Seeti * togo yiino: “Anenna minaamaˈya loosunni fushshine hunnoonninkehu mitte yannaraati. Lame diro woˈma maatenke irkissannankenna shiimmaadda looso loonsanni heeˈra hasiissinonke. Hakko daafira minaamaˈya Pirisila quwa saˈe yaada hanaffu; anino aneneeto waagu nooekkihu gede asse laˈˈa hanafummo.

“Qarra dandee saˈˈate kaaˈlinonkeri maatiyya? Pirisila Maatewoosi 6:34 aana Yesuusi coyiˈrino hedo qaagganno. Isi, mittu mittunku barri umisi qarra afiˈrino daafira gaˈara yaaddinoonte yiino. Qoleno, ise giddosenni huucciˈrase, hexxo mudhitannokki gede jawaante uyitinose. Ane Faarso 55:22 sheshifachishshinoe. Faarsaasinchu gede duhaˈya Yihowa aana tuqqoommo; hakkiinni isi kaaˈlannae laoommo. Xa loosu nooeha ikkirono, Maatewoosi 6:20-22 aana Yesuusi kulino amaale garinni bikku heeshsho heeˈneemmo. Roorenkanni, albinni roore Maganunniwanna mimmitinkewa gamba yinoommo.”

Joonaatani togo yiino: “Maatenketi manaado daddalu dirijjite kasaartuta, albillittete daafira yaadoommo. Ikonoomete qarrinni kainohunni 20 diro daafurroommo daafuri mullare ikke gatino. Minaamaˈyanna ani woxeho giwama hananfummo. Woxe liqiissitanno dirijjite diuyitannonke yine waajjinoommo daafira, liqiiˈnanni kaarde horoonsiˈne mitore hidhate nafa diwoˈnaalloommo.

“Ikkirono, Maganu Qaalinna ayyaanisi dancha doorsha doodhineemmo gede kaaˈlinonke. Hattono, ani afiˈrummo looso baala loosa hanafummo; qoleno, hasiissannokki woce baala hooˈlinummo. Yihowa Farciˈraasine ikkinoommo daafira ayyaanaamittete roduuwinkeno kaaˈlinonke. Insa, ninke umonke ajinshe laˈneemmokki gede kaaˈlinonke; hattono baasa qarrammummo yannara anga hiixatinonke.”

Rakeeli togo yitino: “Minaanniˈya hedeweelcho hune haˈrie yannara xissiisiˈre hanqumma. Qoleno dadillumma. Kayinni Maganunniwa shiqummata isi sheshifachishinoe. Barru baala Magano huucciˈraˈya isi salaame wodanaˈya agartanno gede assitinoe. Hatte yannara isi madiˈrino wodanaˈya xagisinoehu gede ikke macciishshamie.

“Qoleno Qaalisi kaaˈlonni hanqonna caaccaawa qeeˈlumma. Hattono, soqqamaasinchu Phaawuloosi Roomu Sokka 12:21 aana, ‘Busha danchu coyinni qeeli ikkinnina, bushu coyinni qeelantooti’ yiinota qaagate woˈnaaleemma.”

“Mittu danchu amaalaanchi, saino coye heda agure albaanni noore hedeemma gede kaaˈlinoe. Isi, Rosiisaancho 3:6 leellisheˈˈe, ‘afiˈnoonniha hoogateno yanna noota’ shaqqillunni kulie. Tini amaale adhate shota ikka hooggurono anera hasiisse nooete. Xa qarriˈya daafira heda agure haaro mixo fushshiˈroomma.”

Elzaabeeti togo yitino: “Adhama diigantanno yannara kaaˈlo hasiissanno. Mitte lubbote jaalaˈya muliˈyanni xeertidhukki kaaˈlitinoe. Ise ledoˈya wiˈlitanno, hattono sheshifachishshannoe; qoleno, ani mulaaginse agurroonnita ikkikkinni banxanniete yee hedeemma gede assitinoe. Yihowa madiˈrino wodanaˈya hursate ise horoonsiˈrino.

Umi birxichira qummi assinihu Luwesi, wodanu dhibbi noosi daafira lame hige reye hooge gatino. Xa isira barru giddo 16 saate oksiijiine qansannisi. Isi togo yiino: “Yihowa ganye huucciˈreemmo. Hakkiinni ayyaanisi jawaachishannoe. Huuccatto qarraˈya dandee heeˈrate kaaˈlitanno jawaante uyitannoe; korkaatuno ani iso ammaneemmo; qoleno isi towaatannoeta afoommo.”

