Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

¿Uelis tamis tateuilis?

¿Uelis tamis tateuilis?

¿Mitsonteuianij tejuatsin oso semej mochankauan? ¿Tionmoui maj mitsonchiuilikan nejon? Moijtoua ke tateuilis yejua “se kuejmol tein mochiua noyampa uan okachi momiakilijtok”. Maj tikitakan seki taman.

TEIN AMO KUALI TEIN KINCHIUILIAJ SIUAMEJ. Naciones Unidas kitematiltia ke, “itech eyi siuamej, se kiteuiani oso ika mauiltiani takat akin iuan nemi”. Tetayokoltij tikijtoskej ke, “moixejekoua ke semanauak taltikpak itech makuil siuamej, se ika mauiltiskej oso kitemoskej kichiuaskej”.

TATEUILIS ITECH OJTI. Moijtoua ke itech altepet Estados Unidos moajsij panoua treinta mil olochmej akin tateuiaj. Uan itech altepemej tein moajsi Latinoamérica, kemej itech eyi taltikpakneminij, se kiteuianij.

TEMIKTILIS. Moixejekoua ke sayoj itech xiuit 2012, kinmiktijkej kemej tajko millón taltikpakneminij semanauak taltikpak, nejin okachi miakej ke tein kinmiktianij itech uejueyi neteuilismej. Altepemej tein moajsij Centroamérica uan tein moajsij kampa ika sur ompa África, ompa kampa okachi kinmiktianij, panoua naujpa okachi ke tein mochiua noyampa taltikpak. Latinoamérica kinmiktijkej panoua cien mil taltikpakneminij itech sayoj se xiuit uan kemej cincuenta mil itech altepet Brasil. ¿Toni uelis tapaleuis maj senkis tami tateuilis?

¿UELIS TAMIS TATEUILIS?

¿Keyej noyampa mochiua tateuilis? Moajsi miak taman kemej nejin: miakej kipiaj tataman nemilis, amo nochin tominpiaj, amo tapoujkaitaj, kikuij drogas, tauanaj, oksekin keman katkaj nojnelmej kiitakej keniuj moteuiayaj akin uejueykej uan porin kiitaj keniuj akin kichiuaj tein amo kuali amo kintatsakuiltiaj.

Itech seki altepemej tepitsin kitsakuilianij tateuilis. Ompa São Paulo tein poui Brasil, kampa nemij tel miakej taltikpakneminij, moitani ke kaxanini temiktilis kemej 80% itech majtakti xiuit. Maski ijkon, itech nejon xolal moita tataman tateuilis uan itech 100,000 akin ompa nemij majtakti kinmiktiaj. Yejua ika, ¿toni moneki mochiuas uan ijkon senkis tamis tateuilis?

Tein tapaleuis maj senkis tami tateuilis, moneki maj taltikpakneminij kipatakan kemej tanemiliaj uan kemej monejnemiltiaj. Akin tateuiaj moneki amo moueyinekiskej, amo yeskij xijxikuimej uan amo sayoj inintech tanemiliskej, ijkon uelis kintasojtaskej, kinpoujkaitaskej oksekin uan ininka motekipachoskej.

¿Toni uelis kiolinis aksa maj senkis mopata? Xikonita tein Biblia tamachtia:

  • “Melau tikpiaj ne tetasojtalis de Dios, kuak no tiktakamatij ya in tanauatil ten Dios technauatilia” (1 Juan 5:3).

  • “Se kimoujkatokas Jiova kijtosneki se kitauelitas tein amo kuali” (Proverbios 8:13). *

Se kitasojtas Dios uan se kimoujkatokas senkis kinolinia hasta akin tateuiaj maj kipatakan ininnemilis, sayoj ke amo sayoj tepitsin, ta hasta maj senkis kipatakan kemej monejnemiltiaj. Sayoj ke, ¿yekmelauj uelis mochiuas nejon?

