1, 2. (a) Yelaga naati deˈiyo issi issi aawatanne aayeta hirggissiyaabay aybee? (b) Naati bantta yelagatetta layttan waati goˈettana danddayiyoonaa?

KIRISTTAANETI bantta naˈay xammaqettiyoogaa beˈiyo wode keehi ufayttoosona. Layttay 14 gidanaappe kase xammaqettida oyddu naatu aayyiyaa Berenisa hagaadan gaasu: “Hegee nuna keehi ufayssiis. Nu naati Yihoowawu haggaazanawu koyido gishshawu, a keehi galatida.” A gujjada, “SHin nu naati gitatiyo wode eta daro metoy gakkanaagaakka erida” yaagaasu. Intte naˈay yelaga gidikko, Bereniso qofissidabaa akeekana danddayeeta.

² Naatu dichaabaa xannaˈiya issi eranchay yelagatettaa wodee yelidaageetussikka yelagatussikka metana danddayiyaaba gidikkonne, aawaynne aayyiyaa bantta yelaga naatussi akeekay pacciis giidi qoppana koshshennaagaa yootiis. Ubba qassi, yelaga naati gooba gidiyoogaa, wozanappe qoppiyoogaanne laggetuura wodiyaa aattanawu koyiyoogaa i yootiis. Intte naati yelagatettan Yihoowayyo mata dabbo gidana, haggaazanawu halchidi hegaa polanawu baaxetana, qassi wozanappe qoppidi bantta huuphiyaa Yihoowawu geppananne hegaadan deˈana danddayoosona. Yelagatettay etawukka Yesuusaagaadan ayyaanaaban diccanawu maaddiya wode gidana danddayees. (Luqaasa 2:52 nabbaba.) Aawatoo,  aayetoo, he keehi loˈˈo wodiyan ay oottana danddayeetii? Yesuusi asa gamma gakkidi, siiqiyoogaa, ba huuphiyaa kawushshiyoogaanne akeekancha gidiyoogaa waati bessidaakko qoppite. Intte yelaga naati Yihoowawu haggaazanaadan loohissanawu ha eeshshati inttena waati maaddana danddayiyoonaa?

3. Yesuusi ba kiittidoogeeta ba lagge giidoy aybissee?

³ Yesuusi siiqiyaanne ammanettiya lagge. (Yohaannisa 15:15 nabbaba.) Beni wode godi ba qofaanne bawu siyettiyaabaa ba ashkkaratussi yootenna. SHin Yesuusi i kiittido ammanettidaageetussi godakka laggekka gidiyoogaa bessiis. I etaara wodiyaa aattees, bawu siyettiyaabaa etawu yootees, qassi eti bantta wozanan deˈiyaabaa yootiyo wode loytti ezggees. (Mar. 6:30-32) Siiquwan hegaadan haasayiyoogee Yesuusi kiittidoogeeti aara dabbotaa minttanaadaaninne sinttappe Xoossawu haggaaziyo wode oottanabawu giigettanaadan maaddiis.

4. Ne naˈaa bolli aawatikkonne waanada ayyo lagge gidana danddayay? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

⁴ Intte naatu bolli intteyyo aawatettay deˈikkokka, etawu lagge gidanawukka danddayeeta. Laggeti issippe wodiyaa aattoosona. Intte naatuura kaseegaappe daro wodiyaa aattanawu oosuwaara woy harabaara gayttidaagan giigissana danddayiyoobi deˈikko woossitenne qoppite. Laggeti dosiyoobaykka issi mala. Hegaa gishshawu, intte yelaga naˈaa ufayssiya muuziqan, pilimiyan woy ispporttiyan ufayttanawu baaxetite. Xaaliyaa biittan deˈiya Ilariya hagaadan gaasu: “Taani siyiyo muuziqaa ta aawaynne ta aayyiyaa dosoosona. Ubbakka ta aaway tawu ulo lagge, qassi taani ubba xuura gididabaakka aara haasayanawu yayyikke.” Intte intte naatussi lagge gidiyoogaappenne eti Yihoowa dabbo gidanaadan maaddiyoogaappe denddidaagan, eta bolli aawatiyoogee attenna. (Maz. 25:14) Ubba qassi, intte eta siiqiyoogaanne bonchiyoogaa besseeta; qassi eti inttekko shiiqanawu yayyokkona. Hegaadankka, eti banttana qofissiyaabaa intteyyo yootana danddayoosona.

