Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Paipel Kin Pousehlahte Wekidala Omw Mour?

Paipel Kin Pousehlahte Wekidala Omw Mour?

“Kawiliakapwala loalamwail kan unsek.”​—ROM 12:2.

KOUL KAN: 29, 52

1-3. (a) Wekidekla dah kan me ele apwal ong kitail en wiahda mwurin atail papidaisla? (b) Ma atail nannanti en wekila kin apwal sang dahme kitail kasik, peidek dah kan kitail ele pahn idek? (Menlau kilang tepin kilel.)

 EREIN sounpar tohto, Kevin [1] kin iang pilein mwohni, simoak, kamamsakau oh pil doadoahngki wini en kasahliel kan. Ahpw e sukuhlki duwen Siohwa oh men wiahla kompoakepah. Pwe en wia met, e anahne wiahda wekidekla laud kan nan eh mour. Sawas sang Siohwa oh sapwellime Mahsen, Paipel, iei me sewese Kevin en kak wekidala eh mour.​—Ipru 4:12.

2 Mwurin Kevin papidaisla, e anahnehte wekidala mwomwen pein ih pwe en kak wiahla Kristian mwahu men. (Ep. 4:31, 32) Karasepe, mahso e kin mwadang en lingeringerda. E pwuriamweikihla eh esehda me e uhdahn apwal en kaunda eh kin lingeringer. E nda me en sukuhlki en kaunda eh lingeringero kin apwal sang eh uhdihsang wia soahng suwed teikan me e kin wiewia mahs mwohn eh papidaisla. Ahpw e kak wiahda wekidekla pwukat sang ni eh peki rehn Siohwa en ketin sewese ih oh pil sang eh onopki mwahu Paipel.

3 Mwohn atail papidaisla, me tohto rehtail anahne wiahda wekidekla laud kan nan atail mour pwehn kak mour ni ahl me pahrekiong dahme Paipel mahsanih. Ahpw met, kitail pil esehda me mie wekidekla tikitik kan me kitail anahne wiahda pwehn kak rasehngala Koht oh Krais. (Ep. 5:1, 2; 1 Pit. 2:21) Karasepe, ele kitail tehkada me kitail kin kalapw kaulim de lipahned oh nda soahng kamedek kan duwen meteikan. De mie ahnsou kan me kitail kin masak dahme aramas pahn medewe, de re kin nda me kitail sohte kin wiewia dahme pwung. Ele kitail kin nannanti en wekila erein sounpar tohto ahpw kitail kin wiewiahte soangen sapwungkohte. Eri ele ke kin medewe: ‘Dahme kahrehda e nohn apwal ong ie en wiahda wekidekla tikitik pwukat? Dahme I anahne wia pwehn kapwaiada dahme Paipel mahsanih pwe I en kak pousehlahte kamwahwihala mwomwen pein ngehi?’

KITAIL KAK KAPERENDA SIOHWA

4. Dahme kahrehda kitail sohte kak kaperenda Siohwa ni mehkoaros me kitail kin wia?

4 Kitail kan me sukuhlkiher oh poakohngala Siohwa kin uhdahn inengieng en wia dahme kin kaperenda kupwure. Ahpw sohte lipilipil ia uwen laud en ineng wet, atail soh unsek kin kahrehiong kitail en sohte kak ahnsou koaros kaperenda Koht. Kitail kin mihla nan irairohte me wahnpoaron Pohl mihla loale. E ntingihedi: “I kin inengieng wia me mwahu, ahpw I kin sohte kakohng.”​—Rom 7:18; Seims 3:2.

5. Soangen wekidekla dah kan me kitail wiahda mwohn atail papidaisla, ahpw soangen luwet dah kan me ele kitail kin nannanti en powehdi?

5 Mwohn atail kak wiahla kisehn mwomwohdiso, kitail anahne uhdihsang wiewia soahng kan me Siohwa ketin kalahdeki. (1 Kor. 6:9, 10) Ahpw kitail sohte unsek. (Kol. 3:9, 10) Eri kitail kin pousehlahte wiahda sapwung kan mehnda ma kitail papidaislahr erein sounpar tohto. Ekei pak, atail ineng oh pepehm kan kin sapwung, de kitail kin apwalki kaunda soangen luwet ehu me kitail ahneki. Ele kitail kin nannanti pwehn powehdi luweto erein sounpar tohto.

