1-3. (a) Cuuammummo gedensaannino biddi assiˈrate qarra ikkitankera dandiitanno coyibba hiikkuriiti? (b) Mito coye biddi assiˈra, hendoommohunni aleenni kabbaade ikkitannonke yannara ninkeneeto hiikkuri xaˈmuwa xaˈma dandiineemmo? (Hanafote noo misilla lai.)

KEVENI ^[1] halaale macciishshi gedensaanni Yihowa ledo noosiha muli jaalooma baalunku coyinni roorse laˈˈanno. Ikkollana isi, alba lowo diro qumaare gaˈnanni, sijaara aganni, ago batisiˈre aganninna jingilli assitanno xagga horoonsiˈranni keeshshino. Keveni Magano hagiirsiisate konne Qullaawa Borro ledo sumuu yaannokki assoote agura hasiissinosi. Isi Yihowa addaxxenna manna soorre biddi assate wolqa noosiha Maganu Qaale nabbawe tenne assino.—Ibi. 4:12.

² Keveni cuuami gedensaanni heeshshosi biddi assiˈra agurinoni? Diagurino; korkaatuno isi cuuamihu gedensaannino Magano hagiirsiissanno akatta lossiˈranna woyyeessiˈra hasiisinosi. (Efe. 4:31, 32) Lawishshaho, isira rahe hanqate akata qeeˈla qarrissinosi; tini qolte hibbo ikkitinosi. Keveni togo yiino: “Tenne hedoˈya qeeˈleemmo gara afa alba asseemmohu gara ikkinokki coyinni roore kabbaade  ikkitinoe!” Keveni huuccatto assiˈrenna Qullaawa Maxaafa seekke xiinxalle konne coye biddi assiˈrino.

³ Keveni gede ninkeno cuuammammora albaanni heeshshonke Qullaawu Maxaafi seerubba ledo sumuu yitanno gede mito coye biddi assiˈra hasiissinonke. Cuuammummo gedensaannino Maganunna Kiristoosi faale haˈrate shiimmaadda coye biddi assiˈra hasiissannonketa huwantoommo. (Efe. 5:1, 2; 1 Phe. 2:21) Lawishshaho, gungumate, waajjatenna, mannu suˈma hunate akati noonketa anfoommoha ikkara dandaanno. Tenne lainohunni mito coye biddi assiˈra hendoommohunni aleenni kabbaade ikkitinonke? Hatto ikkiro togo yite hedattoha ikkara dandaanno: ‘Kawiinni saino coye biddi assiˈrummona shiimmaadda coye biddi assiˈra shota ikkitinoekkihu mayiraati? Qullaawu Maxaafi heeshshoˈya albinni roore soorranno gede assiˈra dandeemmohu hiittoonniiti?’

4. Yihowa hagiirsiisa dandiineemmokki woti heeˈrara dandaannohu mayiraati?

⁴ Yihowa daafira ronsoommohuranna iso banxeemmohura woˈmu wodaninkenni iso hagiirsiisannore assa hasiˈneemmo. Yihowa hagiirsiisate lowo geeshsha hasiˈneemmoha ikkirono guuntete xeˈne duucha wote tenne assineemmota hooltannonke. Ninkerano hawaariya Phaawuloosite gedee hedo macciishshantankera dandiitanno; isi togo yee borreessino: “Dancha assate halcho nooe; dancha assate kayinni wolqa diafiˈroommo.”—Rom. 7:18; Yai. 3:2.

5. Cuuammammora albaanni hiikkuri coyibba biddi assiˈnoommo? Cuuammummo gedensaannino hiitti laanfe qarra ikkitankera dandiitanno?

⁵ Kiristaanu songo miilla ikkineemmokki gede assannonkeha Yihowa giwanno assoote hooˈlinoommo. (1 Qor. 6:9, 10) Ikkirono, xaano guuntete xeˈne noonke. (Qol. 3:9, 10) Hakko daafira, cuuammummo gedensaanni woy halaalu mine lowo diro keeshshinummo gedensaanni nafa soˈro diloonseemmo, guficho ikkannonkeri diheeˈranno, gara ikkitinokki hedo woy yorto diheedhannonke yine heda didandiineemmo. Mite laanfe hooˈlate lowo yanna hasiissannoha ikkara dandaanno.