5. Yihoowawu mishettidi haggaaziyoogan demmiyo ufayssaa beˈanaadan Yesuusi ba erissiyo ashkkarata waati maaddidee?

⁵ Yesuusi baayyo lagge gidida i siiqiyo erissiyo ashkkarati Yihoowawu mishettidi haggaaziyoogan demmiyo ufayssaa beˈanaadan koyiis. Hegaa gishshawu, ayyaanaaban eti mishettidi oottanaadan amottiis. Yesuusi eti minnidi asaa erissiyo ashkkara oottanaadan koyiis! Qassi i eta he oosuwan maaddanaagaa ba erissiyo ashkkaratussi siiquwan yootiis.—Maa. 28:19, 20.

6, 7. Yelidaageeti bantta naati ayyaanaabaa meeze oottidi, aggennan kaallanaadan oottiyoogee siiqiyoogaa bessiyaabaa gididoy aybissee?

⁶ Intte yelaga naati ayyaanaaban payya gidanaadan koyeeta. Xoossaykka intte intte naata Yihoowa “seeraaninne zoriyan” dichanaadan koyees. (Efi. 6:4) Yaatiyo gishshawu, ayyaanaabaa meeze oottidi aggennan kaallanawu Xoossay intteyyo immido aawatettaa goˈettite. Leemisuwawu, timirttee intte naatussi keehi koshshiyo gishshawu, eti tamaaranaadan koyeeta; qassi eti tamaariyoogaa dosanaadan maaddanawukka koyeeta. Hegaadankka, siiqiya aawaynne aayyiyaa gubaaˈe shiiquwaaninne ayyaanaaban hara prograamiyan bantta naati Yihoowa “zoriyan” goˈettanaadan koyoosona. Xoossay tamaarissiyoobay keehi maaddiyo gishshawu, intte naati ayyaanaabaa siiqanaadaaninne aadhida eratettaa nashshanaadan oottanawu baaxeteeta. (Lee. 24:14) Yesuusi ba erissiyo ashkkarata maaddidoogaadan, intte yelaga naati Xoossaa Qaalaappe tamaariyoobaa siiqanaadaaninne ubbatoo haggaazanaadan maaddiyoogan, eti haggaazuwan qara gidanaadan baaxeteeta.

⁷ Yelaga naati ayyaanaabaa ubbatoo meeze  oottiyoogee waati maaddana danddayii? Tohossa Afirkkan deˈiya Erina hagaadan gaasu: “Nuuni naatettan darotoo Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu, qassi shiiquwaanne haggaazuwaa baanawu belletoosinne lanccoos. Issi issitoo so asay issippe xannaˈennaadan digganawu eriiddi metuwaa medhoos. SHin nu aawaynne aayyiyaa hegan hidootaa qanxxokkona.” A gujjada hagaadan gaasu: “He loohissoy taani genccanaadan maaddiis. Ayyaanaaban taani meeze oottidobaa aggiyo wode, danddayettida keenan haˈˈi sohuwaara zaarettada doommanawu amottays. Nu aawaynne aayyiyaa ayyaanaabaa meeze oottibeennabaa gidiyaakko, taani hegaadan waaya amottana. Eti hidootaa qanxxidaba gidiyaakko, taani haˈˈi gubaaˈe shiiquwaanne ayyaanaaban oottiyo harabaa sohuwaara aggabayanaagaa erays.”

8. (a) Yesuusi ba huuphiyaa kawushshiyoogaa waati bessidee? (b) Yesuusi ba huuphiyaa kawushshidoogee i erissiyo ashkkarata waati maaddidee?