Petira yinanniti 80 diri balla ikkannoseti togo  yitino: “Lowore assa hasiˈreemmaha ikkirono assa didandeemma. Jawaanteˈya ajjanni hadhanna laˈˈa shota diˈˈikkitinoe. Dhuka baoomma, qoleno xagichiweelo heeˈre diafeemma. Yesuusi, ‘Annaˈya, dandaamannoha ikkiro, kuni qarri anewiinni saona!’ yee huucciˈri gara duucha hige hedeemma. Yihowa Yesuusira jawaante uyinosi; aneno jawaachishinoe. Huuccatto barru barrunkunni egemmeemma xagichi gede ikkitinoe. Maganoho kuˈlummahu gedensaanni aaninni malalli yaannoe.”—Maatewoosi 26:39.

Mito 30 meddi yaanno diro, maltipili iskilerosisi yinannihu nervete xibbi waadannasi heeˈrannohu Huliyaanirano togoo hedo noosi. Isi togo yiino: “Alba biirote wombarera ofolleemmohu gaarete ofolleemmoha ikkoommo. Ikkollana, wolootaho soqqameemmo daafira heeshshoˈya waagu noota ikkitino. Mannaho aa qarru yannara beya afiˈrate kaaˈlitanno; Yihowano kaaˈlo hasiissannonke yannara kaaˈlate eino qaale wonshanno. Anino soqqamaasinchu Phaawuloosi gede ‘wolqa aannoehunni’ Maganunni ‘baalankare assa dandeemmo’ yee huluullamummokki coyiˈra dandeemmo.”—Filiphisiyusi Sokka 4:13.

Antooniyo togo yiino: “Anniˈya makeenu danonni reyi yannara, umi qara tenne ammane adha qarrissinoe. Isi doogaanchote haˈranni heeˈre beebbate reyino daafira, ‘Kuni coyi ikka dihasiissannoho’ yee hedummo. Kayinni asse afeemmori dino. Isi fooliishshiˈrara albaanni damme onte barra keeshshino. Amaˈya albaanni wiˈloommokkiha ikkirono, calliˈya noommo wote kayinni hooˈle diafeemmo. Marro marro hige, ‘Isi kuni coyi mayira ikki?’ yeemmo.

“Hattee busha yannara Yihowa aneneeto eemadheemmo gede kaaˈlaeranna salaame aaera ganye huucciˈrummo. Qoleno gale hosanni wodana qoˈlummo. Qullaawu Maxaafi baalunkura ‘hedeweelchu coyi’ iillara dandaannota kulannota qaagummo. Maganu kapha dandaannokki daafira, anniˈya reyotenni kaeenna galagale isinni xaadeemmota dihuluullameemmo.”—Rosiisaancho 9:11, NW; Yohaannisi 11:25; Tiito 1:2.

Hanafote birxichira qummi assinihu Roobertirano togoo hedo noosi. Isi togo yiino: “Galteˈyanna Ani Filiphisiyusi Sokka 4:6, 7 aana kullita giddoyidi salaame afiˈnoommo. Tenne salaame afiˈneemmo gede assitinonketi Yihowa huucciˈrankeeti. Tini giddoyidi salaame duduwu odeessaanora kaote hexxore coyiˈra dandiineemmo gede kaaˈlitinonke. Horophillu dano qaaqqinke heeshsho xoqoltinoha ikkirono, isi ledo haammata hinge dancha yanna sayinsoommo. Tenne yanna qaagate woˈnaalleemmo.

“Roduuwinke televizhiinete giddo ammananke daafira beˈe yinummokki coyiˈnanna laˈinota kultunketa, tenne assa dandiinoommohu lowo roduuwi ninke daafira huuccatto assitinohura ikkitinota kullummonsa. Yihowa, roduuwinke sokkinote batinye sokka widoonni jawaachishinonketa dihuluullameemmo.”

Aleenni laˈnummo lawishshuwa mannaho babbaxxino qarrinna fonqoli iillanno wote Maganu sheshifachishannota leellishshannote. Atino heeshshokki giddo baxi gedee qarri iilliherono, qarru yannara shesho afiˈra dandaatto. * Ikkina, Yihowa kaaˈlannohe gede mayira iso dihuucciˈratto? Isi “jawaante” woy shesho baalate Maganooti.—2 Qorontoosi 1:3.