1. Yihowa duuchunkura Aliidiha ikkirono, wolootu maa assitara koyisino?

YIHOWA duuchunkura Aliidiho, baalankare Kalaqinoho, hattono gawalo nookki hayyonna wolqa noosiho. Iyyoobino tenne huwatino. Yihowa kalaqote loosisi daafira xaˈmisihu gedensaanni Iyyoobi togo yee qolino: “Ati baalanka coye assa dandaattotanna hedoottore baalankare assa hoogattokkita xa afummo.” (Iyo. 42:2) Yihowa hasiˈrinore baala mittuno kaaˈlisikki assa dandaannoha ikkirono, hedosi wonshate hanafotenni kayise wolootu ledosi loossanno gede koyise baxillesi leellishino.

2. Yihowa Yesuusi hiikkonne kaajja looso loosanno gede koyisino?

² Maganu kalaqinohu umi kalaqami mitto Beettosiiti. Yihowa wole baalanka kalaqama yaano heeshsho noonsareno noonsakkireno kalaqi yannara Beettisi isi ledo loosanno gede fajjino. (Yoh. 1:1-3, 18) Hawaariya Phaawuloosi Yesuusi daafira coyiˈranni togo yiino: “Iimanna uulla noohu wolu baalunku coyi kalaqaminohu isi widoonniiti; illete  leeltannorinna leeltannokkiri, zuufaannano ikkito mootumma woy gashshootuno ikko silxaanna, baalunku kalaqantinohu isi widoonniiti. Wolu baalunku coyi kalaqaminohu isi widoonniitinna isiraati.” (Qol. 1:15-17) Konnira Yihowa Beettisi kalaqote looso isi ledo loosanno gede asse, hattono Yesuusiha kaajja loosu qeecha wolootu affanno gede asse Beettosi ayirrisannota leellishino.

3. Yihowa Addaami maa assanno gede koyisino? Mayira?

³ Yihowa mannu oosono ledosi loossanno gede koyisino. Lawishshaho, Addaami saadate suˈma fushshanno gede fajjino. (Kal. 2:19, 20) Addaami tenne baala saada laˈˈasi, akattansa xiinxallasinna insara malino suˈma doorasi lowo geeshsha hagiirsiissinositi egennantinote! Yihowa kalaqino saadara suˈma fushsha diqarrissannosi. Ikkirono, isi insara suˈma Addaami fushshanno gede asse shaqqado ikkinota leellishino. Qoleno, Maganu Addaamira uulla woˈma Gannate assate looso uyinosi. (Kal. 1:27, 28) Gedensaanni kayinni Addaami Maganu ledo loosa agurino; tini qolte isirano ikko oososi baalantera buutote qarra abbitino; tini dadillissannote.—Kal. 3:17-19, 23.

4. Wolu manni Maganu fajjo assate isi ledo loosinohu hiittoonniiti?

⁴ Yannate gedensaanni Maganu wole mannano hedosi wonshate ledosi loosanno gede koyisino. Nohi umosino ikko minisi manna Baote Wayinni gatisate markaawe seekkino. Muse Isiraeelete daga Gibitsete borojjimmanni fushshino. Iyyaasu qole hattee daga Hexxote Gobba eessino. Salamooni Yerusaalamete Beetemeqidese minino. Maariyaami Yesuusira ama ikkitino. Kurino ikko wolu batinyu ammanamino manni Yihowa fajjo assate isi ledo loosino.

5. Maganu ledo hiikkonne looso loosate qoosso afiˈnoommo? Yihowara konne looso loosate ninke kaaˈlo hasiissannosi? (Hanafote noo misile lai.)

⁵ Xaa yannara, Yihowa woˈma wolqankenni Kiristoosi Gashshino Mangistera kaaˈlinammora koyisinonke. Maganoho soqqama dandiineemmoti batinye qullaawa soqqansho no. Baalunku mittu gari soqqansho soqqama dandiineemmokkiha ikkirono, Mangistenniha dancha duduwo kayinni sabbaka dandiineemmo. Hige konne looso loosate Yihowara ninke kaaˈlo dihasiissannosi. Isi hasiˈriro iima heeˈre uullate aana noo manna xaaddote coyishshiisha dandaanno. Yesuusi, Yihowa kinna nafa Mesihichu daafira wolootaho kultanno gede assa dandaannota coyiˈrino. (Luq. 19:37-40) Ikkirono, Yihowa ‘ledosi loonsammora’ fajjinonke. (1 Qor. 3:9) Hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: “Isi ledo loonseemmore ikkinoommohura, Maganu elto adhitine kaˈine mayira adhitinoonniro deˈinannikki gede qaagiissineemmoˈne.” (2 Qor. 6:1) Maganu ledo loosanke lowo ayirrinyeetinna tashshi assitannote. Hanni hatto yineemmohu mayiraatiro laˈno.

