1, 2. (a) Xaa yannara Maganu manna hagiidhanno gede assannonsari mayi no? (b) Kiristaana ikkino annuwinna amuuwi hattono songote cimeeyye wedellu cuuama afidhinore huwatanno gede kaaˈla dandiitannohu hiittoonniiti?

MITTU songote cimeessi Kiristooferi yinanniha 12 diri qaaqqo togo yii: “Ilamitto warinni kayise afoommohe; qoleno cuuama hasiˈrattota macciishshe lowo geeshsha hagiidhoommo. Kayinni mitte xaˈmo xaˈmeemmohe; ‘Cuuama hasiˈroottohu mayiraati?’” Kuni cimeessi togo yee xaˈmasi garankolla. Diru kiiro alamete deerrinni lowo kume ikkanno wedelli cuuamannota afanke lowo geeshsha hagiirsiissannonketi egennantinote. (Mek. 12:1) Qoleno Kiristaana ikkino annuwinna amuuwi hattono songote cimeeyye wedellu konne doorsha doodhinohu, hasiˈrino daafira calla ikkikkinni seekke hede ikkinoronna teˈee buuxa hasidhanno.

 ² Maganu Qaali meessaneeto sayise aanna cuuama Kiristaanu haaro heeshsho heeˈra hanafanno yanna ikkitinota kulanno; tini yanna Yihowawiinni atoote afiˈnanni gede assitannota calla ikkitukkinni Sheexaanuno fonqola hanafannote. (Law. 10:22; 1 Phe. 5:8) Konnira Kiristaana ikkino annuwinna amuuwi oosonsara Kiristoosi rosaancho ikkiniro maa assa hasiissannoro seekkite rosiisa hasiissannonsa. Ammaninokki annanna ama afidhino ooso qole, songote cimeeyye Kiristoosi rosaancho ikkate assa hasiissannore huwattanno gede baxillunni kaaˈlitannonsa. (Luqaasi 14:27-30 nabbawi. ^[1]) Mitte gimbe danchu garinni mine gudate balanxe soma fushshiˈra hasiissannonte gede Yihowara “goofimarchu geeshsha” ammanamme soqqamateno qixxaawa hasiissanno. (Mat. 24:13) Ikkina wedellu konni kaˈa heeshshonsa diro woˈma Yihowara soqqamate maa assa dandaanno? Hanni laˈno.

3. (a) Yesuusinna Pheexiroosi coyidhinori cuuama hasiissannota ikkitinota leellishshannohu hiittoonniiti? (Mat. 28:19, 20; 1 Phe. 3:21) (b) Aanchine hiikkuri xaˈmuwa laˈneemmo? Mayira?

³ Ati cuuamate heddanni nootto wedillichaati? Hatto ikkiro tini galantannihe gede assitannote! Cuuamme Yihowa Farciˈraasincho ikka kaajja qoossooti. Qoleno Kiristaanu cuuama hasiissannonsa; hattono cuuama gato afiˈrate lowo geeshsha hasiisanno coyeeti. (Mat. 28:19, 20; 1 Phe. 3:21) Yihowara eootto qaale agadha hasiˈrattohura cuuamattora albaanni qixxaawa hasiissannohe. Cuuamate qixxaawoottoronna teˈee afate kaaˈlitannoheta aante noota sase xaˈmuwa seekkite hedi. Insano: (1) Cuuamate gikki yoommo? (2) Togo assate kaoommohu umiˈya hasiˈreeti? (3) Meessaneeto Yihowara sayise aate yaa mayyaatero huwatoommo? Hanni kuri xaˈmuwa laˈno.

4, 5. (a) Cuuamannohu jajjabba manna calla diˈˈikkino yineemmohu mayiraati? (b) Gikki yaate yaa mayyaate?

⁴ Qullaawu Maxaafi cuuama hasiissannonsari jajjabba manna calla ikkinotanna cuuamate iilla hasiissanno diri noota dikulanno. Lawishsha 20:11, “Qaaqqu nafa assannorinni akatisi xalalanna gara ikkinota afa dandiinanni” yitanno. Qaaqqoho yine hendannihu nafa gara ikkinore assanna Kalaqaanchisira isonooto sayise aate yaa  mayyaatero huwatara dandaanno. Konnira mittu wedellichi mito geeshsha gikki yiironna isonooto Yihowara sayise uyiro cuuamasi hasiissannotenna garaho.—Law. 20:7.

