpoak kin kamwakid Siohwa en ketin kapikada lahng oh sampah pwon oh soahng koaros me momour!
2. Koapworopwor dahieu me sapwellimen Koht limpoak kihong kitail? (Menlau kilang tepin kilel.)
2 Siohwa sapwellimanki pepehm en kadek oh poakehla sapwellime kepikipik kan. Sapwellime limpoak ong kitail kin kihong kitail koapworopwor me dahme e ketin kupwurki ong aramas akan pahn uhdahn pweida ni ahl me keieu mwahu. Met pahn imwikihla nsenamwahu mehlel ong irail kan me kin peikiong ih. Karasepe, pwehki limpoak, Siohwa “ketin koasoanedier rahn ehu me e pahn ketin kadeingkihda sampah pwon pwuhng, sang rehn ohl emen me e ketin pilada,” me iei Sises Krais. (Wiewia 17:31) Kitail uhdahn kamehlele me kadeik wet pahn wiawi. Ong aramas peik kan, met pahn wehwehki ahnsou kohkohdo kaselel ehu me pahn mihmi kohkohlahte.
DAHME POADOPOAD KASALEHDA
3. Ia pahn mwomwen mour ma Koht sohte ketin poakohng aramas?
3 Ia pahn mwomwen ahnsou kohkohdo ong aramas ma limpoak sohte wia sapwellimen Koht irair me keieu kaselel? Aramas akan pahn pousehlahte kaunda emenemen oh mweidohng koht sempoak oh kailok, Sehdan, en kamwakid irail. (2 Kor. 4:4; 1 Sohn 5:19; wadek Kaudiahl 12:9, 12.) Ahnsou kohkohdo pahn uhdahn suwed ma Siohwa sohte ketin poakohng kitail!
4. Dahme kahrehda Siohwa ketin mweidala uhwong en kak wiawi ong sapwellime kaunda?
4 Ni ahnsou me Sehdan uhwongada sapwellimen Koht kaunda, e pil kamwakid tepin atail pahpa oh nohno en uhwongada. E peikasalki sapwellimen Koht pwuhng en wia Kaunepen Lahng oh Sampah. Sehdan dene me eh kaunda pahn mwahusang sapwellimen Koht kaunda. (Sen. 3:1-5) Ni erpit, Siohwa ketin mweidala Sehdan ahnsou kis en song en kihda mehn kadehde ong dahme e akupwungki. Ahpw imwilahn met kasalehda ni sansal me aramas akan oh Sehdan sohte kak wia kaun mwahu kei.
5. Dahme poadopoad en aramas kadehdehda ni sansal?
5 Rahnwet sampah wie susuwedla. Aramas daulih sapw kei (100 million) kamakamlahr nan mahwen kan erein pahr 100 samwalahro. Paipel mahsanih duwen “imwin rahn akan”: “Aramas suwed oh me likamw akan pahn nantihweite sang ni me suwed ong ni me suwedsang.” (2 Tim. 3:1, 13) Paipel pil mahsanih: “Maing KAUN, I ese me sohte mehmen me kaunda pein imwilahn eh mour; sohte aramas emen me kaunda pein eh mour.” (Ser. 10:23) Poadopoad kadehdehda ni sansal me lepin mahsen pwukat mehlel. Siohwa sohte ketin kapikada aramas en ahneki koahiek de ahneki pwuhng en kaunda pein irail ma sohte sapwellime kaweid.
6. Dahme kahrehda Koht ketin mweidala me suwed en wiawi?
6 Ni Siohwa eh ketin mweidala soahng suwed kan en pousehlahte wiawi erein ahnsou kis, e pil ketin kadehdehda me sapwellime kaunda kelehpw me kak pweida. Ni ahnsou kohkohdo, Koht pahn ketin kasohrehla me suwed koaros. Mwurin mwo, ma emen peikasalki sapwellime kaunda limpoak, Koht pahn ketin mwadangete mwekid ni ahl pwung. E kak ketin doadoahngki poadopoad en aramas pwehn kadehdehda me irail me kin uhwongada anahne mwadangete sohrala. Me suwed pahn sohte douluhl pwurehng mweimweida.