Maj ika titajtokan Álex, * akin tsaktoni diecinueve xiujmej ompa Brasil porin kichiuani tein amo kuali ika tateuilis. Itech xiuit 2000, mochiuak itaixpantijkauj Jiova satepan ke momachtij Biblia. ¿Yekmelauj kipatani inemilis? Kemaj, uan no, Álex semi kiyolkokoua nochi tein kichiuak. Yejua kijtoua: “Niktasojta Dios porin nechpaleuia maj nikmachili ke yekmelauj nechtapojpoluiani. Kemej niktasojmakatilia uan niktasojta Jiova nechpaleuiani maj nikpata nonemilis”.

César, akin no kayot ompa Brasil, quince xiujmej tachtekik ika pistola. ¿Toni kipaleuij maj mopata? Keman tsaktoya, kikalpanojkej seki itaixpantijkauan Jiova uan ijkon kemej Álex, no kiselij se nemachtil ika Biblia. Yejua kijtoua: “Amo keman nikmachilijtoya ke onkak keyej ninemis. Nimomachtij niktasojtas Jiova uan nikmoujkatokas, tein nikijtosneki ke amo niknekia oksepa nikchiuas tein amo kuali uan ijkon nikyolkokos. Yejuatsin nechnextilij ke semi nechtasojta uan niknekia niktasojkamatilis nejon. Niktasojtas Jiova uan nikmoujkatokas nechpaleuij maj nimopata”.

Xikonmati toni uelis tikonchiuas uan ijkon tionnemis itech se taltikpak kampa amo mochiuasok tateuilis.

¿Toni techmachtia tein kipanokej nejin takamej? Ke Biblia ueli senkis kipata inemilis aksa, keman kipaleuia maj kipata itanemilil (Efesios 4:23). Álex, akin ika titajtojkej achto, kijtoua: “Keman nimomachtij Biblia kemej yeskia nimopajpakak ika at tein chipauak. Tein nimomachtijtoya nechpaleuij maj yolik mochipaujtiuj notanemililuan. Amo keman niknemilij ke nimopataskia”. Kemej tikitaj, keman senkis titanemiliaj itech tein kijtoua Biblia, techkixtilia nochi taman tein amo kuali. ITajtol Dios ueli ijkon techchipaua (Efesios 5:26). Nejon kichiuani hasta maj akin amo yolkualmej uan akin kitemouaj sayoj inintanejnekilis kinnextilikan tein kuali oksekin uan maj kuali mouikakan iniuan (Romanos 12:18). Uan keman kichiuaj tein Biblia tayolmajxitia kipiaj yolseuilis (Isaías 48:18).

Panoua chikueyi millones itaixpantijkauan Jiova akin moajsij itech 240 tataman altepemej uan xolalmej kiajsinij tein uelis kitamis tateuilis. Maski tataman kemej ixtamatij uan tataman nemilis kipiaj, momachtianij kitasojtaskej uan kimoujkatokaskej Dios. Uan no semanauak taltikpak momachtianij motasojtaskej se iuan okse uan nemiskej ika yolseuilis kemej kalyetouanij (1 Pedro 4:8). Kemej nemij kinextiaj ke uelis mochiuas se taltikpak kampa amo onkas tateuilis.

AMO UEJKAUA TAMIS TATEUILIS

Biblia kijtoua ke amo uejkaua Dios kitamis nochi tein amo kuali semanauak taltikpak. Jiova kiixtalijya “ne tonal de ueyi tatsakuiltilis, ijkuakon Dios kinixpolos nochi ne taka tamouiskapoloani” oso akin tateuiaj (2 Pedro 3:5-7). Amo moajsiskejok akin kintajyouiltiskej oksekin. Sayoj ke, ¿keniuj uelis senkis tikmatiskej ke Dios kineki kitamis tateuilis?

Biblia kijtoua ke Jiova “kitauelita akin kitasojta tateuilis” (Salmo 11:5). ToTachijchiujkauj kitasojta yolseuilis uan melaujkayot (Salmo 33:5; 37:28). Nejon senkis techmatiltia ke Dios amo kikauas maj nochipa onka tateuilis.

Kemej tikitaj, amo uejkaua mochiuas se taltikpak kampa onkas yolseuilis (Salmo 37:11; 72:14). ¿Tikonuelistaskia tikonmatis okachi toni moneki tikonchiuas uan ijkon uelis tionnemis itech nejon taltikpak kampa amo mochiuasok tateuilis?

^ párr. 14 Mopatanij tokaymej.