⁵ Ikkina gikki yaate yaa mayyaate? Gikki yaate yaa aana lopha calla diˈˈikkitino. Qullaawu Maxaafi, gikki yiino manni “garanna gara ikkinokkire bada dandaanno gede wodanchate dandoonsa horoonsiˈranni [qajeelsiˈrinota]” kulannonke. (Ibi. 5:14) Hakko daafira gikki yiino manni Yihowa albaanni gara ikkino coye bade afinohonna konne coye assate murciˈre kainoho. Konnira togoo manni gara ikkinokki coye assate shotunni didoogamanno; hattono gara ikkinore assate wolu manni xixxiiwansara diagadhanno. Ee, cuuamino wedelli annuwinsanna amuuwinsa woy wolu jajjabbu manni nookki yannarano Maganu seerubba harunsanno yine heda garaho.—Filiphisiyusi 2:12 ledo heewisiisi.

6, 7. (a) Daanieelira Baabiloonete noo waro tuncu yiinosi fonqolo kuli. (b) Daanieeli gikki yiinota leellishinohu hiittoonniiti?

⁶ Wedellu gikki yiinota leellisha dandaanno? Hanni Qullaawu Maxaafi giddo Daanieeli lawishsha laˈno. Isi annisiwiinninna amasiwiinni hasiˈrikkinni Baabiloone qafande haaˈne haˈnisi yannara aja beetto ikkara dandaanno. Shiima yanna gedensaanni, isi garanna gara ikkinokkiri daafira isiwiinni lowo geeshsha baxxitino lao noonsa manni ledo heeˈra hanafino. Qoleno Daanieelira woluno fonqolanno coyi tuncu yiinosi: Baabiloonete mannu iso baxxino garinni ayirrisannosi. Isinni Daanieeli nugusaho soqqantara qorophine doorroonnihu boodu wedelli giddo mitto ikkino! (Dan. 1:3-5, 13) Daanieeli Isiraeelete heeˈroommero afiˈrara dandaannokkire Baabiloonete afiˈranno faro faˈnantinosiha lawanno.

⁷ Daanieelira konni baalu coyi daafira mayi macciishshaminosi? Isi Baabiloonete biinfillinninna ayirrinyinni doogaminoni? Ledosi heeˈranno manni ayimmasi soorrasiranna ammanasi shoshshoggitanno gede assasira wodhinoni? Diwodhino! Qullaawu Maxaafi Daanieeli Baabiloonete noo waro, kaphu magansiˈra ledo xaado afiˈrino coyi ‘batteessannosikki gede wodanisinni murciˈrinota’ kulannonke. (Dan. 1:8) Tini Daanieeli gikki yiinoha ikkinota leellishshannote.

8. Daanieeli lawishshinni maa rosatto?

⁸ Daanieeli lawishshinni maa rosatto? Gikki yiino wedellichi ammananno coyi ledo sumuu yee heeˈranno. Isi, qooxeessisera noore lawate danase soorritanno hamasaama gede diˈˈikkanno. Isi Mangistete Addaraashe maranno wote Maganu jaala lawe rosu minira maranno wote kayinni alamete jaala dilawanno. Ammanasi fonqolanno coyi tuncu yaannosi wote nafa milli miliqqi diyaanno.—Efesooni 4:14 nabbawi; ^[2] Efe. 4:15.

9, 10. (a) Wedellu muli yanna giddo ammanansa fonqolanno coyi tuncu yeennansa assinore hedansa kaaˈlitannonsahu hiittoonniiti? (b) Cuuamate yaa mayyaate?

⁹ Baalunkura guuntete xeˈne noonketi egennantinote; hakko daafira wedelluno jajjabbuno soˈro loosanno woti heeˈranno. (Mek. 7:20) Ikkollana, cuuamate heddanni noottoha ikkiro, Yihowa seerubba ledo quraanyamate wodanikkinni mageeshshi geeshsha murciˈroottoro layiˈrakki hayyote. Tenne afa dandaattohu hiittoonniiti? ‘Konni albaanni Maganu seerubba harunseemmota leellishannori assoommori no?’ yite ateneeto xaˈmi. Muli yanna giddo ammanakki fonqolanno coyi tuncu yiihe wote maa assoottoro hedi. Gara ikkinore gara ikkinokkiriwiinni badate hasiissanno wodancha nooheta leellishootto? Daanieeli gede Sheexaanu alame giddo mannu baxxino garinni ayirrisihero maa assatto? Tuncu yiinoheri Yihowa fajjo ledo xaadannokkiha ikkiro ‘isi fajjo maatiro huwatatto?’—Efe. 5:17.