IA DUWEN KOHT EH KETIN KASALEHDA SAPWELLIME LIMPOAK?
7, 8. Ia duwen Siohwa eh ketin kasalehda sapwellime limpoak?
7 Siohwa ketin kasalehda sapwellime limpoak lapalap ni ahl tohto. Medewehla duwen uwen laud oh kaselel en atail lahng. E wiawihkihda mwutumwut en usu lik lik kei, oh ehuehu mwutumwut (galaxy) audaudki usu lik lik kei oh pil planet kan. Nan atail galaxy, me adaneki Milky Way, ehu en usu ko iei ketipin. Ma sohte ketipin, mour sohte kak mie nin sampah. Koaros kepikipik pwukat kasalehda me Siohwa iei Sounkapikpatail. Kepikipik pwukat kin kasalehda sapwellime irair kaselel kan, duwehte sapwellime manaman, erpit, oh limpoak. Ei, “ni ahnsou me Koht ketin kapikada sampah, aramas kak dehdehki me ih uhdahn Koht mehlel oh sapwellime manaman me poatopoat. Mepwukat me sansal mwahu sang ni wiepen nin lime kan.”—Rom 1:20.
8 Siohwa ketin kapikada sampah pwe mour en kak mi loale. Soahng koaros nin sampah kin wia kamwahu ong mahn oh aramas akan. Koht ketin wiahda mwetuwel kaselel ehu pwe aramas en kak kousoan loale, oh ketikihong aramas madamadau oh paliwar unsek me wiawihda pwehn mour kohkohlahte. (Wadek Kaudiahl 4:11.) Patehng met, “e kin ketikihong mehkoaros me momour kisin tungoal; sapwellime limpoak me poatopoat.”—Mel. 136:25.
9. Mendahki Siohwa iei Koht en limpoak, dahme e kin ketin kalahdeki?
9 Siohwa iei Koht en limpoak, ahpw e kin ketin kalahdeki dahme suwed. Karasepe, Melkahka 5:4-6 mahsanih duwen Siohwa: “Komwi Koht emen me sohte kin ketin kupwurperenki wiewia sapwung kan; . . . komw kin ketin kalahdeki aramas suwed koaros.” E pil ketin kalahdeki “me widingan oh sounkam aramas akan.”
KAIMWISEKLAHN SOAHNG SUWED KAN KERENDOHR
10, 11. (a) Dahme pahn wiawihong aramas suwed kan? (b) Ia duwen Siohwa eh pahn katingih aramas peik kan?
10 Ni ahnsou me konehng, Siohwa pahn ketikihsang me suwed koaros nan lahng oh sampah pwehki ih iei Koht en limpoak oh e ketin kalahdeki dahme suwed. Mahsen en Koht inoukihda: “Irail kan me kin likih KAUN-O pahn sapweniki sahpwo [“sampah,” NW], a aramas suwed kan pahn koakoahksang. Ahnsou keren aramas suwed kan pahn sohrala.” Sapwellimen Siohwa imwintihti kan “pahn sohrala duwehte ediniei.”—Mel. 37:9, 10, 20.
11 Mahsen en Koht pil inoukihda: “Me pwung kan pahn koukousoan nan sahpwo [“sampah,” NW] oh re pahn sapwenikihla kohkohlahte.” (Mel. 37:29) Aramas lelepek kan “pahn paiamwahu oh popohl.” (Mel. 37:11) Dahme kahrehda? Pwehki atail Koht limpoak kin ahnsou koaros ketin wia dahme keieu mwahu ong sapwellime ladu lelepek kan. Paipel mahsanihong kitail: “E pahn kin ketin limwihasang pilen masarail koaros. Mehla solahr pahn wiawi, solahr mwahiei, solahr nsensuwed, solahr medek. Soahng mering kan sohralahr.” (Kaud. 21:4) Ia uwen kaselel en ahnsou kohkohdo wet ong irail me peik kan me kin kalahnganki sapwellimen Koht limpoak!