6, 7. (a) Dahme kahrehiong kitail en kak ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa mendahki atail soh unsek? (b) Dahme kahrehda kitail en dehr pweiek en peki rehn Siohwa en ketin mahkohng kitail?

6 Soh unsek me kitail sohsohki sohte anahne kauhkitaildihsang atail en ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa de pousehlahte papah ih. Medewehla met: Ni Siohwa eh ketin kainangihkitailla reh, e ketin mwahngih me kitail pahn wiahda sapwung kan ekei ahnsou. (Sohn 6:44) Pwehki Koht ketin mwahngih duwen kitail oh dahme mi nan mohngiongitail, e uhdahn mwahngih soangen luwet kan me kin keieu kerempwakitailla. E pil ketin mwahngih me mie ahnsou me kitail pahn wiahda dihp. Ahpw mepwukat sohte kauhdi Siohwa sang eh kin kupwurki kitail en wia kompoakepah.

7 Limpoak iei me kamwakid Koht en ketikihda nin duwen kisakis ehu pweinen pweipwei sapahlo me sapwellime Ohlo wiahda. (Sohn 3:16) Ni atail kin wiahda sapwung, kitail kak peki mahk rehn Siohwa. Oh pwehki pweinen pweipwei sapahlo, kitail kak kamehlele me kitail ahnekihte nanpwungmwahu reh. (Rom 7:24, 25; 1 Sohn 2:1, 2) Ia duwe, kitail en pweiek oh sohte isaneki kamwahu kan en pweinen pweipwei sapahlo pwehki kitail pehm me kitail sohte mwakelekel de kitail dipan? Uhdahn soh! Met pahn duwehte atail sohte men omwiomwki pihl ma pehtail ka pwelipwel. Pweinen pweipwei sapahlo wiawihda ong me dipan akan me koluhla. Eri pwehki met, kitail kak ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa mendahte kitail sohte unsek.​—Wadek 1 Timoty 1:15.

8. Dahme kahrehda kitail en dehr pohnsehsehla atail luwet kan?

8 Ei mehlel, kitail sohte kak pohnsehsehla atail luwet akan de kihda kahrepe kan. Siohwa ketin padahkihongehr kitail soangen aramas dah me e kupwurki en wia kompoakepah. (Mel. 15:1-5) Eri ma kitail men karanihala ih, kitail anahne pousehlahte nantihong alasang ih oh sapwellime Ohlo. Kitail pil anahne kaunda atail ineng sapwung kan, oh kitail pil kak kihsang ekei ineng pwukat. Sohte lipilipil uwen werei me kitail papidaisla, kitail anahne pousehlahte kamwahwihala pein kitail.​—2 Kor. 13:11.

9. Ia duwen atail ese me en ahneki mouren aramas kapw anahne pousehlahte wiawi?

9 Wahnpoaron Pohl padahkihong Kristian kan: “Kumwail kesehla amwail mouren mahs, me kahrehiongkumwailehr nan mour suwedo​—amwail mour me kin ohkihla ineng widingan kan. Mohngiongimwail oh amwail lamalam uhdahn pahn [“pousehlahte,” NW] onohnsapahlda. Eri, kumwail pahn onehda sapahl pein kumwail ong ni aramas kapw me wiawihda rasehng Koht, oh me kin kasalehda pein ih ni mour mehlel en pwung oh sarawi.” (Ep. 4:22-24) Met wehwehki me kitail en pousehlahte nantihong wekila oh ‘onehda sapahl pein kitail ong ni aramas kapw.’ Eri sohte lipilipil ia uwen werei kitail papahki Siohwa, ahnsou koaros kitail kak kalaudehla atail sukuhlki duwen sapwellime irair kaselel kan. Oh Paipel kak sewese kitail en pousehlahte wiahda wekidala kan pwehn rasehngala ih.

DAHME KAHREHDA E NOHN APWAL?