6, 7. (a) Guuntete xeˈne noonkeha ikkirono, Yihowa ledo jaalooˈma dandiineemmo gede assannori maati? (b) Yihowa maaro xaˈmiˈrate hobbi ruxxi yaa hasiissannonkekkihu mayiraati?

⁶ Ragiˈnoommoti guuntete xeˈne noonkeha ikkirono, Yihowa jaala ikkanna isira agurrummokkinni soqqama dandiineemmo. Hanni tenne hedi: Yihowa isi ledo jaalooˈminammora koyisinke wote soˈro loonseemmo yanna heedhannota afino. (Yoh. 6:44) Maganu akattankenna wodaninke giddo noore afinohura, roore qarra ikkitinonke laanfe hiittenneetiro wodanchinoti dihuluullissannote. Qoleno isi, sao loonseemmo yanna heedhannota afino. Ikkollana, tini isi ninke ledo jaalooˈmannokki gede diassitinosi.

⁷ Maganu baxillunni kae muxxe ikkitino elto yaano baxanno Beettosi wodote kakkalo asse uyinonke. (Yoh. 3:16) Sao loonseemmo yannara muxxe ikkitinote tenne qixxaawo widoonni Yihowa gatona yaankera xaˈmiˈnummoro isi ledo noonke jaaloomi dibaˈˈanno. (Rom. 7:24, 25; 1 Yoh. 2:1, 2) Battaamboommo woy Yihowa giwannore assinoommo yine wodote kakkalonni horo afiˈrate hobbi ruxxi yaa hasiissannonkeni? Dihasiissannonke! Tenne assa anganke xurte heedheenna wayinni hayishshiˈra giwate gedeeti. Isinni wodote kakkalo qixxaabbinohu cubbinsara maaro xaˈmidhannoriraati. Wodote kakkalo qixxeessi Magani galatamona guuntete xeˈne noonkeha ikkirono Yihowa ledo jaalooˈma dandiineemmo.—1 Ximootewoosi 1:15 nabbawi.

8. Laanfenke lashshi assine agura hasiissannonkekkihu mayiraati?

⁸ Togo yaa kayinni laanfenke lashshi assine saˈneemmo yaa diˈˈikkino. Yihowa ledo noonke  jaalooma lossiˈrate, Maganunna Kiristoosi faale haˈranna insa hasidhanno gedee manna ikkate sharrama hasiissanno. (Far. 15:1-5) Qoleno laanfenke qeeˈlate woˈnaalanna dandaamannoha ikkiro horonta hooˈla hasiissanno. Mule cuuammoommoha woy halaalu mine lowo diro keeshshinoommoha ikkirono, agurrummokkinni ‘heeshshonke biddi assiˈra’ hasiissannonke.—2 Qor. 13:11.

9. Haaro mannimma agurrikkinni uddiˈra dandiinannita mayinni anfeemmo?

⁹ ‘Heeshshonke biddi assiˈratenna’ “haaro mannimma” uddiˈrate agurrummokki sharrama hasiissanno. Phaawuloosi ammanate roduuwisira togo yee qaagiissino: “Xagarrote yortonni doofaartinota albita akkala mannimma kiˈnewiinni fushshitine hooltinanni gede rosiinsoonniˈne. Wodaniˈnenna hedoˈne haarooˈmito [“haarooˈmitanni hadho,” NW]. Magano lawate kalaqantinota, halaalaancho qullaawanna keeraanchimmannita haaro mannimma uddidhe.” (Efe. 4:22-24) “Haarooˈmitanni hadho” yaanno xawishshi haaro mannimma uddiˈra mitte hinge assine agurrannire ikkinokkita leellishanno. Tenne afanke jawaachishshannonke; korkaatuno Yihowara soqqammanni sayinsoommo yanna ikkitu geeshshitano ikkituro, haaro mannimma uddiˈrate kaaˈlitannota Kiristaanu akatta ayewoteno lossiˈranna woyyeessiˈra hasiissannota buuxissannonke. Ee, Qullaawu Maxaafi ayewoteno heeshshonke soorrara dandaanno.

10. Qullaawu Maxaafi kaaˈlonni ayewoteno heeshshonke biddi yitanno gede maa assa hasiisannonke? Mayine xaˈminanniha ikkara dandaanno?