¹⁰ Kuri xaˈmuwa xaˈma lowo geeshsha hasiissannote yineemmohu mayiraati? Kuri xaˈmuwa cuuamate daafira gara ikkitino lao heedhannohe  gede kaaˈlitannohe. Aleenni laˈnummonte gede, cuuama Yihowara eoottoha kaajja qaale leellishshannote. Iso woˈmu wodanikkinni baxatenna isira hegere geeshsha soqqamate qaale eootto. (Marq. 12:30) Cuuamannohu mittu mittunku manchi eino qaali ledo sumuu yee heeˈrate murciˈra hasiissannosi.—Mekibibi 5:4, 5 nabbawi. ^[3]

11, 12. (a) Mittu cuuamate hedanni noo manchi maa buuxa hasiissannosi? (b) Yihowa qixxeessinote cuuamate qixxaawora gara ikkitino lao heedhannohe gede mayi kaaˈlannohe?

¹¹ Qullaawu Maxaafi Yihowa manni baalu isira soqqamate, ‘insaneeto fajjotenni shiqishshannota’ kulannonke. (Far. 110:3) Konnira mittu cuuamate kaino manchi, togo assate kainohu isi umisi hasiˈre ikkinotanna teˈee buuxa hasiissannosi. Konnira ateneeto seekkite layiˈra hasiissannohe. Mayira? Korkaatuno wedellu lophanno gari babbaxinoha ikkara dandaanno. Lawishshaho, ati lophoottohu halaalu mine ikkara dandaanno.

¹² Lowo diro, batinyu manni lawishshaho darawokkinna roduuwikki cuuamanna laoottoha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro qoropha hasiissannohe coyi maati? Cuuamate iilla hasiissanno diri noohanna gale hose baalunku wedelli cuuamansa gattannokkita ikkitinokkihu gede assite hedattokki gede qorophi. Yihowa qixxeessinote cuuamate qixxaawora gara ikkitino lao noohetanna teˈee buuxa dandaattohu hiittoonniiti? Cuuama lowo geeshsha hasiissannota ikkitinohu mayiraatiro ganyite hedi. Konniranna aane noo birxichira cuuama hasiissannota ikkitinohu mayiraatiro laˈneemmo.

13. Cuuamate kaoottohu umikki hasidhe ikkinotanna teˈee afa dandaattohu hiittoonniiti?

¹³ Cuuamate doodhoottohu wodanikkinni ikkinotanna teˈee afate kaaˈlitannoheti duucha doogga no. Lawishshaho Yihowara soqqama hasiˈrattohu wodanikkinni ikkinota huucciˈratto huuccattonni afa dandiinanni. Ganyite Yihowa huucciˈrakkinna huucciˈratto yannara hasiˈrootto coye badde kulakki isi ledo noohe jaaloomi mageeshshi geeshsha muliha ikkinoro leellishshara dandiitanno. (Far. 25:4) Yihowa huuccattonkera dawaro qolannoti qara doogo Qullaawu Maxaafi widoonniiti. Konni daafira, Qullaawa Maxaafa xiinxallate sharramanke, addinta Yihowawa shiqa hasiˈneemmotanna isira woˈmu wodaninkenni soqqammeemmota leellinsheemmote wole doogooti. (Iya. 1:8) Konnira ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Huucciˈreemmo yannara mito coye bade kuleemmo? Qullaawa Maxaafa ganye xiinxalleemmo?’ Maatete magansiˈraˈne lainohunni, ‘Tenne maatenke fushshidhino pirogiraame maahoyye yee harunseemmo?’ yite ateneeto xaˈmi. Kuri xaˈmuwara qolatto dawaro, cuuamate kaoottohu umikki hasidhe ikkinoronna teˈee afate kaaˈlitannohe.

14. Meessaneeto sayise aatenna cuuamate mereero noo badooshshi maatiro xawisi.

¹⁴ Mitu mannira meessaneeto sayise aatenna cuuamate mereero noo badooshshi leella hoogansara dandaanno. Lawishshaho mitu wedelli, insaneeto Yihowara sayise uyinotanna cuuamate kayinni qixxaawinokkita coyiˈranno. Togo yee heda garaho? Meessaneeto sayise aate yaa Yihowara hegere geeshsha soqqamate hasiˈrattota isira kulate. Cuuamatto yannara ateneeto sayisse oottota mannaho leellishatto. Konnira, cuuama huuccattotenni Yihowara ateneeto sayisse oottota mannu albaanni leellishatto doogooti. Cuuamattora albaanni meessaneeto sayise aate yaa mayyaatero huwatoottoronna teˈee buuxa hasiissannohe.