⁸ Yesuusi nagari baynna asa gidikkokka, ba huuphiyaa kawushshidi, Yihoowa maadoy baassi koshshiyoogaa ba erissiyo ashkkaratussi yootiis. (Yohaannisa 5:19 nabbaba.) Yesuusi ba huuphiyaa kawushshidoogee i erissiyo ashkkarati a bonchennaadan oottidee? Mule oottibeenna. I Yihoowan keehi ammanettiyo wode, a kaalliyaageeti kaseegaappe aaruwan an ammanettoosona. Guyyeppe, eti Yesuusaagaadan bantta huuphiyaa kawushshidosona.—Oos. 3:12, 13, 16.

9. Neeni ne huuphiyaa kawushshada maarotaa oychiyoogeenne ne abbiyaa pacaa akeekiyoogee, ne yelaga naata waati maaddana danddayii?

⁹ Yesuusaagaappe dumma hanotan, nuuni nagarancha, qassi baloos. Intte huuphiyaa kawushshidi, intte abbiyaa pacaa akeekite; qassi intte balaa ammanite. (1 Yoh. 1:8) Woni intte keehi bonchiyoy oonee? Inttena ootissiya uran intte bonchiyoy ba mooruwaa ammaniyaageeyyee ammanennaagee? Intte intte balaa atto gaanaadan oychiyoogaa intte yelaga naˈay siyiyo wode, kaseegaappe aaruwan i inttena bonchana danddayees. Ikka ba mooruwaa ammaniyoogaa tamaarana danddayees. Heezzu naatu aayyiyaa Rozmera hagaadan gaasu: “Nuuni nu balaa ammaniyo gishshawu, hegee nu naati metiyaabi merettiyo wode nuuyyo yootanaadan denttettiis. Nuuni nu abbiyaa pacaa akeekiyo gishshawu, nu naati banttana metiyaabawu loˈˈo maaduwaa awuppe demmana danddayiyaakko tamaarissida. Eti maaduwaa koyiyo wode, nuuni ubbatoo Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufiyaa kessidi etawu immoos; qassi etaara issippe woossoos.”

10. Yesuusi bana kaalliyaageeta azaziyo wode, ba huuphiyaa kawushshiyoogaa waati bessidee?

¹⁰ Yesuusayyo a kaalliyaageeta azaziyo maatay deˈees. SHin i bana kawushshidi azaziyoobawu darotoo gaasuwaa yootees. Leemisuwawu, i bana kaalliyaageeti kasetidi Xoossaa Kawotettaanne a xillotettaa koyanaadan yootidi aggiigibeenna; shin, “[Xoossay] intteyyo he ubbabaa immana” yaagiis. Yesuusi, “Haratu bolli pirddoppite” yaagi simmidi, “intte haratu bolli pirddiyoogaadan, Xoossai intte bolli pirddana” yaagidi, hegaadan giido gaasuwaa yootiis.—Maa 6:31–7:2.

11. Aaway woy aayyiyaa kessiyo maarawu woy kuuyiyoobawu koshshiyo wode gaasuwaa yootiyoogee loˈˈo gidiyoy aybissee?

¹¹ Koshshiyaabaa gidikko, intte kessiyo maarawu woy kuuyiyoobawu gaasoy aybakko yootite. Intte yelaga naˈay gaasuwaa akeekiyo wode, intteyyo azazettanawu koyana danddayees. Oyddu naata dichida Bari, “Intte kuuyiyoobawu gaasuwaa yootiyoogee intte yelaga naati inttenan ammanettanaadan maaddees; ayssi giikko, gaasoy baynnan intte coo kuuyibeennaagaa eti akeekoosona” yaagiis. Yelagati guutta naˈa gidennaagaakka hassayite. Eti banttabaa waati qoppanaakko tamaaroosona; qassi issibaa banttawu kuuyanawu koyoosona. (Roo. 12:1) Bari,  “Yelagati banttawu siyettiyaaban gidennan, loytti qoppidi kuuyiyoogaa tamaarana koshshees” yaagiis. (Maz. 119:34) Hegaa gishshawu, inttena kawushshidi, issibaa intte aybissi kuuyidaakko intte yelaga naˈaassi yootite. Yaatiyo wode, i ba huuphen kuuyiyoogaa tamaarees; qassi intte a bonchiyoogaanne i gasttiiddi deˈiyoogaa intte akeekiyoogaa erees.