¹⁰ Maganu Qaali ayewoteno heeshshonke soorrara hasiˈnummoro sharrama hasiissannonke. Ikkina konni garinni sharrama hasiissannonkehu mayiraati? Yihowa sharrammeemmo sharro maassiˈrannoha ikkiro, ayyaanaamittetenni lopha shota ikka dihasiissannose? Yihowa sharrammanni waadammummokkinni iso hagiirsiissanno akatta heedhannonke gede giddonke noota busha hedo hoola didandaanno?

11-13. Yihowa laanfenke qeeˈlate sharrammammora hasiˈrannohu mayiraati?

¹¹ Kalqete alamera noori illete leellannori daafira hendeemmo yannara, Yihowara bayira wolqa noosita huwanteemmo. Lawishshaho, arrishsho mittu sokondi giddo onte miliyoone toone ikkannore aanisenni wolqanniwa qolte soorritanno. Tenne wolqa giddonni uulla gaangeessitino ayyare tayisse saˈannoti shiima ikkiturono pilaanetenke aana noorira heeshsho noonsarira ikkanno iibbillenna caabbicho uyitanno. (Far. 74:16; Isa. 40:26) Yihowa uullate aana noo soqqamaanosira wolqa hasiissannonsa yannara wolqa aa baxanno. (Isa. 40:29) Ee, Maganu hasiˈriro wole agurina sharramanna soˈronkenni rosa hasiissunkekkinni laanfenke qeeˈla dandiineemmo gede wolqa aankera dandaanno. Ikkina isi tenne assannokkihu mayiraati?

¹² Yihowa taalle nookkita doodhate dandoo uyinonke. Uminkenni kaˈne Maganu fajjo assankenna tenne assate sharramanke Yihowa banxeemmohunna iso hagiirsiisa hasiˈneemmohu mageeshshi geeshshaatiro leellishshanno. Qoleno tenne assineemmoha ikkiro aliidimmasi irkinseemmota leellinsheemmo. Sheexaanu, Yihowa aliidimma hettisino; konnira uminke fajjonni Yihowa aliidimma irkisate sharrammeemmoha ikkiro, shaqqadunna naadannohu iimi Anninke tenne lowo geeshsha naadannoti egennantinote. (Iyo. 2:3-5; Law. 27:11) Qoleno, Yihowa iso hagiirsiisate yine sharrammeemmo yannara laanfenke woˈmunni woˈma hoolannonkeha ikkiro, ammanamme aliidimmasi irkinsanni heeˈnoommo yine coyiˈra didandiineemmo.

¹³ Konni daafira Yihowa, iso hagiirsiissanno akatta lossiˈrate ‘jawaata’ ikkineemmo gede kulinonke. (2 Pheexiroosi 1:5-7 nabbawi; Qol. 3:12.) Isi hedonkenna yortonke qeeˈlate sharrammammora hasiˈranno. (Rom. 8:5; 12:9)  Tenne assineemmo yannara Qullaawu Maxaafi xaano heeshshonke soorranni noota huwanteemmohura lowo geeshsha hagiidhineemmo.

14, 15. Maganu baxanno akatta lossiˈrate maa assa dandiineemmo? (“Qullaawu Maxaafinna Huuccatto Heeshshonsa Soorritino” yitanno saaxine lai.)

¹⁴ Magano hagiirsiissanno akatta lossiˈratenna Yihowa hagiirsiisate maa assa dandiineemmo? Biddi assiˈra hasiˈneemmo coye calla bande biddi assiˈra dihasiissannonke. Agurrummokkinni sharramanna Maganu biddishsha harunsa hasiissannonke; korkaatuno Roomu Sokka 12:2 togo yitanno: “Maganu hedo dancha, hagiirsiissannotanna guuta ikkitinota affinanni gede, wodaniˈne haarooˈmo ikkinninna tenne gobba mannita busha doogo hadhinoonte.” Yihowa Qaalisinna qullaawu ayyaanisi widoonni fajjosi wodanchineemmonna wonshineemmo gede, hattono dandiinummo deerrinni isi hasiˈrannore assate heeshshonke biddi assiˈneemmo gede kaaˈlannonke. Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawa, Qullaawa Borro hiincanna qullaawa ayyaana afiˈrate huuccatto assiˈra hasiissannonke. (Luq. 11:13; Gal. 5:22, 23) Maganunnihu qullaawu ayyaani massagannonke gedenna hedonke Qullaawu Maxaafi giddo noote Yihowa hedo ledo sumuu yitanno gede assiˈnummoro hendeemmori, coyiˈneemmorinna assineemmori Magano hagiirsiisannoha ikkanno. Ikkollana tenne assinanni heeˈne nafa mite laanfenke qeeltannonkekki gede qoropha hasiissannonke.—Law. 4:23.

