RÜE NAKANINKÄ. Nitre Biblia tikaka aune copiaka käkwe Biblia tikani papiro aune pergamino yebätä (2 Timoteo 4:​13). * ¿Ñobätä jondron ye köböite bäsi Biblia ye nikani ngwarbe?

Papiro ye kite nötöbätä, tä kite sotro aune därebe jötrö ngwarbe. Nitre egiptólogo Richard Parkinson aune Stephen Quirke tä niere, kä nämäne niken ta ngwane, papiro sribebare täräkwatare nämäne nübrente, moho nämäne neketekäbätä aune nämäne ngütiete. Mika nämäne ngwäte ye ngwane, tukweli aune ngangan nämäne mrükebätä. Arato kä tibo aune ñänä trä nämäne juen ngwarbe.

Pergamino ye nuin bäri raire papiro ye kräke, akwa mikadre kä ngire krubäte te, käträte o kä tibo yete ngwane, raba niken ngwarbe. * Aune jondron kiakia nire raba juen ngwarbe arato. Yebätä tärä tikani kira ye ñaka krubäte nengwane. Ye erere tärä keteiti tä mike gare (Everyday Writing in the Graeco-Roman East). Tärä kirakira nikani ngwarbe, ye erere rabadre bare Bibliabätä akräke, kukwe tikanibätä ye ñaka tädre nengwane.

ÑOBÄTÄ BIBLIA TÄBE NENGWANE. Kukwe biani Moisés ie ye rei itire itire juta Israel rabadre tike täräbätä ja kräke niebare ietre, ye abokän tärä ketarike kena Bibliabätä meden gärätä (Deuteronomio 17:18). Ne madakäre, nitre Biblia copiaka käkwe sribi ye nuainbare kwin yebätä copia sribebare keta kabre kwetre. Ye medenbätä Jesús nünanbare kä tibienbätä ngwane, copia nämäne sinagoga juta Israel jökrä känti, arato kä Macedonia yekänti (Lucas 4:16, 17; Hechos 17:11). ¿Ñobätä manuscrito kira ye ruäre täbe nengwane?

Philip Comfort kukwe mikaka gare jai Nuevo Testamento yebätä tä niere: “Copia kukwe Ngöbökwe yebätä ye nitre judío nämäne mike kantaro yete kriemikakäre”. Ye erere nitre kristiano jatani nuainne arato. Ye medenbätä manuscrito Bibliabätä ye ruäre kwani kantaro yete, cuarto kä drüne yekänti, kämäkäte aune kä nötare yekänti.

DRE NAMANI BARE. Copia kira Bibliabätä ye oto keta kabre täbe nengwane. Ruäre tikani kä nikanina 2,000 biti bäri ta yete. Kirabe sete, tärä mada ñaka copiabare krubäte Biblia ye erere.