15. Meessaneeto sayise aate yaa mayyaate?

¹⁵ Haranchunni, heeshshokki Yihowara sayisse aatto yannara xaate heeˈrattohu ateneetira ikkinokkita isira kulatto. Qoleno heeshshokki giddo assatto coyi baalunkunni roorsite Yihowa fajjo balaxisiisate isira qaale eatto. (Maatewoosi  16:24 nabbawi. ^[4]) Eootto qaale baalanka agadha hasiissannohe; ikkina Maganu Yihowara eootto qaale hakkiinni roorsite agadha dihasiissannohe? (Mat. 5:33) Umokki kaadoottotanna xaate Yihowaha ikkoottota leellisha dandaattohu hiittoonniiti?—Rom. 14:8.

16, 17. (a) Meessaneeto kaadate yaa mayyaatero lawishshunni kuli. (b) Isonooto Yihowara sayise aanno manchi mayyaanni noohu gedeeti?

¹⁶ Hanni mitto lawishsha laˈno; jaalikki makeena uyinohe yino. Isi makeenu ateha ikkinota leellishshanno sanade oyehe kae, “kuni makeenu ateho” yiihe. Ikkollana jaalikki togo yiinohehu gede assite hedi: “Makeenu qulfe heedhannohu anewaati; qoleno konne makeena kadattohu ate ikkittokki aneeti.” Konne elinohere ma garinni laˈˈatto? Makeena uyihe mancho hiittooho yite hedatto?

¹⁷ Hanni Yihowa heeshshosi isira sayise uyino manchiwiinni maa hasiˈrannoro hedi. Kuni manchi Yihowara togo yee qaale eino: “Ani heeshshoˈya atera oommo. Ani xaate ateho.” Lawishshaho kuni manchi maaxame ammaninokkihu ledo adhamate hede mitteenni yanna sayisa hanafe lamu gari heeshsho heeˈrannohalla ikki? Yihowara woˈma lubbosinni soqqamannokkinna Kiristaanu gambooshshe haˈrannokki gede assanno looso loosalla hanafi? Tini makeena ee kae qulfe hoˈlate gede diˈˈikkitino? Isonooto Yihowara sayise aanno manchi togo yiinohu gedeeti: “Xaate ani ateho ikkinninna aneha diˈˈikkoommo. Ate hasattonna aneti xaada hooganno yannara ayewoteno ati hasiˈrattore asseemmo.” Tini Yesuusi hedo ledo sumuu yitannote; isi uullate aana noo waro togo yiino: “Ani iiminni dawoommohu umiˈya fajjo assammora ikkikkinni soyinoehu fajjo assammoraati.”—Yoh. 6:38.

18, 19. (a) Roozinna Kiristooferi coyiˈrinori cuuama atoote afiˈnanni gede assitanno qoosso ikkitinota leellishannohu hiittoonniiti? (b) Cuuamate qoosso daafira mayi macciishshamannohe?

¹⁸ Ee, cuuama atino ikko wolu manni ajishe laˈˈa hasiissannokki coyeeti. Qoleno, meessaneeto sayinse uyine cuuama kaajja qoossooti. Yihowa baxannonna meessaneeto sayise aate yaa mayyaatero huwatino wedelli cuuamatenni badhera dihiganno; hattono doodhino doorshinni horonta digaabbanno. Roozi yinanniti mitte cuuantino beetto togo yitino: “Yihowa baxeemma; hattono isira soqqama wolu baalunku coyinni roore hagiirsiissannoe. Heeshshoˈya giddo doodhoomma doorshi baalunku giddo cuuamate doodhaˈya gede woyyino doorshi nooha dilawannoe.”

¹⁹ Konni birxichi hanafora kullihu Kiristooferi maa assiyya? Isi 12 dirisinni cuuamate murciˈrinohu seekke hedeeti? Kiristooferi isonooto sayise ee cuuaminota qaaganno wote lowo geeshsha hagiidhanno. Isi 17 dirisinni woˈma yanna suwisaancho ikke soqqama hanafino, hattono 18 dirisinni songote soqqamaancho ikke shoomamino. Xa Kiristooferi Beeteelete soqqamanni no. Kiristooferi togo yiino: “cuuamate murciˈraˈya gara ikkino doorshaati. Heeshshoˈya Yihowaranna dirijjitesira loonse afiˈnanni hagiirrinni woˈmitinote.” Cuuamate heddanni noottoha ikkiro tennera qixxaawa dandaattohu hiittoonniiti? Aane noo birxichira tenne xaˈmo dawaro laˈneemmo.