Ir al contenido

Ir al índice

¿Yacharqankichu?

¿Yacharqankichu?

¿Pitaj Josej tatan karqa?

Joseqa carpintero karqa, Nazaret llajtapitaj tiyakorqa, Jesuspa tatan jinataj karqa. ¿Pejpa wawantaj José karqa? Mateo libro nisqanman jina, Josejpa tatanqa Jacob sutikorqa, chaywanpis Lucas libropeqa nin “Elijpa churin” kasqanta. ¿Imaraykutaj iskay sutismanta parlanku? (Lucas 3:23; Mateo 1:16).

Mateo qhelqarqa: “Jacobqa Josejpa tatan karqa”, nispa. Kay versiculopi nisqanqa griego parlaypi Jacobqa, Josej tatanpuni kasqanta niyta munan. Mateoqa José ima familiamantachus jamusqanta nerqa. Chaytaj rikuchin Joseqa, Davidpa mirayninmantapuni jamusqanta, chayrayku Jesuspis Davidpa mirayninmanta jamusqanta nikun.

Lucaspis jinata qhelqarqa: “Elijpa churin Jos[é]”, nispa. Chaytaj niyta munanman “tolqa”. Lucas 3:27 versículo kikillantataj nin. Chaypi nin Salatielqa “Neripa churin” kasqanta, Jeconiaspa churin kajtinpis (1 Crónicas 3:17, 18; Mateo 1:12). Salatielqa Neripa ujnin warmi wawanwan casarasqa kanman karqa, sutenqa mana yachakunchu, chayrayku tolqallan karqa. Ajinallataj Josepis, Elijpa churin karqa, María wawanwan casarakusqanrayku. Lucasqa, Jesús Mariaj mirayninmanta jamusqanmanta “aychaman jina” parlan (Romanos 1:3). Chayrayku Bibliaqa, ima miraymantachus Jesús jamusqanmanta iskay familiasmanta parlan.

Ñaupa tiempopi, ¿ima telastaj karqa, imawantaj tiñej kanku?

Kay tiñisqa pʼachata uj juskʼupi tarikorqa, kaytaj 135 wata ñaupajmantaña.

Israel llajtapi chantá chay qayllanpi kaj llajtaspeqa, telasta ruwaj kanku oveja millmamanta, cabra pelomanta, camello pelomantataj. Astawanqa millmamanta; chayrayku Bibliaqa parlan ovejasmanta, ruthuymanta, millmamanta ruwasqa pʼachasmanta ima (1 Samuel 25:2; 2 Reyes 3:⁠4; Job 31:19, 20). Linomantapis ruwallajtaj kanku, chay plantaqa Egiptopi, Israelpitaj poqoj (Génesis 41:42; Josué 2:6). Bibliapeqa mana ninchu israelitas algodonta plantasqankuta, jinapis Persiapi algodonmanta ruwasqa imasta apaykachasqankuta nin (Ester 1:6). Chantapis seda telasqa valesqa karqa, chaytaqa karu llajtasmanta ranqhajkuna apaj kanku (Apocalipsis 18:11, 12).

Coloresmanta parlaspa Diccionario de la Biblia nisqa libropi nin: “Millmaqa yana, chʼumpi ima kasqanta, chaymantataj yurajkama kasqanta, jinapis tiñikullajtaj”, nispa. Puka colorta tiñinankupaj tintaqa valesqa karqa, caracolesmantataj orqhoj kanku. Chantapis puka colorta, qʼelluta, azulta, yanata ima tiñinankupajqa, plantasmanta, saphisninmanta, laqhesninmanta, khuritusmanta ima tintata ruwaj kanku.