1, 2. Qullaawu Maxaafi baxillu lowo geeshsha hasiisannoha ikkinota kulannohu hiittoonniiti?

 YIHOWA akatta giddo roorannohu baxilleho. (1 Yoh. 4:16) Isi kalaqo giddo umihu Yesuusaati; Yesuusi iima isi ledo kiirre tunqannikki diro heeꞌrino, hattono Maganunnita baxillu doogo rosino. (Qol. 1:15) Yesuusi uulla noo waro calla ikkikkinni heeshshosi woꞌmantenni baxillaanchu Magani Yihowa hiittoohoro seekke huwatinota leellishino; qoleno, Maganu baxille harunsino. Konni daafira, Yihowanna Yesuusi anga noo gashshooti hegerera baxillu nooha ikkannota addaxxa dandiineemmo.

² Yesuusi Higgete giddo baalantenni roortanno hajajo hiitteetiro xaꞌminosi manchira togo yee qolino: “‘Maganokki Yihowa woꞌmu wodanikkinni, woꞌma lubbokkinninna woꞌma surrekkinni baxi.’ Baalanta roortannotinna umi hajajo tenneeti. Layinkitino tenne labbannotenna togo yitannote: ‘Jaalakki umikki gede assite baxi.’”—Mat. 22:37-39.

3. ‘Jaalinke’ ayeti?

³ Yesuusi, Yihowa baxatenni aantinoti jaalanke baxa ikkitinota kulinota wodanchi. Tini qolte mannu baalunku ledo noonke aantera baxillu lowo geeshsha hasiisannoha ikkinota leellishshanno. Ikkina  ‘jaalinke’ ayeti? a Adhammoommore ikkinummoro, wolu manninni roore ninkera gamba yiino jaalinke minaannanke woy minaamankeeti. Hakkiinni saeno, Kiristaanu songo giddo noori ammanate roduuwinke muli jaallankeeti. Jaallanke yineemmori wolootu qolte soqqanshote yannara xaandeemmo mannaati. Yihowa magansidhannorinna Beettisi rosiisinore harunsitannori jaallansa baxxannota leellishshannohu hiittoonniiti?

4. Guuntete xeꞌne nooha ikkirono, adhanna adhama seekkara dandiitanno yineemmohu mayiraati?

⁴ Yihowa Addaaminna Heewani kalaqe mitteenni heedhanno gede xaadise umi galte xintino. Isi hedo, mittimmansa geeddannonna baxillu noota ikkitanno gedeeti; qoleno insa ooso ilte uulla woꞌmitanno gede hasiꞌrino. (Kal. 1:27, 28) Ikkollana, Yihowa aliidimma aana kaꞌino finqille galtensa beco huntino, hattono mannu baalunkura cubbonna reyo abbitino. (Rom. 5:12) Hakkoyeno ikkiro, Qullaawa Borro adhanna adhama seekkanno gede assiꞌra dandiinanni gara kultanno. Qullaawa Borro qixxeessinohu adhanna adhama xintinoha Yihowa ikkino daafira, Qullaawa Borro tenne hajo daafira uyitanno amaale taalle dinoote.—2 Ximootewosi 3:16, 17 nabbawi. b

5. Baxillu adhamino mannira mageeshshi geeshsha hasiisanno?

⁵ Mimmito lubbora baxa woy muli jaalla ikkine gamba yaa mannu mereero noo aante baasa seekkitannota Maganu Qaali kulanno. Tini hakko iso adhamino mannira lowo geeshsha hasiissannote. Hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: “Baxillu cincahonna shaqqadoho. Baxillu dihinaasanno. Baxillu dibooꞌnanno, dinaaxxanno, gariweelo coye diassanno, umisi horo dihasiꞌranno, dihifatamanno. Sao borreesse diwodhanno. Baxillu finqillete ledo dihagiidhanno, kayinni halaalu ledo hagiidhanno. Duuchankare dandaanno, duuchanka ammananno, duuchanka hexxanno, duuchankare cince saꞌꞌanno. Baxillu hegerera heeꞌranno.” (1 Qor. 13:4-8) Maganu ayyaaninni borreessantinota togoo amaale hiincanna harunsa adhamino manni mereero hagiirru lexxanno gede assitanno.

6, 7. (a) Qullaawu Maxaafi umimmate silxaane daafira mayyaanno? (b) Kiristaanchu minaanni minaamasi ma garinni amada hasiissannosi?