10. Dahme kitail anahne wia pwehn doulahte wiahda wekidekla kan pwehki sawas sang Paipel, oh peidek dah kan me kitail en pein idek rehtail?

10 Kitail koaros men idawehn dahme Paipel mahsanih. Ahpw kitail anahne doadoahk laud ma kitail men pousehlahte wekila. Dahme kahrehda kitail anahne nantihong? Ia duwe, Siohwa sohte kak kamengeiong kitail en wia dahme pwung?

11-13. Dahme kahrehda Siohwa ketin kasik me kitail en nantihong powehdi atail luwet kan?

11 Ni atail medewehla pahnlahng oh soahng koaros me mi loale, kitail kin kamehlele me Siohwa sapwellimanki kehl laud en wia soahng koaros. Karasepe, e ketin kapikada ketipino me inenen kehlail. Nan sekond koaros, ketipino kin kihda marain oh karakar inenen laud. Kisin kehl kiste sang ketipino me anahn pwe soahng kan nin sampah en kak wie momour. (Mel. 74:16; Ais. 40:26) Siohwa pil ketikihong sapwellime ladu kan kehl ni ahnsou me irail anahne. (Ais. 40:29) E sansal me ma Siohwa ketin kupwurki, e kak ketin kamengeila ong kitail en pelianda atail luwet kan oh sohla ahneki ineng sapwung. Eri dahme kahrehda e sohte ketin wia met?

12 Siohwa ketikihong kitail saledek en wiahda pilipil. E ketin mweidohng kitail en pein pilada ma kitail en peikiong ih de soh. Ma kitail pilada en peikiong oh doadoahk laud en kapwaiada kupwure, kitail kin kasalehda me kitail poakohng ih oh men kaperenda. Sehdan nda me Siohwa sohte sapwellimanki pwuhng en kaunda. Ahpw ni atail kin peikiong Siohwa, kitail kasalehda me kitail men ih en wia atail Kaun. Oh kitail kak kamehlele me Samatail limpoak kin ketin kesempwalki atail nanti koaros en peikiong ih. (Sohp 2:3-5; Lep. Pad. 27:11) Ni atail kin nantihong en powehdi atail luwet kan mehnda ma e apwal en wia met, kitail kin loalopwoatohng Siohwa oh kasalehda me kitail men en wia atail Kaun.

13 Siohwa ketin mahsanihong kitail me kitail anahne doadoahk laud pwehn alasang sapwellime irair kaselel kan. (Wadek 2 Piter 1:5-7; Kol. 3:12) E pil ketin kasik kitail en doadoahk laud en kaunda atail madamadau oh pepehm kan. (Rom 8:5; 12:9) Ni atail kin doadoahk laud pwehn wiahda wekidekla ehu oh pweida, kitail kin uhdahn peren.

MWEIDOHNG MAHSEN EN KOHT EN POUSEHLAHTE WEKIDALA OMW MOUR

14, 15. Dahme kitail kak wia pwehn kakairada irair kaselel kan me Siohwa ketin kupwurperenki? (Menlau kilang koakon me oaralape “Paipel oh Kapakap Wekidala Arail Mour.”)

14 Dahme kitail anahne wia pwehn kakairada irair kaselel kan me Siohwa ketin kupwurki? Kitail en dehr pein pilada dahme kitail anahne wekidala, ahpw kitail en mweidohng Koht en ketin kaweid kitail. Rom 12:2 mahsanih: “Dehr kahlemengih wiewia kan en sampah wet, ahpw mweidohng Koht en ketin kawiliakapwala loalamwail kan unsek. Eri, kumwail ahpw pahn esehda dahme kupwuren Koht—dahme mwahu, oh dahme e kin ketin kupwurperenki, oh dahme unsek.” Pwehn ese dahme Siohwa ketin kupwurki, kitail anahne koapworopworki sawas me e ketikihda. Kitail anahne wadek Paipel rahn koaros, doudouloale dahme kitail wadek, oh kapakapki sapwellimen Koht manaman. (Luk 11:13; Kal. 5:22, 23) Sang atail wia soahng pwukat, Siohwa kak ketin sewese kitail en wehwehki dahme kin kaperenda kupwure, oh kitail kak sukuhlki en ahneki madamadau me pahrekiong sapwellime madamadau. Imwilahn met, dahme kitail medewe, nda, oh wia pahn uhdahn kaperenda Siohwa, oh kitail pil pahn sukuhlki ia duwen atail kak powehdi atail luwet kan. Ahpw kitail anahnehte pelipelian luwet pwukat.​—Lep. Pad. 4:23.