6. Maganunnihu bayiru Beetti Annisi ledo loosasinni mayi macciishshaminosita coyiˈrino?

⁶ Hundinni kayisse, Yihowa soqqamaano isi ledo loosse baasa hagiidhitanni keeshshitino. Maganunnihu umi Beetti uullara daara albaanni togo yee coyiˈrinota xawinsoonni: “Yihowa doogosira umiha asse kalaqie . . . Hakkawaro ani ledosi qara loosaasincho ikke noommo. Barru barrunku iso tashshi asseemmosi; anino albasiinni duuchanka wote hagiidheemmo.” (Law. 8:22, 30) Yesuusi Annisi ledo hagiirrunni loosino; loosino loosinna Yihowa tashshi assanni noota afasi hagiidhanno gede assitinosi. Ninkena?

7. Sabbakate loosi hagiirsiisannonkehu mayiraati?

⁷ Yesuusi aano adhano hagiirsiissannota coyiˈrino. (Looso 20:35) Halaale macciishshine adhinummo yannara hagiidhinoommo; anfoommo halaale mannaho kulano hattonni hagiirsiissannonke. Qullaawu Maxaafi halaale wolootaho kulleemmo wote, ayyaanaamittetenni hudiˈrino manni Maganonkenna Qaalisi giddo nooha muxxe halaale afe hagiidhanna laˈneemmo. Insa alba heddannonna heedhanno gara biddi assidhanna laˈneemmo woteno tashshi yaannonke. Dancha duduwo duduwate loosi lowo geeshsha  hasiisannoha ikkinota huwanteemmo. Kuni loosi mannu Maganu ledo araarame hegere heeshsho afiˈranno faro fanannoho. (2 Qor. 5:20) Mannu hegere heeshshowa massitanno doogo haˈranno gede kaaˈlatenni roore tashshi assannohu wolu loosi mama no?

8. Yihowa ledo loonse afiˈnanni hagiirri daafira mitu roduuwi mayitino?

⁸ Hagiidhineemmohu mannu kulleemmonsa halaale macciishshe adhanno daafira calla ikkikkinni, Yihowa hagiirsiinsanni heeˈnoommotanna isira soqqamate sharrammeemmo sharro isi naadannota anfoommo daafiraati. (1 Qorontoosi 15:58 nabbawi. ^[1]) Ixaaliyaho heeˈrannohu Maarko yinanni rodii togo yiino: “Yihowara mittoreno gatisiˈrummokki aanni noommotanna konne aanni noommohuno assinire bayichonko hawannohura ikkinokkita afaˈya lowo geeshsha hagiirsiissannoe.” Ixaaliyaho soqqamannohu Firaanko yinanni rodiino togo yiino: “Assineemmori garire ikkinokkihu gede assine hendeemmoha ikkirono, Yihowa kayinni barru baala Qaalisinna wole ayyaanaamittete qixxaawosi widoonni, baxannonketanna isira assineemmo coye baalanka naadannota qaagiissannonke. Yihowa ledo loosa hagiirsiissannoehunna heeshshoˈya alaamu noota ikkitinohu iseraati.”

9. Yihowanna Yesuusi mereero hiittoo jaaloomi no? Mayira?

⁹ Banxeemmo manni ledo loonseemmo wote, insawa shinqeemmo hattono ayimmansanna akattansa albinni roore anfeemmo. Insa maa loosa baxxannoro calla ikkikkinni, hakkoye looso loosanno garano huwanteemmo. Yesuusi lowo biliyoone ikkanno diro Yihowa ledo loosino; konni garinni mimmitoho jawaatunna baˈˈannokki baxilli noonsa. Yesuusi jaaloominsa mageeshshi geeshsha muliha ikkinoro coyiˈranni, “Aninna Anniˈya mittoho” yiino. (Yoh. 10:30) Lamunkura kaajja mittimma noonsa; hattono loossannore baala sumuu yite loossanno.