12. Ihs me kin wia “aramas mwahu”?
12 Paipel mahsanihong kitail: “Tehk mwahu aramas mwahu, kilang aramas pwung; aramas meleilei kin mie kadaudoke, a me dipan akan pahn mwomwla douluhl, oh kadaudokarail kan pahn kamwomwmwomwla.” (Mel. 37:37, 38) “Aramas mwahu” men kin esehla Siohwa oh sapwellime Ohlo oh kin peikiong wia kupwuren Koht. (Wadek Sohn 17:3.) E kin uhdahn kamehlele me “sampah wet oh mehkoaros nin sampah me aramas kin inengieng kin sosohrala; ahpw me kin kapwaiada kupwur en Koht pahn momour kohkohlahte.” (1 Sohn 2:17) Pwehki kaimwiseklahn sampah kerendohr, kitail anahne ni karuwaru “koapworopworki KAUN-O oh kapwaiada sapwellime kosonned akan.”—Mel. 37:34.
WIEWIAHN SAPWELLIMEN KOHT LIMPOAK ME SIKSANG KOAROS
13. Ia sapwellimen Koht wiewiahn limpoak me siksang koaros?
13 Mehnda ma kitail sohte unsek, kitail kak peikiong Koht. Kitail pil kak ahneki nanpwungmwahu keren rehn Siohwa pwehki meirong en Sises, me iei wiewiahn sapwellimen Koht limpoak me siksang koaros. Siohwa ketikihda meirongo pwe aramas peik kan en kak ahneki ahnsou mwahu en saledeksang dihp oh mehla. (Wadek Rom 5:12; 6:23.) Sises lelepekohng Koht ahnsou werei nanleng, ihme kahrehda Siohwa uhdahn ketin kamehlele me sapwellime Ohlo pahn kolokol eh lelepek nin sampah. Nin duwen Sahm limpoak men, Siohwa uhdahn ketin nsensuwedla ni eh ketin mahsanihada soahng suwed me aramas akan wiahiong sapwellime Ohlo. Ahpw, ni lelepek Sises utung sapwellimen Koht pwuhng en kaunda oh e ketin kasalehda me aramas unsek men kak kolokol eh lelepek ong Koht pil nan irair kan me keieu apwal.
14, 15. Dahme pwoulahn Sises wiahiong aramas?
14 Mendahki e ketin lelohng songosong laud, Sises ketin kolokolte eh loalopwoat oh utungada sapwellimen Siohwa pwuhng en kaunda. Kitail en kalahnganki me sang ni eh pwoula, Sises ketin pwainla pweinen meirongo pwehki met kihong aramas ahnsou mwahu en mour kohkohlahte nan sapwellimen Koht sampah kapwo! Wahnpoaron Pohl kawehwehda duwen limpoak me Siohwa oh Sises ketin kasalehda sang ni ara ketikihda meirongo. E nda: “Ni ahnsou me kitail luwet, Krais ketin pwoukihla aramas suwed kan ni ahnsou me Koht ketin kilelehdi. Wiewia apwal ehu aramas en mehkihla aramas pwung men. A mweinele mie me pahn mehkihla aramas mwahu men. Ahpw Koht ketin kasalehiong kitail ia uwen laud en sapwellime limpoak ong kitail: pwe ni ahnsou me kitail mihmi nan dihp, Krais ketin pwoukinkitailla!” (Rom. 5:6-8) Wahnpoaron Sohn ntingihedi: “Iet duwen en Koht eh ketin kasalehda sapwellime limpoak ong kitail: pein ih ketin poaronedohng sampah Sapwellime Iehros, pwe kitail en kak mourkihla. Iet duwen mwomwen limpoak: kaidehn kitail me tepin poakohng Koht, ahpw ih me tepin poakohng kitail, oh ketin poaronehdo Sapwellime Iehros pwe en wiahla tomwpen dipatail kan.”—1 Sohn 4:9, 10.