Kihpene oaralap kan me ke wadek nan neitail sawaspen Paipel kan oh pil iren Paipel kan me kin sewese iuk en pelian omw luwet kan, oh pwurepwurehng wadek (Menlau kilang parakrap 15)

15 Patehng atail wadek Paipel rahn koaros, kitail anahne onopki Paipel iangahki sawaspen Paipel kan, duwehte Kahn Iroir de Awake! Soangen oaralap tohto nan makasihn pwukat kin padahkihong kitail ia duwen atail kak alasang sapwellimen Siohwa irair kaselel kan oh ia duwen atail kak pelianda atail luwet kan. Ele kitail kak diarada soangen oaralap de iren Paipel me uhdahn wia sawas ong kitail. Kitail kak kihpene mepwukat pwe kitail en kak pwurepwurehng wadek.

16. Dahme kahrehda kitail en dehr mworusala ma kitail sohte kak mwadang wiahda wekidekla kan?

16 Kitail kin anahne ahnsou en sukuhlki alasang sapwellimen Siohwa irair kaselel kan. Eri ma ke pehm me ke saikinte wiahda wekidekla tohto me ke men wiahda, ken kanengamah. Nin tapio, ele ke anahne idingkihong pein uhk ken wia dahme Paipel mahsanih. Ahpw ni omw kalaudehla omw medemedewe oh mwekid ni ahl me Siohwa ketin kupwurki ken wia, e pahn mengeila ong uhk ken ahneki sapwellime madamadau oh wia dahme pwung.​—Mel. 37:31; Lep. Pad. 23:12; Kal. 5:16, 17.

MEDEMEDEWE DUWEN AHNSOU KASELEL ME KOHKOHDO

17. Ma kitail kin loalopwoatohng Siohwa, soangen ahnsou kaselel dah me kohkohdo me kitail kak kasik?

17 Kitail kin kasikasik ahnsowo me kitail pahn unsekla oh papah Siohwa kohkohlahte. Ni ahnsowo, kitail sohte anahne pelian atail luwet kan, oh e pahn mengei en alasang Siohwa. Ahpw ahnsou wet kitail kak kaudokiong Siohwa pwehki e ketikihong kitail kisakis en pweinen pweipwei sapahlo. Mendahte kitail sohte unsek, kitail kak kaperenda ih ma kitail pousehlahte doadoahk laud pwehn wiahda wekidekla kan oh idawehn dahme e kin ketin padahkihong kitail nan Paipel.

18, 19. Ia duwen atail kak kamehlele me Paipel ahneki manaman en pousehlahte wekidala atail mour?

18 Kevin wia uwen eh kak koaros pwehn sukuhlki en kaunda eh lingeringer. E doudouloale dahme e wadek nan Paipel oh uhdahn song en wiahda wekidekla kan nan eh mour. E pil idawehn kaweid kan me ienge Kristian kan kihong ih. Mendahki Kevin anahne sounpar kei en kamwahwihala pein ih, kedekedeo e kak papah nin duwen sounsawas men nan mwomwohdiso. Oh erein sounpar 20, e kin wie papah nin duwen elder men. Ahpw pil ahnsou wet, e ese me e anahne pousehlahte pelipelian eh luwet kan.

19 Duwehte Kevin, kitail kak kamwahwihala pein kitail. Ma kitail wia met, kitail pahn pousehlahte karanihala Siohwa. (Mel. 25:14) Oh ni atail wia uwen atail kak koaros en wiahda wekidekla kan pwehn kaperenda ih, e pahn ketin sewese kitail en pweida. Eri kitail pahn kamehlele me pwehki sawas sang Paipel, kitail kak pousehlahte wiahda wekidekla kan nan atail mour.​—Mel. 34:8.

^ [1] (parakrap 1) Kaidehn uhdahn edeo met.