10. Sabbakate loosi Yihowawanna wolootunniwa shiqate kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

¹⁰ Yesuusi, Yihowa rosaanosi agarannonsa gede huuccatto assino. Mayira? Isi “Ninke mitto ikkinoommonte gede insano mitto ikkitanno gede” yee huuccino. (Yoh. 17:11) Maganunnite xintu seerubba ledo sumuu yine heeˈneemmohanna sabbakate looso loonseemmoha ikkiro, baxissanno akattasi huwanteemmo. Qoleno, Magano addaxxanna biddishshasi harunsa hayyo ikkitinohu mayiraatiro leellannonke. Maganunniwa shinqummoro isino ninkewa shiqanno. (Yaaqoobi 4:8 nabbawi. ^[2]) Qoleno Kiristaanu roduuwinkewa shinqeemmo; korkaatuno iillannonke qarri mitto danaati, afiˈneemmo hagiirrinna mixonkeno mittu garite. Ee, loonseemmohu, hagiidhineemmohunna qarra dandiine saˈneemmohu mitteenniiti. Biritaaniyaho heedhannoti Okitaaviya yinanni rodoo togo yitino: “Yihowa ledo loosaˈya wolootunniwa shiqeemma gede kaaˈlitinoe; korkaatuno jaaloominke mulla iimi addiha diˈˈikkino; hatteentenni mittu gari alaamanna doogo harunsineemmoreeti.” Aterano hatto dilawannohe? Roduuwinke Yihowa hagiirsiisate sharrantanno gara laˈneemmo wote insawa albinni roore shinqeemmo.

11. Haaro alame giddo Yihowawanna roduuwinkewa albinni roore shinqeemmohu mayiraati?

 ¹¹ Xaa yannara Maganunna mannu ledo noonke baxilli jawaata ikkara dandaanno; albillitte keeraanchimma woˈmitinote haaro alamera kayinni baxillinke roore jawaatanno. Hanni albillitte loonseemmoha dhaggete looso hedi! Hakkawote reyotenni kaˈˈanno manninni galagalle xaandeemmo, hattono Yihowa doogo rosiinseemmonsa. Qoleno uulla gannate assate looso loonseemmo. Konne shaaˈˈa ikkinokki looso mitteenni kaaˈlamme loosanna Kiristoosi Gashshino Mangiste hunda guuta ikkate widira haˈra lowo geeshsha hagiirsiissannota ikkitanno! Hatte yannara, mannu baalunku insa insaneewanna ‘heeshshote kalaqami baalunku hasatto wonshanno’ Maganiwa albinni roore shiqanno.—Far. 145:16.

12. Sabbakate loosi agarooshshe ikkannonkehu hiittoonniiti?

¹² Yihowa ledo noonke jaaloomi baˈˈannokki gede agadha hasiissannonke. Heeˈnoommo alame Sheexaanu Daawuloosi gashshinota ikkitinohuranna guuntete xeˈne noonkehura, gara ikkinokkire hedanna tenne alame amanyoote rosa diqarrissannote. Alamete ayyaana ninke hasiˈnoommokki raga qole xiiwannonke lagi ledo heewisiisa dandiinanni. Lagu adhe haˈrannonkekki gede gargadhate, noonke dhuki baalunkunni alillitte daaha hasiissannonke. Hatteente gede, Sheexaanu alame ayyaani adhe haˈrannonkekki gede sharrama hasiissannonke. Wolootaho sabbankeemmoha ikkiro, ammananke shoshshoggishannore ikkikkinni horoomannonkehu ayyaanaamittete coyi aana illachinsheemmo. (Fil. 4:8) Sabbakate looso loosa, Maganu eino qaalenna baxillu aana xintamino seerasi qaangeemmo gede assitannonkehura ammananke jawaattanno. Qoleno kuni loosi ayyaanaamittennihu olu uduunninke xeannokki gede agadhate kaaˈlannonke.—Efesooni 6:14, 15 nabbawi; ^[3] Efe. 6:16, 17.

13. Mittu Awustiraaliyaho heeˈranno rodii sabbakate looso ma garinni laˈˈanno?

¹³ Sabbakate loosiranna wole ayyaanaamittete millimmora diinaggaambeemmoha ikkiro, uminke qarri daafira quwa saˈne yaandeemmo yanna diheedhannonke; tini qolte agarooshshe ikkitannonke. Awustiraaliyaho heeˈrannohu Joeeli togo yiino: “Sabbakate loosi noo coye deˈˈeemmokki gede kaaˈlannoe. Kuni loosi mannaho iillanni noo qarranna ani heeshshoˈya giddo Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsaˈyanni afiˈroommo horo qaageemmo gede kaaˈlannoe. Sabbakate loosi shooshaqa ikkate sharrameemmo gede assinoe; hattono Yihowanna roduuwaˈya addaxxeemmo faro fanannoe.”