12. Yesuusi PHeexiroosa waatidi akeekan maaddidee?

¹² Yesuusi akeekancha gidiyoogaa bessiis; qassi ba erissiyo ashkkaratussi maadoy koshshiyoobaa shaakki eriis. Leemisuwawu, Yesuusi hayqqenna mala baassi qoppanaadan kiitettida PHeexiroosi a zoridoy awu qarettido gishshataassa. Gidoppe attin, PHeexiroosi bala qofaa qoppidi zoridoogaa Yesuusi akeekiis. Yesuusi anne erissiyo ashkkarata harata maaddanawu mintti zoriis, issi uri bana ashshanawu koyiyoogee kaalettiyoobaa yootiis, qassi ba goˈˈaa aggibayiyoogee demissiyo anjjuwaa qonccissiis. (Maa. 16:21-27) PHeexiroosi zaarettidi hegaadan qoppibeenna.—1 PHe. 2:20, 21.

13, 14. (a) Ne yelaga naˈaa ammanoy shuggiiddi deˈiyoogaa bessana danddayiyaabay aybee? (b) Ne naˈaa woy naˈee hanotaa shaakka eranawunne maaddanawu akeekaa waata goˈettana danddayay?

¹³ Intte yelaga naˈaa maaddana koshshiyoobaa shaakki eranaadan Yihooway akeekaa intteyyo immana mala woossite. (Maz. 32:8) Leemisuwawu, intte naˈaa ammanoy shuggidoogaa bessana danddayiyaabay aybee? I kaseegaa keena ufayttennan aggana, ba mala Kiristtaaneta borana, woy ba wozanan deˈiyaabaa intteyyo yootennan aggana danddayees. Hegee i qosan iita nagaraa oottiiddi deˈiyoogaa bessees giidi eesuwan kuuyoppite. * Qassi, hegaa mala malaataa xaasayidi xeelloppite, woy intte yelaga naˈay guuttaa takkidi boorasiyoogaa aggana giidi qoppoppite.

¹⁴ Yesuusaagaadan, kehatettaaninne bonchuwan oyshaa oychite. Ollaappe duuqqido haattaa eesuwan goochi kessiyoogee amarida haattay gukkanaadan oottiyoogaadan, intte yelaga naˈaa oychidobaa i zaaranaadan giddiyoogee i qoppiyoobaanne koyiyoobaa  intte erennaadan diggana danddayees. (Leemiso 20:5 nabbaba.) Qommoora ibaa denttido Ilariya yelagatetta layttan banaara tamaariyaageetuura daro wodiyaa aattanawu koyidoogaa hassayawusu; shin he wode, hegee bala gidiyoogaa erawusu. I aawaynne aayyiyaa o qofissiyaabay deˈiyoogaa issi wode akeekidosona. Ilariya hagaadan gaasu: “Taani guuttaa azzanidoogaa eti akeekidoogaa issi galla omarssi yootidi, hegawu gaasoy aybakko tana oychidosona. Taani yeekkaydda hanidabaa yootaas, qassi eti tana maaddanaadan oychaas. Eti tana qoommidi, ta hanotaa akeekiyoogaanne tana maaddanaagaa yootidosona.” Ilariyi aawaynne aayyiyaa a gubaaˈiyan deˈiya loˈˈo laggetuura laggetanaadan o sohuwaara maaddiyoogaa doommidosona.