⁶ Hakko iso Maganu umimmate seeri heeꞌranno  gede assinohura, baxillu lowo geeshsha hasiisanno. Phaawuloosi togo yee xawisino: “Labbaahu baalunkura umu Kiristoosi, meyaatera umu labbaaha, hattono Kiristoosira umu Magano ikkinota affinara hasiꞌreemmo.” (1 Qor. 11:3) Ikkirono umimmate silxaane annante woy gadadisanno garinni horoonsiꞌra dihasiissanno. Lawishshaho, Yihowa Kiristoosi aana noosita umimmate silxaane horoonsiꞌrannohu umosi roorsiꞌrikki shaqqillunniiti; Yesuusino tenne silxaane ayirrisanno. Isi baxillu noota Maganunnita umimmate silxaane naadanno daafira, “Ani Annaꞌya baxeemmo” yiino. (Yoh. 14:31) Yihowa muxxe Beettisira godowa kaajjado woy gadadisannoha ikkoommero Yesuusi hatto yaannokkiti egennantinote.

⁷ Minaanni minaamasira umo ikkinoha ikkirono, Qullaawu Maxaafi ise ‘ayirrisanno’ gede kulanno. (1 Phe. 3:7) Minaanni minaamasi ayirrisanno doogga giddo mitte, hasiisannose coye huwatatenna mito wote ise doorsha balaxisiisate. Maganu Qaali togo yaanno: “Minaannuwa, Kiristoosi songo baxinonna isonooto isera sayise uyinonte gede, kiꞌneno minaamuwaꞌne baxaꞌne agurtinoonte.” (Efe. 5:25) Ee, Yesuusi harunsaanosira heeshshosi nafa sayise uyino. Minaanni Yesuusi umimmate silxaanesi baxillunni horoonsiꞌranno gara harunsannoha ikkiro, iso baxanna ayirrisa hattono isira maahoyye yee gala minaamasira shota ikkitannose.—Tito 2:3-5 nabbawi. c

8. Yihowa magansidhannori ammanate roduuwansa ma garinni laꞌꞌa hasiissannonsa?

⁸ Alamete deerrinni, Yihowa magansiꞌrannohunna suꞌmisinna alaamisire farciꞌrannohu haammata miliyoone ikkanno manni no. Ikkina Yihowa magansiꞌrannohu mittu mittunku manchi ammanate roduuwasi ma garinni laꞌꞌa hasiissannosi? Maganu Qaali togo yee qolanno: “Baalunku mannira, roorenkanni ammanatenni fiixoontannonkerira danchare assino.” (Gal. 6:10; Roomu Sokka 12:10 nabbawi. d) Hawaariya Pheexiroosino togo yee borreessino: “Halaaleho hajajantine kiꞌneneeto keereensidhinoonni daafira, doga nookkihu rodiimmate baxilli nooꞌne; konni daafira kuꞌu koꞌoye lubbora baxxe.” Qoleno Pheexiroosi ammanate roduuwasi togo yiino: “Wolu baalunkurinni roore, mimmitu ledo godowinta baxamme.”—1 Phe. 1:22; 4:8.

9, 10. Maganu manni mereero mittimma heedhara dandiitinohu mayiraati?

⁹ Yihowa soqqamaano ikkitinori ammanate roduuwinke ledo godowinta baxammeemmo daafira, alamete deerrinni noo dirijjitenke baxxitinote. Qoleno, Yihowa banxeemmo daafiranna higgesi ayirrinseemmohura, isi kalqete alame giddo taalle nookki wolqanni yaano qullaawu ayyaanisinni irkisannonke. Tini qolte mittimma noohu alamete doyichohu kaajju roduuwu maamari heeꞌrannonke gede assitino.—1 Yohaannisi 4:20, 21 nabbawi. e

¹⁰ Phaawuloosi Kiristaanu mereero baxillu heeꞌra hasiissannota kulanni togo yee borreessino: “Godowinni marara, shaqqille, shooshanqe, joongillenna cinca uddidhe. Kuꞌu koꞌoye koffi assitinoonniha ikkiro nafa, mimmito dandaaꞌnenna mimmito mulla gatona yaaꞌne agurtinoonte. Yihowa mulla gatona yiinoꞌnente gede, kiꞌneno hatto asse. Konne duuchankano agurranna, baxille uddidhe; korkaatuno baxillu mittimmate guuta usuraasinchooti.” (Qol. 3:12-14) Ilammoommo woy  heeꞌneemmo gobba ikkitutano ikkituro, “mittimmate guuta usuraasincho” ikkino baxilli mereeronke noo daafira Yihowa galanteemmosi!