14. Sabbakate looso loonsanni keeshshanke Maganu ayyaani ledonke noota leellishshanno yineemmohu mayiraati?

¹⁴ Sabbakate loosi Maganu ayyaani ledonke noota ammanneemmo gedeno assannonke. Hanni qooxeessikkira noo mannira dancha daabbo beehate looso uyinoonnihe gede assite hedi. Konni loosira woxe dibaantannihe; fushshootto woxe qolateno uyinanniheri dino. Qoleno, shiima yanna gedensaanni mannu beekkanni nootto daabbo baxinokkitanna mitu manni isinni tenne daabbo beehoottotera giwannoheta afitto. Konne looso loossanni mageeshsha keeshshatto? Mannu ikkito hexxo mudhatto gede assitannohehura konne looso loossanni lowo yanna keeshshate dhuka hoogattora dandaatto. Ikkirono, ninke galata baino manni mishanninna qacifatanni heeˈreennankenni hattono uminke woxe fushshinanni lowo diro sabbankanni keeshshinoommo. Tini Maganu ayyaani kaaˈlanni noonketa leellishshannota diˈˈikkitino?

15. Dancha duduwo duduwa Maganu mannaho hedino hedo ledo mayi xaadooshshe afidhino?

¹⁵ Hanni dancha duduwo duduwate loosi Yihowa mannaho hedinori ledo xaadanno gara  hedi. Isi hedo mannu uullate aana reyo nookkiha heeˈranno gedeeti; Addaami cubbo loosinoha ikkirono tini hedosi xaano disoorrantino. (Isa. 55:11) Isinni Maganu mannu cubbunna reyote borojjimmanni fulanno qixxaawo qixxeessino. Tenne Maganu hedo ledo sumuu yaanno garinni, Yesuusi uullara daye hajajamanno mannira heeshshosi kakkalo asse shiqishino. Ikkollana, kuni manni Maganoho hajajamate isi insa ma assitara hasiˈrannoro afa hasiissannonsa. Konnira, Yesuusi mannaho Maganu ma assitara hasiˈrannoro rosiisino; rosaanosino tenne assitara hajajino. Mannu Maganu ledo araaramanno gede kaaˈlineemmo wote, Maganu mannu ooso cubbunninna reyotenni gatisate qixxeessino qixxaawora ledosi loonsanni heeˈnoommo yaate.

16. Sabbakate loosi Maganunnite baalanta roortanno hajajo ledo xaadannohu hiittoonniiti?

¹⁶ Wolootu hegere heeshshowa massitanno doogo aana hadhanno gede kaaˈlanke Yihowanna manna banxeemmota leellishshanno; isi “fajjo duuchunku gari manni gatanno gedenna halaalunnita gara ikkitino egenno afiˈranno gedeeti.” (1 Xim. 2:4) Yesuusi Isiraeelete uyinoonni higge baalantenni roortannoti hiitteetiro xaˈminisi yannara togo yee qolino: “‘Maganokki Yihowa woˈmu wodanikkinni, woˈma lubbokkinninna woˈma surrekkinni baxi.’ Baalanta roortannotinna umi hajajo tenneeti. Layinkitino tenne labbannotenna togo yitannote: ‘Jaalakki umikki gede assite baxi.’” (Mat. 22:37-39) Sabbakate looso loonse tenne lamenta hajajo ayirrinseemmota leellisha dandiineemmo.—Hawaariyaatete Looso 10:42 nabbawi. ^[4]

17. Dancha duduwo duduwate ayirrinye afiˈroottohura mayi macciishshamannohe?

¹⁷ Addaho, ninke lowo geeshsha maassammoommoreeti! Yihowa hagiirsiisannoha, isiwanna wolu manniwa shinqeemmo gede kaaˈlannohanna ayyaanaamittenkera agarooshshe ikkanno looso uyinonke. Kuni loosi Maganonna manna banxeemmota leellinsheemmo farono fanannonke. Xaa yannara uullate aana Maganu manni heeˈranno gari lowo geeshsha babbaxxinoho; ikkirono ajuno akkaluno, dureessuno buxichuno, dhuku noonsarino noonsakkirino ammanansa wolootaho kulate sharrantanni no. Atino Faransayete heedhannoti Chanteeli yinanni rodoo coyidhino hedo ledo sumuu yaattoti egennantinote. Ise togo yitino: “Kalqete alame woˈmate giddo Wolqaataamu, duuchunku coyi Kalaqaanchinna hagiirraamu Magani togo yiinoe: ‘Haˈri! Coyiˈri! Ane daafira coyiˈri! Woˈmu wodanikkinni coyiˈri. Ani wolqa, Qaaleˈya Qullaawa Maxaafa, sokkaanote kaaˈlo, uullate aana miilla, lexxanni haˈranno qajeelshanna maltino yannara xawe leellanno biddishsha eemmohe.’ Yihowa asse yaannonkere assanna Maganinke ledo mitteenni loosa kaajja qoossooti!”