¹⁵ Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawano agurranna Maganu Qaale Kiristaanu borronke horoonsiˈne xiinxalla hasiissannonke; tenne assanke Yihowata dhaggete akatta lossiˈrate kaaˈlitannonke. Mitootu Kiristaanu akatta lossiˈratenna mite laanfe qeeˈlate mite qummeeshshuwanna Agarooshshu Shae woy Baqqi Yiiyye! yinanni metseetta giddo noo birxichuwa gamba assine saˈne saˈne wirro nabbawa kaaˈlitannota huwattino.

16. Mite coyibba ranke woyyeessiˈnoommokkiha ikkiro hexxo mudha hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹⁶ Ayyaanaamittetenni rakke lophoottokkiha lawihero togoo lophora yanna hasiissannota dea dihasiissannohe. Kiristaanu akatta lossiˈra mitte hinge assine agurrannire diˈˈikkino. Qullaawu Maxaafi heeshshonke soorranno gede assiˈrate sharrammeemmo yannara cincineemmore ikka hasiissannonke. Umi qara Qullaawa Borro asse yitanno coye assate umonke qeeˈlate sharrama hasiissannonkeha ikkara dandaanno. Hendeemmorinna assineemmori Maganu Yihowa hedo ledo sumuu yaanni haˈranno wote kayinni, hedonkenna assootinke Magano hagiirsiisanno gede assiˈra shota ikkitannonke.—Far. 37:31; Law. 23:12; Gal. 5:16, 17.

17. Yihowara ammanammoommore ikkinummoro albillitte hiittenne tashshi assitanno qoosso afiˈneemmo?

¹⁷ Ammanantinoti Yihowa soqqamaasine albillitte guuta ikkite isira soqqamate qoosso afidhanno. Hatte yannara, Magano hagiirsiissanno akatta lossiˈra waaddannota diˈˈikkitanno; hatteentenni ayewoteno tashshi assitannota ikkitanno. Wodote kakkalo qixxeessi Magani galatamona, xa nafa baxillaancho Maganonke Yihowa magansiˈra dandiinoommo. Xaa yannara guuntete xeˈne noonkeha ikkirono, Maganu Qaali wolqa heeshshonke biddi assitanno gede assiˈnummoro iso magansiˈnanni heeˈra dandiineemmo.

18, 19. Qullaawu Maxaafi heeshshonke soorrara dandaannota mayinni anfeemmo?

¹⁸ Konni birxichi hanafora kullihu Keveni rahe hanqannota qeeˈlate sharramino. Isi Qullaawu Maxaafita xintu seerubba hiincino hattono loosunni leellishino; qoleno ammanate roduuwi uyitinosi kaaˈlonna amaale adhino. Shiimu diri giddo Keveni lowo coye biddi assiˈrino. Yannate gedensaanni, isi songote soqqamaancho ikke shoomamino; isi cimeessa ikke soqqama hanafinku 20 diro ikkino. Ikkirono, Keveni ayyaanaamittetenni badhera hingannikki gede qoropha hasiissannota huwatino.

¹⁹ Keveni woˈnaalshi Qullaawu Maxaafi Maganu manni heeshshonsa biddi assiˈranno gede kaaˈlannota leellishanno. Konni daafira, hexxo mudhine Maganu Qaali ayewoteno heeshshonke soorrannonna Yihowa ledo lubbora jaalooˈmineemmo gede kaaˈlannonke gede assiˈra agurroonke. (Far. 25:14) Tenne assinummoro, Qullaawu Maxaafi kaaˈlonni ayewoteno heeshshonke biddi assiˈra dandiineemmota huwanteemmo.—Far. 34:8.