11. Baxillunna mittimma Yihowa dirijjite bande anfanni gede assitannohu hiittoonniiti?

¹¹ Yihowa soqqamaasine mereero noohu addu baxillinna mittimma, halaalu ammaꞌno harunsitannori insa ikkitinota buuxissanno; korkaatuno Yesuusi togo yiino: “Mereeroꞌne baxillu heeꞌriro rosaanoꞌya ikkitinoonnita mannu baalunku konninni afanno.” (Yoh. 13:34, 35) Qoleno, hawaariya Yohaannisi togo yee borreessino: “Maganu oosonna Daawuloosi ooso bande anfannihu konninniiti: Keeraanchimma assannokkihunna rodoosi baxannokkihu baalunku Maganu wido diꞌꞌikkino. Korkaatuno hundinni kayissine macciishshitinoonni sokka, mimmito baxa hasiissannonketa kultannote.” (1 Yoh. 3:10, 11) Mereeronke noo baxillinna mittimma, halaalunni Kiristoosi harunsitannorinna Maganu Mangistesiha dancha duduwo uulla woꞌmate duduwamanno gede assate horoonsiꞌranni noori Yihowa Farciꞌraasine ikkitinota leellishanno malaateeti.—Mat. 24:14.

12, 13. Xaa yannara “lowo daga” wido ikkitinori ma assitanni no? Insa muli yanna giddo mayi atoote afidhanno?

¹² Yannankera roore Yihowa soqqamaasine “baalante daga, gaꞌre, gosanna afii giddonni fultinote . . . lowo daga” widooti. Insa “zuufaanetenna [Maganu] Geꞌrechu [Yesuusi Kiristoosi] albaanni uurrite no.” Insa ayeooti? Tini daga “bayira qarra saꞌe dagginoreeti; qolteno uddanonsa Geꞌrechu mundeenni hayishshidhe waajjo assidhino.” Korkaatuno Yesuusite wodote kakkalora ammana noonsa. Lexxitanni hadhannote tenne “lowo daga” wido ikkitinori, Yihowanna Beettosi baxxanno; hattono “barranna hashsha [Maganoho] qullaawa soqqansho soqqantanni no.”—Aju. 7:9, 14, 15.

¹³ Maganu muli yannara tenne busha alame ‘bayiru qarrinni’ hunanno. (Mat. 24:21; Ermiyaasi 25:32, 33 nabbawi. f) Ikkollana Yihowa soqqamaanosi baxannohura, insa gatise sayise haaro alame eessannonsa. Balanxe 2,000 diri albaanni masaalloonninte gede, Maganu “hindiiddo duuchanta illensanni feyanno; reyo higgeno diheedhanno; qoleno dadillu, raare woy xisso higgeno diheedhanno.” Ati ‘albi coyibba saꞌuhu’ gedensaanni Gannatete heeꞌrate quqquxamatto?—Aju. 21:4.

14. Lowo daga batidhanni dagginohu hiittoonniiti?

¹⁴ Goofimarchu barruwa 1914⁠nni hanaffu yannara, alamete deerrinni nooti Yihowa soqqamaasine mite 5,000 geeshshalla ikkitanno. Uullate aana gatinohu boodu buuramino Kiristaani jaalansa baxanno daafiranna Maganu ayyaani kaaꞌlinonsahura Mangistenniha dancha duduwo cince duduwanni keeshshino. Hakko daafira, xaa yannara uullate aana heeꞌrate hexxo nooti lowo daga gamba yitanni no. Alamete deerrinni 115,400 saꞌanno songuwa giddo 8,000,000 saꞌneemmori Yihowa Farciꞌraasine heeꞌnoommo; kiironke xaano lexxase diagurtanno. Lawishshaho, 2014⁠nnihu soqqanshote diri giddo 275,500 saꞌꞌanno manni cuuame Yihowa Farciꞌraasine ikkino; hatto yaa lamalate kiiro mereerimunni 5,300 ikkanno manni cuuamino yaate.

15. Sabbakate loosinke mageeshshi geeshsha halaꞌlinoro xawisi.

¹⁵ Sabbakate loosi halaꞌlanni noo garino dhagge assiꞌnanniho. Xaa yannara, Qullaawu Maxaafi aana xintantino borronke 700 saꞌꞌanno afiinni attammanni heeꞌnoonni. Agarooshshu Shae geeshsha alamete aana halashshine tuqinsanniti wole metseete dino. Tenne metseete aganu kiiro 52,000,000 saꞌanno koppe attammanni; qoleno tini metseete 247 afiinni qixxaabbanno. Qullaawa Maxaafa xiinxallisate horoonsiꞌneemmoha Qullaawu Maxaafi Addinta Mayyee Rosiisanno? yaanno maxaafa 250 saꞌꞌanno afiinni 200,000,000 saꞌanno koppe attammoonni.