15 Sises mahsanih me “pwe iei uwen Koht eh ketin loalloale sampah, me e ketikihdohki Sapwellime Iehros, pwe mehmen me kin pwosonla ih en dehr salongala, a en ahneki mour soutuk.” (Sohn 3:16) Mendahki met wia mehkot me uhdahn kansensuwed ong Siohwa, e ketikihda sapwellime Ohlo nin duwen meirong ehu. Met kasalehda ia uwen eh ketin poakohng aramas. Oh me limpoak wet pahn poatopoat. Pohl ntingihedi: “I kin ese ni mehlel me sohte mehkot kak irehdihsang kitail ni sapwellime kupwur limpoak; pil sohte mehla de mour, de tohnleng kan de manaman en nanleng teikan de kaunen nanleng kan, pil sohte mehkot me wiewiawi met de me pahn wiawi mwuhr, pil sohte mehkot pohnangin sampah de pahnangi—mehlel sohte mwahn mehkot nan audepen lahng oh sampah koaros kak irehdihsang kitail ni limpoak en Koht me kitail ahneki rehn Krais Sises atail Kaun.”—Rom 8:38, 39.
WEHIN KOHT WIE KAKAUN AHNSOU WET
16. Dahkot Wehio, oh ihs me Siohwa ketin idihadahr pwehn wia Kaun en Wehi wet?
16 Sapwellimen Koht koperment, me iei Wehin Mesaiao, pil wia ehu mehn kadehde duwen sapwellimen Siohwa limpoak ong aramas. Ia duwen? Siohwa ketin idihadahr Kaun emen me ketin poakohng aramas oh warohng kaunda, me iei Sises Krais. (Lep. Pad. 8:31) Patehng met, 144,000 ko me pilipilda sang nanpwungen tohnsampah kan pahn iang Krais kaunda sang nanleng. Ni ahnsou me re iasada, re kin doadoahngki dahme re lelohng ahnsou me re wia aramas kei pwehn wia kamwahu ong aramas akan. (Kaud. 14:1) Erein Sises eh ketiket sampah, Wehio iei ire me keieu kesempwal nan sapwellime padahk, oh e ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk kan en kapakapki: “Samat me ketiket nanleng: Mwaromwi en sarawihla rehn aramas koaros, mweimwi en pweida wasa koaros, kupwuromwi en kin wiawi nin sampah duwen eh kin wiawi nanleng.” (Mad. 6:9, 10) Kitail kasikasik pweidahn arail kapakap ni ahnsou me Wehin Koht pahn wahdohng aramas kapai tohto!
17. Menlau kawehwehda wekpeseng en kaundahn Sises oh kaundahn aramas.
17 Mie wekpeseng laud nanpwungen sapwellimen Sises kaunda limpoak oh kaundahn aramas. Kaundahn aramas kin kahrehda mahwen me kemelahr aramas rar rar kei. Ahpw atail Kaun, Sises, uhdahn ketin poakohng kitail oh e kin ketin alasang sapwellimen Koht irair kaselel kan, ahpw keieu sapwellime limpoak. (Kaud. 7:10, 16, 17) Sises mahsanih: “Kumwail kohdo rehi, kumwail koaros me pwangadahr oh toutoukilahr amwail mehn wisik kan, I ahpw pahn kommoaleikumwailla. Kumwail ale oh kapaikada ei mehn wisiket, oh kumwail padahngki sang ie, pwe I me opampap oh nan kapehd karakarahk; kumwail ahpw pahn diar kommoalpen ngenomwail kan. Pwe mehn wisik me I pahn kihong kumwail me mengei, oh audepe kan me marahra.” (Mad. 11:28-30) Ia uwen met eh wia inou limpoak ehu!
18. (a) Dahme kin wiewiawi sangete pahr 1914? (b) Dahme kitail pahn tehkpene nan iren onop en mwuhr?
18 Paipel kasalehda me Wehin Koht tepida kaunda nanleng nan pahr 1914. Sangete ahnsowo, mie kapokonpenehn luhwen irail kan me pahn iang Sises kaunda nanleng oh pil kapokonpenehn pokon kalaimwun en aramas akan me pahn pitila ni imwin koasoandi en sampah wet oh pedolong nan sampah kapwo. (Kaud. 7:9, 13, 14) Ia uwen laud en pokon kalaimwuno rahnwet? Dahme Koht kupwurki irail en wia? Nan iren onop en mwuhr kitail pahn tehkpene peidek pwukat.