15. Yesuusi haratuura gayttidaagan akeekancha gidiyoogaa waati bessidaakko qonccissa.

¹⁵ Yesuusi ba erissiyo ashkkarata maaddana koshshiyoobaynne eta loˈˈo eeshshay aybakko shaakki eriyoogaankka akeekancha gidiyoogaa bessiis. Leemisuwawu, Naatinaaˈeela giyo bitanee Yesuusi Naazireete asa gidiyoogaa siyidi, “Naazireete katamaappe payyabi kiyanau danddayii?” yaagiis. (Yoh. 1:46) Intte he sohuwan deˈiyaakko, Naatinaaˈeeli boriya, coo ixxiya woy ammanoy baynna asa giidi qoppuuteetii? Yesuusi akeekancha gidiyo gishshawu, Naatinaaˈeela wozanaappe loˈˈobaa koyiis. Yesuusi a, “genee bainna tumu Israa7eela asi hagaa!” yaagiis. (Yoh. 1:47) Yesuusi asa wozanan deˈiyaabaa beˈana danddayiyo gishshawu, i haratu wozanaappe loˈˈobaa koyanawu hegaa goˈettiis.

16. Ne yelaga naˈay loˈˈo eeshshay deˈiyoogaa gidanaadan waata maaddana danddayay?

¹⁶ Wozanan deˈiyaabaa intte beˈana danddayekketa, shin Xoossay inttena maaddin, akeekancha gidana danddayeeta. Intte intte yelaga naˈaa wozanaappe loˈˈobaa koyanawu he imotaa goˈettuuteetii? “Wayssiyaagaa” geetettanawu koyiya uri baawa. Intte qofankka haasayankka, intte naˈaa “makkalancha yelagaa” woy “wayssiya naˈaa” gooppite. Intte yelaga naˈay baaxetiiddi deˈikkokka, intte a abbiyaanne i loˈˈobaa oottanawu wozanappe amottiyoogaa akeekiyoogaa i eranaadan oottite. I kaseegaappe loˈˈo asa gidanawu oottiyoobaa akeekidi galatite. Danddayettikko kaseegaappe aaro aawatettaa awu immiyoogan, a loˈˈo eeshshay yaa loˈˈanaadan maaddite. Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi hegaadan oottiis. Yesuusi Naatinaaˈeelaara (Barttalamoosakka geetettees) gayttoosappe layttanne bagga gidiya wodee aadhi simmin, kiitettidaagaa gidanaadan a dooriis; qassi Naatinaaˈeeli mishettidi oottiya Kiristtaane gidiyoogaa bessiis. (Luq. 6:13, 14; Oos. 1:13, 14) Intte intte naˈaa galatiyoogeenne minttettiyoogee, ubbatoo mooriya uradan gidennan, Yihooway goˈettana danddayiyo mino Kiristtaanedan i bana xeellanaadan maaddees.

17, 18. Neeni ne naati Yihoowawu haggaazanaadan loohissanawu ubbatoo minnada oottikko demmanabay aybee?

¹⁷ Intte intte naata dichiyo wode, ayyaanaaban darotussi aawa gidida kiitettida PHawuloosawu siyettidaagaadan, intteyyo issi issitoo siyettana danddayees. I ayyaanaaban baassi naata gidida, Qoronttoosan deˈiya Kiristtaaneta keehi ‘siiqiyo’ gishshawu, ba wozanan ‘waayettiisinne tuggatiis.’ (2 Qor. 2:4; 1 Qor. 4:15) Naaˈˈu attuma naatanne issi naˈiyo dichida Vikteri hagaadan giis: “Yelagatettay keehi wayssiya wode. SHin, nuuni metootiyo wodiyaappe ufayttiyo wodee keehi daro. Yihooway nuna maaddin, nuuni nu naatuyyo ulo lagge gidida.”

¹⁸ Intte naati Yihoowawu haggaazanaadan loohissanawu ubbatoo minnidi oottite. Intte eta wozanappe siiqiyoogaa bessiyo wode, eti tumaa mintti oyqqiyaanne ubbatoo ‘tumatettan deˈiya,’ ayyaanaaban mino naata gidiyoogaa beˈiyoogan intte keehi ufayttanaadan amottoos.—3 Yoh. 4.