16. Yihowa dirijjiteti uullaayidi kifile ayyaanaamittetenni durooꞌma dandiitinohu mayiraati?

¹⁶ Yannankera dhagge assiꞌnanni lopho heeꞌra dandiitinohu Maganoho ammana noonke daafiraatinna  Qullaawu Maxaafi Yihowa ayyaaninni borreessamino Qaalesi ikkinota ammanneemmohuraati. (1 Tes. 2:13) Hakko iso Yihowa daga “tenne alame magani” Sheexaanu giwanni heeꞌreennansanni ayyaanaamittetenni durooꞌmansa dhagge assiꞌnannite.—2 Qor. 4:4.

17, 18. Yihowa soqqamaasine Magano magansiꞌrannokki manna ma garinni laꞌꞌa hasiissannonsa?

¹⁷ Yihowa soqqamaasine halaalaancho Magano magansiꞌrannokki manna ma garinni laꞌꞌa hasiissannonsa? Soqqanshote yannara xaandeemmo manni lamenta afiꞌrinoho: mitu dancha gede macciishshanno, wolu kayinni giwannonke. Ikkollana, mannu dancha gede macciishshirono macciishshano hoogiro, Maganu Qaali togoo manna ma garinni amada hasiissannonkero kulanno. Togo yaanno: “Mittu mittunku manchira dawaro qola hasiissannoꞌne gara affinanni gede, coyidhinanni coyi ayewoteno nyammo noohanna maxinetenni cuukkinoonniha ikko.” (Qol. 4:6) Hexxonke daafira korkaata xaꞌmannonke mannira dawaro qolleemmo wote, jaalanke banxeemmo daafira “shaqqillunninna lowo ayirrinyinni” hasaawinseemmo.—1 Phe. 3:15.

¹⁸ Qaete anni sokkanke macciishsha giwe hanqanno wote nafa jaalanke banxeemmota leellinsheemmo. Tennera Yesuusi lawishsha harunsineemmo: “Isi xonnisi yannara, xone diqolino. Shetinsisi yannara, diwaajjishiishino; hatteentenni, keeraanchimmate yoo yaannohura [Yihowara] isonooto hadara uyino.” (1 Phe. 2:23) Ammanate roduuwinke ledono ikko wolootu ledo heeꞌnoommo wote shooshanqetenni aante noo amaale harunsineemmo: “Bushu coyira bushare assitine woy xoninoꞌnehura xontine qoltinoonte. Hatteentenni maassidhe.”—1 Phe. 3:8, 9.

19. Yesuusi giwannonke manna ma garinni laꞌneemmo gede biddishsha uyinonke?

¹⁹ Shooshanqe Yihowa soqqamaasine Yesuusi uyinoha hasiisanno biddishsha harunsitanno gede kaaꞌlitannonsa. Isi Ilaalu Sibikatesi yannara togo yiino: “‘Jaalakki baxi, diinakki giwi’ yinoonnita macciishshitinoonni. Ani kayinni togo yeemmoꞌne: Diinnaꞌne baxanna darantinanni gede assitannoꞌnerira huuccatto assa agurtinoonte; tenne assitiniro, iima noo Anniꞌnera ooso ikkitinanni, korkaatuno isi bushuullehono danchuullehono arrishsho fushshanno, hattono keeraanoteno cubbaataammahono xeena gananno.” (Mat. 5:43-45) Ee, Maganu soqqamaasine ikkinoommo daafira, ‘diinnanke’ aye geeshshano gibbunkero insa ‘baxa’ rosa hasiissannonke.

20. Haaro alamera uullate aana baxillu woꞌmannota mayinni anfeemmo? (Umi misile lai.)

²⁰ Yihowa soqqamaasine ayewoteno heeshshonsa woꞌmatenni Yihowanna jaalansa baxxannota leellisha hasiissannonsa. Lawishshaho, mitu manni sabbankeemmota Maganu Mangiste sokka adha giwiro nafa, hakku manni qarramanno wote kaaꞌlineemmo. Hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: “Mimmito baxa agurranna, ayerano asalu heeꞌroonkeꞌne; jaalasi baxannohu baalunku higge wonshinohona. Korkaatuno ‘Soorritooti, shitooti, moortooti, hattono yortooti’ yitanno higguwanna wole baalanta hajajo ‘Jaalakki umikki gede assite baxi’ yaanno qaali xaphi asse amadino. Baxillu jaalisira bushare diassanno; hakko daafira baxillu higgete gumulooti.” (Rom. 13:8-10) Yihowa Farciꞌraasine ikkinoommo daafira, tenne babbadooshshu woꞌminote, finqilanna Sheexaanu anga noote busha alame giddo addu baxille leellinsheemmo. (1 Yoh. 5:19) Sheexaanu, agaanintesinna bushu manni baꞌꞌanno wote uullate aana baxillu woꞌmanno. Uullate aana heeꞌranno manni baalunku Maganonna jaalansa baxanno yannara lowo geeshsha maassammeemmo!